Mielenterveysbarometri: Työura voi jatkua mielenterveysongelmista huolimatta

Mielenterveysbarometri_banneri

 

Työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä. Työyhteisöjä tulee valmentaa ottamaan vastaan mielenterveysongelmien vuoksi poissa ollut työkaveri. Lisäksi töitä pitää sopeuttaa mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan. Näin toteaa selvä enemmistö Mielenterveysbarometrin vastaajista.

 

Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkistama Mielenterveysbarometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon. Barometriin vastasivat työnantajat, työssä käyvät, mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveysammattilaiset sekä väestö (15–74-vuotiaat). Työelämä on barometrin teemana nyt ensimmäistä kertaa.

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia tehty vain noin puolella työpaikoista

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tuki on useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa, hieman harvemmin työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen. Sen sijaan työssä jaksamiseen liittyviä yleisiä työkyvyn tukitoimia on tehty yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä on vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.

Sosiaalinen tuki on työssäkäyvien mielenterveyskuntoutujien työssä jaksamiselle tärkeää. Paras tuki tulee heidän mukaansa perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä, työkavereilta, kuntoutuksesta (lääkkeet, terapia) ja vertaisilta. Mielenterveysammattilaiset painottavat tuen lähteinä kuntoutusta, esimiehen antamaa tukea, työn mukauttamista sekä perheen ja läheisten antamaa tukea.

Päävastuu mielenterveyttä tukevista toimista työpaikoilla on enemmistön mukaan esimiehellä ja työterveyshuollolla. Lisäksi työntekijän itsensä on tärkeää osallistua toimenpiteiden suunnitteluun. Sekä kuntoutujat että työnantajat toivovat kuitenkin mukaan laajaa asiantuntijajoukkoa: työvalmentajia tai -koordinaattoreita, kuntoutuksen järjestäjiä, mielenterveyspalveluja ja työnantajat myös henkilöstöhallintoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Kuntoutujista olisi tärkeää saada mukaan myös muut työntekijät.

Noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, sillä työyhteisössä ei ole kuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset puolestaan arvioivat, että työn muokkausta ei nähdä työpaikoilla hyödyllisenä tai toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa.

Toisaalta vastaajat myös kertoivat, ettei työpaikalla välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista, jolloin ongelmat eivät tule työnantajan tietoon. Työpaikoilla tarvitaankin rohkaisua puheeksi ottamiseen ja lisää osaamista mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden tukemiseen.

 

Viidennes väestöstä pelkää mielenterveyskuntoutujia

Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin iskostunut negatiivinen leima on edelleen vahva. Väestöstä lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata. Kuntoutujista 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä. Tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen – tätä pelkäsi vähintään jossain määrin enemmistö kaikista muista vastaajista paitsi työnantajista. Heistä samaa mieltä oli noin puolet.

Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.

 

Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä

 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jaana Vastamäki, STM, p. 02951 63468, etunimi.sukunimi@stm.fi
Kehitysjohtaja Heini Kapanen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 046 9200 564, etunimi.sukunimi@mtkl.fi

 

 Mielenterveysbarometri 2017

  • Barometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon, jonka teemana on Työ mielessä
  • Aineisto kerättiin pääosin kesäkuussa ja täydennyksin elokuussa 2017
  • Vastaajat: kuntoutujat ja omaiset (300 hlöä), työnantajan edustajat (yli 5 hengen työpaikkojen henkilöstöjohto, 300 hlöä), psykologit ja psykiatrit (1033 hlöä), 15-74-vuotiaat suomalaiset (1205 hlöä, joista 643 työelämässä)
  • Julkaisijat: Mielenterveyden keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö
  • Toteuttaja: Kantar TNS Oy
  • Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometria vuodesta 2005.

 

Katso video, jossa kokemusasiantuntija Pia Alarto kertoo, miltä tuntuu jäädä mielenterveyssyistä pitkälle sairauslomalle ja millaista on palata sen jälkeen takaisin työelämään.

 

Mielenterveysbarometrin 2017 taustamateriaalit:

Mielenterveysbarometri 2017 taustagraafit työelämä ja asenteet
Mielenterveysbarometri tulosseloste työelämä ja asenteet

Mielenterveysbarometri julkistettiin ma 20.11.2017 klo 10. Julkistustilaisuus on katsottavissa osoitteessa: http://videonet.fi/web/stm/20171120/

 

Hyvä työpaikka -kysely ja Työ mielessä -blogi

Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista tästä!

Mielenterveyden keskusliiton uusi Työ mielessä -blogi alkoi ilmestyä marraskuun alussa. Viikottain ilmestyvässä blogissa vaihtuvat kirjoittajat pohtivat työelämän mielenterveyden haasteita laajasti eri näkökulmista. Tutustu blogiin: www.tyomielessa.fi.

 

#mielenterveysbarometri
#mielenterveysviikko
#työmielessä

 

TyoMielessa_Logo_pysty

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter