« Takaisin

Liiton säännöt

Mielenterveyden keskusliitto ry


YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Mielenterveyden keskusliitto ry, ruotsiksi Centralförbundet för Mental Hälsa rf. Liiton nimestä käytetään lyhennettä MTKL. Sen kotipaikka on Helsinki toimialueenaan koko Suomi.


LIITON TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
Liiton tarkoituksena on Suomen mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestönä valvoa ja ajaa heidän etujaan yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluja.
Liitto ottaa toimissaan huomioon erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja –potilaat, mutta myös muut vammais- ja erityisryhmät, jotka voivat olla mielenterveydellisistä syistä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa.
Liitto tukee ja edistää jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa sekä kansalaisjärjestötoimintaa sekä tukee ja edistää ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä.
Liiton tarkoitus on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa sekä pyrkiä muutoinkin edistämään mielenterveyskuntoutujien asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa.
Liitto on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton.
Liitto ottaa toiminnassaan huomioon myös mielenterveyspotilaiden
ja mielenterveyskuntoutujien läheiset.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
a) edistää mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien sosiaaliturvaa, kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta, työllisyyttä, opintoja ja asunto-oloja tekemällä aloitteita, järjestämällä palveluja ja olemalla yhteistyössä alan viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä toimimalla mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien etujärjestönä muilla vastaavilla tavoilla;
b) tukee jäsenjärjestöjen toimintaa;
c) järjestää mielenterveysongelmiin, niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen liittyvää tiedotus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa;
d) tuottaa mielenterveyspotilaille ja mielenterveyskuntoutujille kuntoutumista tukevia palveluja;
e) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa;
f) järjestää ja tukee nuorille aikuisille, 18-30 – vuotiaille , mielenterveyspotilaille
ja -kuntoutujille suunnattua vertaistukeen perustuvaa kuntouttavaa toimintaa;
g) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja –kuntoutujien kulttuuritoimintaa;
h) harjoittaa mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien kuluttaja-, nuoriso-, vanhus- ja terveystoimintaa sekä pyrkii yleensä parantamaan harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
Mielenterveyspotilas ja mielenterveyskuntoutuja saa käyttää liiton heille tuottamia palveluja riippumatta jäsenyydestä liiton jäsenyhdistyksessä, ellei jotakin palvelua poikkeuksellisesti myönnetä pelkästään jäsenetuna.


RAHOITUS
Toimintansa rahoittamiseksi liitto anoo julkisoikeudellisia määrärahoja, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, panee toimeen varainhankintoja keräyksillä, arpajaisilla ja muilla vastaavilla tavoilla sekä harjoittaa julkaisu-, messu- ja koulutustoimintaa.  Toimintaansa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan.
Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Liitto voi perustaa säätiön tai muun yhteisön taikka osallistua sellaisen perustamiseen.


JÄSENYYS
Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja kannatusjäseniä. Varsinaisia jäseniä ovat liiton perustamisessa mukana olleet ja myöhemmin jäseniksi otetut mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien hyväksi toimivat rekisteröidyt mielenterveysyhdistykset.
Varsinaiseksi jäseneksi liittoon voi liittyä mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien hyväksi toimiva yhdistysrekisteriin merkitty mielenterveysyhdistys tai muu mielenterveyden hyväksi toimiva yhteisö joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä, mikäli hallitus hyväksyy jäsenhakemuksen
Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti.
Kannatusjäseneksi liittoon voivat liittyä hallituksen hyväksymät henkilöt ja oikeustoimikelpoiset yhdistykset. Hallitus hyväksyy hakemuksesta oikeustoimikelpoiset yhteisöt kannatusjäseniksi. Kannatusjäsenet sitoutuvat maksamaan varsinaisen liittokokouksen määräämän kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.
Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, jonka katsotaan toimineen erityisen ansiokkaalla tavalla mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien hyväksi. Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksessa eikä hän suorita jäsenyydestään maksuja liitolle.

5 §
EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Varsinaiseksi jäseneksi liittoon voi liittyä mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien hyväksi toimiva yhdistysrekisteriin merkitty mielenterveysyhdistys tai muu mielenterveyden hyväksi toimiva yhteisö joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä, mikäli hallitus hyväksyy jäsenhakemuksen.
Jäsen, joka haluaa erota liitosta, ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa siitä liittovaltuuston tai liittokokouksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua eroilmoituksen saapumisesta.
Jos jäsen jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, voi hallitus erottaa sen liiton jäsenyydestä.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.
Erotettu jäsen voi 60 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan saattaa päätöksen kirjallisesti liittokokoukseen tai liittovaltuuston tutkittavaksi. Tutkimuspyynnön saajan on ratkaistava asia seuraavassa kokouksessaan.
Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

6 §
LIITON HALLINTOELIMET
Korkeinta päätösvaltaa liitossa käyttävät jäsenet liittokokouksessa sekä liittovaltuustossa siten kuin näissä säännöissä on jäljempänä määrätty. Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle.

LIITTOKOKOUS
7 §
Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi kesäkuun 15. päivään mennessä.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittovaltuusto, liittokokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta vaatii.
Hallituksen on kutsuttava kokous koolle kahden kuukauden kuluttua siitä, kun pyyntö on hallitukselle saapunut.
Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.

KOKOUSKUTSU
8 §
Kutsu liittokokoukseen lähetään jäsenille kirjeillä. Varsinaiseen liittokokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 30 päivää ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään 14 päivää ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäviksi, ja kutsun mukaan on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuina liiton hallituksen lausunnolla. Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista edustajista sitä kannattaa. Yhdistyslain 23.1 §:ssä mainitusta asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu.
Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen aloite liiton hallitukselle viimeistään 15. helmikuuta mennessä sinä mennessä vuonna, jolloin liittokokous pidetään.

ÄÄNIVALTA
9 §
Liittokokouksessa ovat äänivaltaisia varsinaiset jäsenet. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on oikeus lähettää kaksi (2) edustajaa jokaista alkavaa sataa (100) jäsentä kohti, kuitenkin enintään kuusi (6) edustajaa.
Kullakin edustajalla on yksi ääni, ja hän voi lisäksi käyttää saman jäsenyhdistyksen toisten edustajien äänioikeutta. Edustajalla on oltava mukanaan valtakirja, josta käy ilmi hänen äänimääränsä. Edustaja voi edustaa vain yhtä yhdistystä samassa liittokokouksessa.
Varsinaisena jäsenenä olevan rekisteröidyn yhdistyksen jäsenmääränä pidetään sen jäsenmäärää edellisen kalenterivuoden lopussa. Jokaisen jäsenyhdistyksen tulee kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä maksaa jäsenmaksunsa. Liitolla on ilmoituksen kontrolloimiseksi niin halutessaan oikeus saada jäsenyhdistyksen jäsenluettelotiedot. Jos jäsenyhdistys kieltäytyy tarkastuksesta, sillä on sen estämättä, mitä tässä pykälässä on edellä sanottu, oikeus vain kahteen liittokokousedustajaan.
Jos varsinainen jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan määräaikaan mennessä, ei sillä ole äänivaltaa liittokokouksessa.
Yhdistys, joka liittyy varsinaiseksi jäseneksi liittoon sinä vuonna, jona liittokokous pidetään, saa äänioikeuden liittymishetkellä olevien varsinaisten jäsenten luvun mukaan.
Jäsenyhdistysten tulee sääntöjen mukaisiin liiton luottamustehtäviin toimittaa kirjallinen ehdokasasettelunsa huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Kokous ei kuitenkaan ole sidottu ehdokasasetteluun.
Liiton johtavassa asemassa oleva toimihenkilö tai henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa liitosta, ei voi olla liittokokousedustajana eikä tulla valituksi liittovaltuustoon eikä hallitukseen.

LIITTOKOKOUKSEN TEHTÄVÄT
10 §
Varsinainen liittokokouksen tehtävä on
1) käsitellä hallituksen laatima katsaus menneestä ja tulevasta toiminnasta;
2) päättää liittovaltuuston ja hallituksen jäsenille maksettavista
korvauksista ja palkkioista;
3) valita liiton puheenjohtaja;
4) valita hallituksen jäsenet;
5) valita liittovaltuustolle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
varsinaiset jäsenet;
6) päättää varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksuista
sekä jäsenmaksujen maksukatosta,
7) käsitellä jäsenyhdistysten esiin nostamat asiat ja hallituksen
niihin antamat lausunnot,
8) päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 9.2 §:n mukaan
käsiteltävistä asioista sekä
9) käsitellä ja päättää sille alistetut liiton toiminnan ja talouden
kannalta merkittävät asiat.

LIITTOVALTUUSTO
11 §
Liittovaltuusto päättää liiton asioista paitsi niistä, jotka näiden
sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokoukselle tai joista liittokokous
on tehnyt päätöksen tai jotka ovat vireillä liittokokouksessa
sääntöjen mukaan.
Liittovaltuuston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä.
Varsinaiset ovat
1) kevätkokous, joka pidetään toukokuun 15. päivään mennessä
ja
2) syyskokous, joka pidetään marraskuun 15. päivään mennessä
Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 liittovaltuuston tai 1/3 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta pyytää.
Kokouksen tarkemman paikan ja ajan määrää hallitus.

12 §
LIITTOVALTUUSTON KOKOONPANO
Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 25 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston kokouksessa.
Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisten liittokokousten väliseksi ajaksi. Liiton hallituksen jäsentä ei voida valita liittovaltuuston jäseneksi.
Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.

13 §
KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA
Kutsu varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen on hallituksen lähetettävä kirjallisesti liittovaltuuston jäsenille viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Ylimääräisestä liittovaltuuston kokouksesta on ilmoitettava samalla tavalla vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.
Jäsenyhdistyksellä on oikeus saada liittovaltuustossa käsiteltäväksi asia, josta se tekee perustellun esityksen hallitukselle. Kevätkokoukseen tarkoitetusta asiasta on esitys tehtävä 15.3. mennessä ja syyskokoukseen tarkoitetusta elokuun loppuun mennessä.
Kokouksen esityslista liitteineen on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä. Tilintarkastuskertomus voidaan kuitenkin edellä sanotun estämättä toimittaa liittovaltuuston jäsenille liittovaltuuston kevätkokouksen alussa kokouspaikalla.

14 §
KOKOUSTEN TEHTÄVÄT
Liittovaltuuston kokouksen johtaa liittovaltuuston puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, valitsee kokous hallituksen puheenjohtajan tai hallituksen iältään vanhimman jäsenen johtaessa puhetta kokoukselle puheenjohtajan liittovaltuuston keskuudesta.
Kevätkokouksen tehtävänä on
1) käsitellä hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edellisenä kalenterivuonna,
2) käsitellä hallituksen laatima kertomus liiton tileistä ja tilintarkastajien lausunto edellisen kalenterivuoden ajalta,
3) ratkaista kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
4) käsitellä jäsenyhdistysten esille nostamat aloitteet ja hallituksen niihin antamat lausunnot,
5) päättää muista esityslistassa mainituista sekä hallituksen kokouksessa esille ottamista asioista.
Syyskokouksen tehtävänä on
1) vahvistaa toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi;
2) päättää tilintarkastajille maksettavista korvauksesta ja palkkiosta;
3) vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten;
4) valita seuraavaksi kalenterivuodeksi tilintarkastajaksi hyväksytty KHT-yhteisö
5) käsitellä jäsenyhdistysten esille nostamat aloitteet ja hallituksen niihin antamat lausunnot;
6) päättää muista esityslistassa mainituista sekä hallituksen kokouksessa esille ottamista asioista.
Hallituksen eronneen jäsenen tilalle on valittava uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamisesta lähinnä seuraavassa liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Asiasta on tällöin kokouskutsussa mainittava. Liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa voidaan esityslistassa mainitsemattomista asioista päättää vain, mikäli hallitus esittää ne päätettäviksi.

15 §
ÄÄNESTYS LIITON KOKOUKSISSA
Äänestys liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa on avoin. Vaalit suoritetaan umpilipuin, jos joku äänestäjistä sitä ennen vaalin toimeenpanoa vaatii.
Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

16 §
HALLITUS
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika.
Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin. Vaalit suoritetaan kuitenkin umpilipuin, jos joku äänestäjistä sitä ennen vaalin toimeenpanoa vaatii. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
Liittovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa
Hallituksen kokouksiin voi osallistua etäyhteyden kautta, mutta siitä pitää sopia etukäteen.
17 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä liiton asioita hoitavana toimintaa johtavana elimenä on
1) edustaa liittoa ja panna toimeen liittokokouksen ja liittovaltuuston kokousten päätökset;
2) päättää liiton omaisuuden myymisestä, ostamisesta, vaihtamisesta, kiinnittämisestä ja panttaamisesta;
3) hyväksyä liiton jäsenet ja pitää niistä luetteloa;
4) kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat;
5) hoitaa taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä
huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana;
6) laatia varsinaiselle liittokokoukselle katsaus liiton toiminnasta;
7) laatia liittovaltuuston kevätkokoukselle kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta ja toimittaa samalle kevätkokoukselle kertomus liiton tileistä edelliseltä kalenterivuodelta tilintarkastajien lausuntoineen;
8) laatia liittovaltuuston syyskokoukselle toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvioesitys seuraavaa kalenterivuotta varten;
9) valita keskuudestaan varapuheenjohtaja liittokokousten väliseksi ajaksi;
10) valita tarpeen vaatiessa asioita hoitamaan 3-5-jäseninen työvaliokunta sekä harkintansa mukaan asettaa toimikuntia ja työryhmiä;
11) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä päättää heitä koskevista työsuhdeasioista;
12) valita edustajat niiden yhteisöjen toimielimiin, joiden jäsen tai osakas liitto on taikka joiden osakkeita tai osuuksia liitto omistaa sekä valita edustajat kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöelimiin ja kokouksiin;
13) myöntää ansio- ja kunniamerkkejä ansioista vapaaehtoisen mielenterveystyön alalla;
14) päättää liittokokousedustajille mahdollisesti maksettavista palkkioista ja korvauksista;
15) huolehtia ja vastata liiton muidenkin asioiden hoitamisesta lain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti.
TILIT JA TILINTARKASTUS
18 §
Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen liittovaltuuston kevätkokousta.
19 §
Tilintarkastajien tulee tarkastaa liiton hallintoa, sen tilit, kassa, arvopaperit, kiinteistöt ja muu omaisuus. Tarkastuksestaan heidän on annettava hallitukselle ennen liittovaltuuston kevätkokousta           kirjallinen kertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset.
JOHTOSÄÄNTÖ
20 §
Hallituksen asettamien elimien sekä toimihenkilöiden tehtävät määritellään hallituksen vahvistamissa johto- ja taloussäännöissä taikka hallituksen päätöksillä.
ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
21 §
Nimenkirjoitusoikeus
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä liiton hallituksen tähän tehtävään määräämät toimihenkilöt aina kaksi yhdessä.
22 §
Jäsenyhdistysten velvollisuudet
Liiton jäsenyhdistys on velvollinen lähettämään kuukauden kuluessa kevätkokouksestaan liitolle jäljennökset vuosikertomuksestaan, tilinpäätöksestään ja tilintarkastuskertomuksestaan sekä vastaavasti kuukauden kuluessa syyskokouksestaan jäljennökset toimintasuunnitelmastaan ja talousarviostaan.
Jäsenyhdistys on velvollinen lähettämään voimassa olevan jäsenrekisterin liitolle vuosittain lokakuun loppuun mennessä.
Liitolla on oikeus saada tarpeellisiksi katsomansa selvitykset varsinaisten jäsenyhdistystensä tileistä ja toiminnasta.
Liiton varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksunsa kalenterivuoden loppuun mennessä. Jäsenmaksu maksetaan vain jäsenyhdistysten  varsinaisista jäsenistä.
Jäsenen hakiessa oikeuksia, etuja ja avustuksia antaa liiton hallitus asiassa viranomaisen pyytämän lausunnon.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
23 §
Näihin sääntöihin tehdään muutos liittokokouksen päätöksellä, jos asiasta on kokouskutsussa mainittu ja muutosta kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä.
LIITON PURKAMINEN
26 §
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuuden (6) viikon väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa tulee purkamista kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä.
Liiton purkautuessa on sen varat annettava sitä varten perustettavalle rekisteröidylle säätiölle, jonka hallinnon kokoonpanon viimeinen liittokokous määrää. Varoja on sen jälkeen käytettävä mielenterveystyötä tukevaan toimintaan.
Lahjoitettu tai testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.
SÄÄNTÖJEN VOIMAANTULO
25 §
Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään rekisteriin.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter