Kuntoutuja- ja omaisjärjestö vaativat toimia itsemurhien ehkäisemiseksi

Itsemurhan tehneitä muistetaan kymmenissä kynttilätapahtumissa ympäri Suomea sunnuntaina 15.11.2015. Tapahtuman järjestäjät – kuntoutujia edustava Mielenterveyden keskusliitto ja itsemurhan tehneiden omaisten järjestö Surunauha ry – vaativat kovempia toimia itsemurhien ehkäisemiseksi: Suomeen on saatava muissakin Pohjoismaissa käytössä oleva itsemurhien ehkäisyohjelma.

Suomelta puuttuu yhä kansallinen itsemurhia ehkäisevä ohjelma, vaikka maan itsemurhakuolleisuus on Pohjoismaiden korkein. Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Järjestö suosittaakin jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää hyvänä sitä, että mielen hyvinvointi on esillä Sipilän hallituksen kärkihankkeissa, ja että kansallinen itsemurhien ehkäisyyn tähtäävä ohjelma kirjattiin hallitusneuvotteluiden tausta-aineistoon. – Itsemurhien ehkäisyohjelma vaatii hallitukselta kuitenkin toimenpiteitä, ei vain lämpimiä lausahduksia ja korulauseita, Sydänmaanlakka muistuttaa.

Suomessa joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta, ja lähes 20 000 ihmistä yrittää vuosittain itsemurhaa. Jokainen näistä kuolemista ja itsemurhayrityksistä on liikaa. Ne kertovat riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista.

Vuosittain lähes 900 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla voi olla niin suuri, että lähiomaisen koko elämä lamaantuu.

– On tärkeää pitää huolta niistä, jotka jäävät suremaan läheisiään. Moni läheinen traumatisoituu ja itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä, sanoo Matti Nallikari, Surunauha ry:n puheenjohtaja.

Sunnuntaina 15. marraskuuta vietetään itsemurhan tehneiden muistopäivää järjestämällä kynttilätapahtumia ympäri Suomea. Muistopäivän tarkoituksena on herättää keskustelua itsemurhista ja niiden ehkäisemisestä. Tänä vuonna kynttilätapahtumilla halutaan kiinnittää huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen hoitoon sekä läheisten avuntarpeeseen.

Järjestäjät toivovat, että kynttilätapahtumat saavat ihmiset puhumaan vaikeasta asiasta. Puhuminen ja avoimuus ovat tärkeitä keinoja itsemurhien ennaltaehkäisyssä. – Mielenterveyshäiriöistä on oltava helpompi puhua. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, Sydänmaanlakka painottaa.

Kynttilätapahtumia järjestetään kymmenissä Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksissä sekä monilla Surunauhan toimipaikkakunnilla. Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Helsingissä Kampin kappelissa sunnuntai-iltana 15.11. kello 17 alkaen.

Kynttilätapahtumaa on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Itsemurhan tehneiden muistopäivä aloittaa valtakunnallisen Mielenterveysviikon, jota tänä vuonna vietetään 16.–22.11. teemalla Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin.

 
Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Järjestökoordinaattori Viivi Suihkonen, Surunauha ry, p. 040 545 8954, toimisto@surunauha.net

 

Mielenterveyden keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämät kynttilätapahtumat

Surunauhan järjestämät kynttilätapahtumat

Mielenterveysviikon tapahtumat

 
ITSEMURHAT SUOMESSA

  • Vuosittain lähes 900 suomalaista tekee itsemurhan. Yrityksiä on noin 10–20 kertainen määrä. Itsemurhat ovat etenkin nuorten miesten yleisin kuolinsyy.
  • Eniten itsemurhia tehtiin vuonna 1990 (1 520), jonka jälkeen määrä on pääosin ollut laskusuunnassa.
  • Suomi oli ensimmäinen maa, joka otettiin kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma käyttöön vuonna 1992. Sittemmin ohjelma on jäänyt päivittämättä.
  • Itsemurhat ovat kansanterveysongelma, joiden kustannukset ovat yhteiskunnalle noin miljardi euroa vuodessa.

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea läheisen itsemurhan kokeneiden selviytymistä ja lisätä avoimuutta itsemurhista puhuttaessa. Järjestön vertaistukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ovat itsekin menettäneet läheisensä itsemurhalle. Jäseniä yhdistyksessä on noin 700. Surunauhan vertaistukitoiminta koostuu vertaistukiryhmistä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea, valtakunnallisesta vertaistukiviikonloppukurssista, vertaistukipuhelimesta ja verkkoyhteisöstä. Lisäksi Surunauha järjestää tapahtumia ja seminaareja, pitää kokemuspuheenvuoroja ja kouluttaa vapaaehtoisia vertaistukijoita.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter