Mielenterveysbarometri: Mielenterveysongelmat yhä tabu työpaikoilla

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaiset eivät kovin mielellään kertoisi omista mielenterveysongelmistaan esimiehelleen ja vielä vähemmän työtovereille. Enemmistö pelkää, että tieto voi johtaa aseman, arvostuksen tai jopa työpaikan menetykseen.

Suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että mielenterveyskuntoutujan töitä tulisi tarvittaessa sovittaa vastaamaan terveydentilaa, kuten muissakin sairauksissa tehdään. Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että työyhteisö on valmennettava ottamaan vastaan mielenterveyssyistä sairaslomalla oleva työtoveri.

Toisaalta jos työpaikalla tiedetään mielenterveysongelmista, enemmistö pelkää tämän johtavan työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Jopa psykiatreista ja psykologeista puolet ei uskaltaisi itse kertoa mielenterveysongelmistaan työpaikallaan. Esimiehelle kertomista tosin ei arastella yhtä paljon kuin työtovereille kertomista.

– Tämä vahvistaa sen, että mielenterveysongelmilla on edelleen vahva leima jopa alan ammattilaisten keskuudessa, toteaa työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliitosta.

Masennusta ei pidetä kovin merkittävänä työnteon kannalta, mutta skitsofreniaan suhtaudutaan varauksellisemmin.

 

Taustalla vakiintuneita asenteita

Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Asteikolla 1-10 kuntoutujat antoivat itselleen arvosanan 6,21, omaiset 5,93, ammattilaiset 5,41 ja koko väestö 5,51. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut vain hyvin hidasta muutosta parempaan.

Kaksi kolmasosaa mielenterveysalan ammattilaisista toteaakin, että kuntoutuja joutuu leimatuksi sairautensa takia. Kuntoutujista tätä mieltä on 39 %. Kymmenessä vuodessa leimautuminen ei ole tilastollisesti vähentynyt sen enempää kuntoutujien, omaisten kuin ammattilaistenkaan näkökulmasta.

Myös myönteistä kehitystä on tapahtunut. Yhä useampi on sitä mieltä, että mielenterveysongelmien kanssa painiskeleva voi elää täysipainoista elämää. Muutos näkyy erityisesti niissä ryhmissä, jotka ovat nähneet mielenterveysongelmien vaikutukset: kuntoutujat itse, ammattilaiset ja omaiset.

Kuntoutujat, mielenterveysalan ammattilaiset ja omaiset eivät enää juuri ajattele, että mielenterveysongelmia kokeneiden kohtaaminen olisi epämukavaa ja pelottavaa. Väestöstä sen sijaan näin ajattelee 18 %. Osuus on säilynyt suurinpiirtein samalla tasolla vuodesta 2005.

Alle kymmenesosa suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. Tämän pienen joukon osuus ei ole kymmenessä vuodessa merkittävästi vähentynyt, vaikka tieto ja yleinen ymmärrys psyykkisistä sairauksista on lisääntynyt.

 

Lisätietoja:

Mielenterveysbarometrin tuloksista:
työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen, 046 9200 564, Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyskuntoutujan paluusta työelämään:
kokemustutkija Päivi Rissanen, 050 596 1736, Mielenterveyden keskusliitto

 

Mielenterveysbarometrin vastaajat:

• 301 kuntoutujaa ja omaista, haastateltu satunnaisotannalla Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä
• 268 psykiatria ja psykologia, internettutkimus yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa
• 1055 suomalaista 15 – 74-vuotiasta Gallup Kanava -kotitalouspaneelissa

 

Katso tulokset graafimuodossa: Mielenterveysbarometri-2015 (pdf-tiedosto)

 

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt mielenterveyskuntoutujien arkeen liittyviä ongelmia sekä suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja -kuntoutujista vuodesta 2005. Barometrikyselyyn vastaavat kuntoutujat, heidän omaisensa, psykiatrit ja psykologit sekä suuri yleisö. Barometrin toteutti syyskuussa TNS Gallup Oy. Barometri julkistettiin Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter