Joukkueurheilu antaa masentuneellekin syyn nousta sängystä

Veli-Matti Saajala 698418-vuotiaana Veli-Matti Saajala oli masentunut ja alkoholisti. Hän oli aloittanut juomisen nuorena ja masennus diagnosoitiin 14-vuotiaana. Ryyppyputket olivat pitkiä ja juominen ylläpiti – tai pahensi – masennusoireita. Koska Saajala oli kuitenkin jo 10-vuotiaana aloittanut salibandyn pelaamisen seurassa ja piti urheilusta, hän kiinnostui paikallisen mielenterveysyhdistyksen salibandyjoukkueesta ja lähti siihen mukaan.

Ensi viikonloppuna Veli-Matti Saajala on jälleen pelaamassa Mielenterveyden keskusliiton salibandyn ja futsalin mestaruusturnauksessa, johon hän on osallistunut jo kymmenisen kertaa. Alkoholi jäi pois kokonaan miehen elämästä kolme ja puoli vuotta sitten.

− Ilman urheilua olisin todennäköisesti juonut itseni hengiltä. Vaikka vuosikausia sekä ryyppäsin että urheilin, joukkueessa pelaaminen pakotti välillä pitämään taukoja juomisessa ja helpotti oloa, kertoo nyt 30-vuotias Saajala.

 

Nuoret miehet hakevat harvoin apua mielenterveysongelmiinsa − liikunta auttaa monia

Nuorten aikuisten eli 18−29-vuotiaiden miesten alkoholinkäyttö on runsasta: jopa kolmannes on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Juomiseen liittyy usein mielenterveysongelmia ja käytöshäiriöitä, ja nuorten miesten itsemurhat ovat yli kolme kertaa niin yleisiä kuin vastaavan ikäisten naisten. Ikävä kyllä, nuoret miehet ovat myös kaikista haluttomimpia hakemaan apua ongelmiinsa ja puhumaan niistä.

Liikunta voi olla monille helpoin tapa saada helpotusta pahaan oloon. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten miesten hyvä kunto ja aktiivinen vapaa-ajan liikunta ovat yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin ja fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan tehokas keino myös stressin ja ahdistuneisuuden vähentämisessä etenkin henkilöillä, joilla on taipumusta voimakkaaseen ahdistukseen. Ja kun liikunta vahvistaa stressinsietokykyä, se samalla suojaa mielenterveyttä.

Rasittavaa liikuntaa harrastavilla on muita pienempi riski yli kolmen kuukauden poissaoloihin mielenterveysongelmien vuoksi. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan yhteistyössä tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan aktiivinen liikunta lievittää masennusta selvästi ja liikunta jopa puolittaa masennuslääkkeiden käytön riskin.

 

Joukkueessa pelaaminen kannustaa lähtemään liikkeelle

Masentuneen on kuitenkin usein vaikea saada itseään ylös sängystä yksin lenkille, ja joukkueurheilu onkin monille huomattavasti motivoivampi tapa liikkua.

Tämän on huomannut myös Antti, 33, joka sairastaa paranoidista skitsofreniaa ja on ajoittain hyvinkin huonossa kunnossa. Hän aloitti salibandyn paikallisen mielenterveystoimiston kautta neljä vuotta sitten.

− Olen aina tykännyt liikkua ja urheilla ja porukassa urheileminen virkistää, kun saa sosiaalisia kontakteja. Sairauden akuuttivaiheessa liikunta ei juuri auta, mutta silloin kun olen paremmassa kunnossa, sillä on iso merkitys omalle olotilalle.

Veli-Matti Saajalalle liikunnasta on tullut tärkeä sisältö elämään. Sen jälkeen, kun hän neljä vuotta sitten jäi pitkälle sairauslomalle ja raitistui, hänestä on tullut paitsi Turun mielenterveysyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, myös liikuntavastaava.

− Moni joukkueessa pelaava mielenterveysongelmista kärsivä haluaa pitää kunnostaan huolta. Muiden ihmisten tapaaminen piristää ja joukkue luo positiivista sosiaalista painetta lähteä harjoituksiin.

Lähteet: THL ja Jyväskylän yliopisto

Lue lisää:
Mielenterveyden keskusliiton jokavuotinen salibandyn ja futsalin mestaruusturnaus pelataan 21.-22.5.2016 Tampereella

 

 

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter