Vuoden mielenterveysyhdistys eli Vuoden Pomppu

 

Mielenterveyden keskusliitto myöntää vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselle Vuoden Pomppu -yhdistyspalkinnon. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015.

Palkinto on iso kiertopokaali, joka on esillä yhdistyksessä vuoden ajan ja se myönnetään yhdistykselle, joka esimerkiksi:
  • on kasvanut jäsenmäärältään nopeasti
  • järjestää monipuolista ja vireää toimintaaVuodenPomppu_17-1
  • tuottaa uusia mielenkiintoisia hankkeita tai toimintoja
  • on tärkeä toimija paikkakunnallaan

Kenestä vuoden 2019 voittaja?

Hakua alkaa 1.1. ja päättyy 1.6.2019.
Sivulle päivittyy linkki, jonka kautta voi ehdottaa Vuoden Pomppua 2019.

Vuoden Pomppu -palkinto luovutetaan Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä Leppävirralla perjantaina 23.8.2019.

Lisätietoja: Maie Puusaar, 040 512 0125, maie.puusaar@mtkl.fi.

Vuoden Pomppu -palkinnon voittajia:
 aa
Vuoden Pomppu 2018 Markus Maj Olavi
 aa
2018 Vuoden Pomppu -palkinnon voittaja oli Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n. Yhdistys on vasta alle vuoden ikäinen, mutta on onnistunut kasvattamaan jäsenmääränsä vauhdilla jo lähes 300 jäseneen ja luomaan poikkeuksellisen vahvan yhteistyöverkoston.
 a
 Risla Ristina, hallituksen jäseniä
 aa
2017 Vuoden Pomppu -palkinnon voittaja oli Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla.
Rislan vahvuuksia ovat mm. yksinäisyyden torjunta ja monipuoliset Suomi 100 -tempaukset.
 aa
Vuoden Pomppu 2016
 aa
2016 Vuoden Pomppu -palkinnon voittaja oli Mikkelin Virike ry, joka toteutti omin voimin Mielestään kärsineet -videon. Video kuvaa uudella, humoristisella otteella mielenterveyskuntoutujien suhdetta hoitojärjestelmään.
 aa
vuoden-pomppu-300dpi-1
 a
2015 Vuoden Pomppu -palkinnon voittaja oli Siikalatvan mieleterveysyhdistys Suopursut ry,  joka nosti jäsenmääränsä reilussa vuodessa lähes kymmenkertaiseksi.
 

Disso ry on vuoden mielenterveysyhdistys

Mielenterveyden keskusliitto on valinnut vuoden mielenterveysyhdistykseksi Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n. Vuoden Pomppu -nimeä kantavan palkinnon saanut yhdistys on vasta alle vuoden ikäinen, mutta on onnistunut kasvattamaan jäsenmääränsä vauhdilla jo lähes 300 jäseneen ja luomaan poikkeuksellisen vahvan yhteistyöverkoston.

 

Vuoden Pomppu julkistetaan nyt neljännen kerran. Palkinnon perusteena on se, että yhdistys on tehnyt jotain merkittävää, poikkeuksellista tai uutta.

”Joka vuosi valinnasta tulee vaikeampi, sillä hakijoiden määrä sekä taso kovenevat vuosi vuodelta. Valinnan vaikeutta kuvatkoon se, että työryhmä kävi tänä vuonna ennätyspitkän keskustelun valinnasta ja kalkkiviivoille asti vaihtoehtoja oli useampia. Disso ry on nuoresta iästään huolimatta äärimmäisen hyvässä vauhdissa ja saanut tapahtumien ja näkyvyyden kautta aikaiseksi mitattavaa menestystä. Yhdistys on onnistunut saamaan toimintaansa mukaan myös ammattilaisjäseniä ja kasvattamaan jäsenmääräänsä kovaa vauhtia – ja tämä kaikki ilman STEA:n rahoitusta, mikä entisestään nostaa onnistumisen merkitystä”, perustelee palkinnon myöntäneen järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig.

 

Lokakuussa 2017 perustettu Disso ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka yhteiskunnallisena tavoitteena on ymmärryksen lisääminen psyykkisestä traumatisoitumisesta ja trauman yhteydessä kehittyneestä rakenteellisesta dissosiaatiohäiriöstä. Yhdistys toimii asiantuntijafoorumina psykiatrian ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille ja tarjoaa tietoa ja vertaistukea traumatisoituneille sekä trauman oireista kärsiville ihmisille ja heidän läheisilleen. Yhdistys haluaa tehdä moninaista yhteistyötä traumojen hoidon hyväksi ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välille.

 

Noin 5–20 prosenttia kaikista mielenterveyshäiriöstä on arvioiden mukaan dissosiaatiohäiriöitä, ja pelkästään Uudenmaan alueella on ainakin 5000 trauma- ja dissosiaatiohäiriötä potevaa henkilöä. Vain hyvin osa pieni koko ryhmästä saa tarpeenmukaista hoitoa.

 

”Yhdistyksen nopea kasvaminen ja palkinto kertovat siitä, että yhteiskunta on valmis keskustelemaan ja käymään avointa dialogia traumasta ja siitä, mitä meille mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville ihmisille on tapahtunut ja miten lapsuuden traumatisoituminen vaikuttaa päivittäiseen elämäämme. Unelmamme on, että voisimme lisätä kohtaamisten ja palvelujen laatua järjestelmässä sekä luoda vertaisuuden kokemuksia ja toivoa toipumisesta”, sanoo Disso ry:n puheenjohtaja, sosionomi (YAMK) Mai Peltoniemi.

 

Disso ry sosiaalisessa mediassa ja verkossa:
Facebook: www.facebook.com/DissoRy/
Instagram: @disso_ry
Twitter: @SuomenDissoRy
www.disso.fi
Palkinto julkistetaan tänään Kemissä. Video palkinnon luovutuksesta on katsottavissa Mielenterveyden keskusliiton YouTubessa.

 

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Mai Peltoniemi, puh. 044 33097216
Varapuheenjohtaja Minna Torikka, puh. 050 5311266
Puheenjohtaja Markus Lustig, järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 6006 595

 

Vuoden Pomppu -palkinto julkistetaan tänään Kemissä Mielenterveyden keskusliiton kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä. Liitto myöntää palkinnon vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselle. Liitossa on 160 jäsenyhdistystä ja niissä noin 17 000 henkilöjäsentä. Liitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä valtakunnallinen kattojärjestö.

 

Kuvassa Markus Lustig, Mai Peltoniemi ja Olavi Sydänmaanlakka

 

Kuvassa Mai Peltoniemi

Kuvassa Mai Peltoniemi

 

 

 


Ristiinassa vuoden mielenterveysyhdistys

Mielenterveyden keskusliitto on valinnut vuoden mielenterveysyhdistykseksi Ristiinan mielenterveysyhdistys Rislan. Vuoden Pomppu -nimeä kantavan palkinnon saaneen Rislan vahvuuksia ovat mm. yksinäisyyden torjunta ja monipuoliset Suomi 100 -tempaukset. (lisää…)


Siikalatvan Suopursut on vuoden mielenterveysyhdistys

vuoden-mielenterveysyhdistys-1-fb

MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka ja puheenjohtaja Markus Lustig MTKL:n järjestötoimikunnasta luovuttivat Vuoden Pomppu -palkinnon Suopursujen Toini ja Jouko Miettiselle. 

Mielenterveyden keskusliitto palkitsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa reippaan kehitysloikan ottaneen mielenterveysyhdistyksen Vuoden Pomppu -palkinnolla. Palkinnon sai Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry, joka nosti jäsenmääränsä reilussa vuodessa lähes kymmenkertaiseksi.

Vielä viime vuonna Siikalatvan Suopursuissa oli 9 jäsentä ja toiminta hiipumassa. Nyt jäseniä on 88 ja heille tarjolla mm. ruoka-apua, liikunta- ja kulttuuritoimintaa, retkiä, virkistystä sekä vertaistukea. Yhdistyksen toimitilat ovat Pulkkilassa entisessä kunnantalossa.

Yhdistys on myös löytänyt useita yhteistyökumppaneita: mielenterveystoimiston, nuorten työpajan, seurakunnan, mielenterveyskuntoutujien palvelukoti Sinivuokon, Rantsilan tukikeskuksen, Jokilaaksojen tiimin (kuuden paikallisen mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys) sekä paikalliset elintarvikemyymälät.

– Kun vertaa sitä, miten hilkulla Suopursujen loppuminen oli ja mitä toiminta on nyt, voin vain todeta, että paljon on työtä tehty hyvän asian eteen. On saatu jäseniä, mielekästä toimintaa ja sääntömääräiset asiat kuntoon, tiivistää mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Toini Miettinen.

Juuri tässä oli syy Suopursut ry:n valintaan. Yhdistyksen uusi nousu on malliesimerkki vapaaehtoistyön, innostuksen ja perinteisen yhdistystoiminnan voimasta, jonka herättämiseen riittää joskus yksikin ihminen.

– Mielenterveysyhdistysten perinteitä kunnioittaen on nostettu kuoleva yhdistys elinvoimaiseksi. Töitä tekemällä ja hyödyntämällä idearikkautta sekä rakkautta mielenterveystyöhön on saatu aikaan konkreettisia tuloksia, perustelee Mielenterveyden keskusliiton järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig.

Täysin ilman rahaa toiminnan virittäminen harvoin onnistuu. Saatuaan sääntömääräiset asiat kuntoon Suopursutkin haki ja sai Mielenterveyden keskusliiton yhdistysavustusta. Rahaa myönnettiin viime vuonna 2000 euroa ja tänä vuonna 1900 euroa. Puolet siitä menee ryhmä-, vertaistuki-, liikunta- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Lisää varoja hankitaan myyjäisillä.

– Tuntuu tosi hyvältä, kun jotkut jäsenet sanovat, että on niin mukava käydä täällä, on kuin tulisi kotiin. Ja todellakin tunne on molemminpuolinen, Toini Miettinen sanoo.

– Kiitos myös Siikalatvan asukkaille, jotka ovat tukeneet yhdistystä ostamalla leivonnaisia myyjäisistämme!

Lisätietoja:

puheenjohtaja Toini Miettinen, Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry, puh. 040 744 7152
puheenjohtaja Markus Lustig, Mielenterveyden keskusliiton järjestötoimikunta, puh. 046 6006 595
yhdistyksen yhteystiedot: suopursut.yhdistys@gmail.com, puh. 044 9760 464

 

Kuva: Perttu Saralampi

Vuoden Pomppu -palkinto luovutettiin ensimmäistä kertaa Mielenterveysmessuilla Helsingissä 17.11.2015. Mielenterveyden keskusliitto myöntää palkinnon vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselle. Liitossa on 160 jäsenyhdistystä ja niissä noin 17 000 henkilöjäsentä. Liitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä valtakunnallinen kattojärjestö.


Mikkelin Virike teki Vuoden Pompun

Mielenterveyden keskusliitto on valinnut vuoden mielenterveysyhdistykseksi mikkeliläisen Virike ry:n. Virike sai Vuoden Pomppu -nimeä kantavan palkinnon omin voimin toteutetusta Mielestään kärsineet -videosta, joka kuvaa uudella, humoristisella otteella mielenterveyskuntoutujien suhdetta hoitojärjestelmään.

Vuoden Pomppu julkistettiin nyt toista kertaa. Palkinnon perusteena on se, että mielenterveysyhdistys on tehnyt jotain uutta, merkittävää tai poikkeuksellista.

”Virike ry teki jotain, joka pomppaa esiin hyvällä tavalla. Video on erinomainen esimerkki siitä, kuinka mielenterveysyhdistys voi rikkoa perinteisiä kaavoja ja tuoda mielenterveystoimintaa esille uusilla, positiivisilla tavoilla”, perustelee palkinnon myöntäneen järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig.

”Ensin tarvittiin idea, sitten resurssit sen toteuttamiseen ja tärkeimpänä ihmiset, jotka uskaltautuvat kertomaan tarinoitaan ja esittämään niitä elokuvassa. Tarinat on koostettu sekoittamalla eri ihmisten kokemuksia”, kertoo Virikkeen toiminnanjohtaja Minna Juuti.

”Meillä on vahvaa kokemusasiantuntijatoimintaa, joten kuntoutujien tarinoiden kertominen tuntuu luontevalta tavalta vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. Tavoitteemme on rakentaa tasa-arvoisempaa tulevaisuutta mielestään kärsineille”, Juuti sanoo.

Virikkeessä on 350 jäsentä. Yhdistys aktivoi Mikkelin ja lähikuntien mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä muita mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneita, vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja täydentää julkisen sektorin palveluja tarjoamalla vertaistukea ja yhteisöllistä toimintaa.

Lyhytelokuva on herättänyt kiinnostusta Mielenterveyden keskusliiton jäsenkentällä ympäri Suomea, myös Mikkelissä. Se esitetään ainakin kahdessa paikallisessa tapahtumassa vielä tänä syksynä.

”Palkinnon saaminen vahvistaa ajatusta, että tämäntyyppinen yhdessä tekeminen jatkuu. Seuraava isompi yhteinen projekti liittyy varmaankin musiikin maailmaan”, Minna Juuti vihjaa.

Viime vuonna Vuoden Pompun sai Siikalatvan Suopursut ry, joka nousi haudan partaalta vireästi toimivaksi yhdistykseksi reilussa vuodessa. Jäsenmäärä nousi samassa ajassa yhdeksästä 88:aan.

”Tänä vuonna valinta oli äärimmäisen vaikea. Ehdolla oli monta pitkän ja menestyksekkään toimintahistorian omaavaa yhdistystä, mutta Virikkeen videotempaus oli persoonallisin”, Lustig toteaa.

Tutustu palkittuun yhdistykseen

Virikkeen Mielestään kärsineet –video
Virikkeen verkkosivut
Virike Facebookissa

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Minna Juuti, Virike ry, puh. 050 364 3907
Puheenjohtaja Markus Lustig, järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 6006 595


Äänestä Vuoden vapaaehtoista 2016

hands-269286_1280Kansalaisareena ry hakee jälleen Vuoden vapaaehtoista. Mukana ovat myös mielenterveysyhdistysten ehdokkaat Luca Nordfors Friski Tuult ry:stä ja Sirkka Saaristo Mielimaasta ry:stä.

Vuoden vapaaehtoinen -palkinto myönnetään henkilölle, joka voi olla vapaaehtoistoiminnan pitkän linjan toimija tai innostava tulokas. Kilpailussa on ehdolla 82 henkilöä yhteensä 37:ltä paikkakunnalta. Eniten ääniä saanut ehdokas saa Vuoden Vapaaehtoinen -tunnustuksen Vapaaehtoistoiminnan messuilla Vapaaehtoisten päivänä 3.12. Helsingissä.

Raumalainen Luca Nordfors on tehnyt erilaisia vapaaehtoistöitä jo 38 vuotta, mm. SETA ry:ssä, AIDS-tukikeskuksessa ja Sinuiksi-palvelussa. Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:n vertaistukihenkilönä ja hallituksen jäsenenä hän aloitti 2007, ja vuodesta 2012 lähtien hän on ollut yhdistyksen puheenjohtaja.

Vihantilainen Sirkka Saaristo on toiminut yli kymmenen vuotta vertaisryhmän ohjaajana Mielimaasta ry:ssä. Hän myös päivystää kriisipuhelimessa ja toimii vapaaehtoisten kouluttajana. Monenlainen tukihenkilötoiminta on lähellä hänen sydäntään.

Vapaaehtoiset pyörittävät Suomea: vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. Noin puoli miljoonaa suomalaista on mukana sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa. Kaiken kaikkiaan joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä.

Äänestä 31.10.2016 mennessä

Ehdokkaiden esittelyt kampanjan verkkosivulla: www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoinen
Äänestä suosikkiasi täällä tai kampanjan verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella 31.10.2016 mennessä.

 

 


Mansikkka on vuoden 2017 Hyvän mielen lähettiläs

tottoroo-fullMielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi Maiju Voutilaisen eli Mansikkka-nimellä tunnetun videobloggaajan. Nimitys on tunnustus Voutilaisen rohkeudesta puhua julkisesti mielenterveysongelmista ja olla esikuvana etenkin nuorille.

 

Keväällä 2016 20-vuotias vloggaaja Maiju Voutilainen lähti mukaan Ylen ja mielenterveysjärjestöjen yhteiseen nuorille suunnattuun Sekasin-kampanjaan ja kertoi blogissaan julkisesti kärsineensä itse masennuksesta ja ahdistushäiriöstä. Video sai saman tien yli 80 000 katselukertaa.

− Oli tosi pelottavaa kertoa ääneen, että minullakin on ongelmia, mutta siitä satanut positiivisuuden määrä osoitti, että se oli sen arvoista. Moni on avautunut minulle ja sanonut, kuinka olen inspiroinut heitäkin hakemaan apua. Ja se on auttanut minua itseänikin, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen videoblogilla on huikeat 130 000 seuraajaa, joista valtaosa on 13-25-vuotiaita. Voutilainen haluaa Hyvän mielen lähettiläänä olla äänenä muille mielenterveysongelmista kärsiville, luoda vapaamman ilmapiirin puhua asiasta ja pienentää kynnystä hakea apua.

− Ette ole yksin, vaan meitä on paljon! Olen itse jo aika pitkällä toipumisessa, ja on ihanaa pystyä sanomaan, että hei, voin jo paremmin. Toivon, että kaikki pystyvät joskus siihen, Voutilainen sanoo.

Mielenterveyden keskusliitto yhdessä muiden mielenterveysjärjestöjen kanssa kampanjoi parhaillaan sosiaalisessa mediassa Oletko sinut -teemalla mielenterveyteen liittyvän stigman ja häpeän poistamiseksi. Tämä oli myös Sekasin-kampanjan tavoite.

− Sekasin-kampanja avasi mielenterveyteen liittyvän keskustelun täysin uudelle tasolle, sillä niin Mansikkka kuin muutkin mukana olleet nuoret kommunikoivat ja elävät vahvasti digitaalisessa maailmassa. Tämä mahdollistaa myös meille uusia keinoja vaikuttaa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Hyvän mielen lähettiläs julkistettiin Mielenterveysmessuilla 22.11.

 

Katso Mansikkkan videoterveyhdys MTKL:n YouTubessa.

Lisätietoja Hyvän mielen lähettiläästä:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Maiju Voutilaisen haastattelupyynnöt:
Vastaava tuottaja Sanna Rousi, Töttöröö Network Oy, puh. 050 400 5423,
sanna.rousi(at)tottoroo.fi

 

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

 


Historia

1965
Ensimmäiset potilastoimikunnat perustetaan psykiatrisiin sairaaloihin, muun muassa Harjamäkeen Pohjois-Savossa ja Moisioon Etelä-Savossa.

1968
Ensimmäinen potilasyhdistys perustetaan sairaalan ulkopuolelle: Ylä-Savon Mielenterveystoiminnan Tuki ry perustetaan Iisalmessa.

1969
Toinen potilasyhdistys, Vaasan Psyko -69, perustetaan sairaalan ulkopuolelle.

1970
Potilasyhdistyksiä perustetaan Oulussa, Seinäjoella, Pieksämäellä ja Kuopiossa. Veikkolan sairaalassa Etelä-Suomessa perustetaan Psykiatrisesti Kuntoutettavien Etujärjestö PKE.

1971
Mielenterveyden keskusliitto perustetaan Iisalmessa Koljonvirran psykiatrisessa sairaalassa 6.6.1971.
Perustamiskokouksessa oli 68 osanottajaa 9 rekisteröidystä paikallisyhdistyksestä ja 8 sairaalassa toimivasta potilasyhdistyksestä. Kokouksen puheenjohtajana oli Heikki Riihijärvi. Liiton kotipaikaksi äänestettiin Iisalmi, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Lunkka. Varapuheenjohtajaksi ja toiminnanjohtajaksi valittiin Tapani Rissanen.

1972
Mielenterveyden keskusliitto alkaa julkaista omaa lehteä. Liittoon kuuluu 22 jäsenyhdistystä, joissa runsaat 2000 jäsentä.

1973
Jäsenlehden nimeksi tulee nimikilpailun perusteella Käsikädessä.

1974
Mielenterveyden keskusliitto aloittaa valtakunnallisen mielenterveysviikon viettämisen.

1982
Liitto järjestää ensimmäisen mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun kuntoutuskurssin.

1987
Liitto palkkaa ensimmäisen kokopäiväisen toiminnanjohtajan.

1988
Liitossa on 50 jäsenyhdistystä, joissa yli 3000 jäsentä.

1992
Mielenterveyskuntoutujien tukihenkilökoulutus alkaa. Mielenterveysviikko vakiintuu marraskuuhun viikolle 47. Itsemurhan uhrien muistoksi vietettävä kynttilätapahtuma käynnistää viikon ensimmäistä kertaa.

1993
Liiton jäsenyhdistykset ryhtyvät viettämään Kukan päivänä 13.5. ihmisten yhteyden päivää.

1994
Liiton liikuntatoiminta alkaa. Ensimmäiset vertaistukeen perustuvat oma-apuryhmät perustetaan. Liitto alkaa tarjota kuntoutujille oikeusneuvontaa.

1996
Liitossa on 100 jäsenyhdistystä.

1997
Liitto järjestää ensimmäiset mielenterveysmessut Wanhassa Satamassa Helsingissä. Turva-asumisprojekti alkaa Vantaalla, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Kuntoutujille aletaan tarjota myös työllistymiseen liittyvää tukea.

1998
Ensimmäistä Valon Päivää aletaan viettää pääkaupunkiseudulla. Päivän tarkoituksena on tuoda toivoa masentuneille ja heidän läheisilleen.

1999
Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään maaliskuussa ensimmäistä kertaa. Viikon perusajatuksena on haastaa yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin työelämässä.

2000
Liitossa on 140 jäsenyhdistystä, joissa yli 15 000 jäsentä. Liitto perustaa kulttuurityöryhmän.

2001
Mielenterveyden keskusliitto viettää 30-vuotisjuhliaan syntypaikoillaan Iisalmessa.
Tietopalvelupiste Propelli avataan Helsingissä. Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista.

2002
Mielenterveyden keskusliiton vertaistukipuhelin aloittaa toimintansa. Puhelimessa päivystävät Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat. He tarjoavat kuntoutujille henkilökohtaista, omaan kuntoutumiskokemukseensa pohjautuvaa ohjausta.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää Mielenterveysviikolla ensimmäiset Sairas raina -elokuvajuhlat. Tarjolla on korkealaatuisia elokuvia ihmismielen raiteilta suistumisesta ja vinksahtaneen psyyken toivosta parantua.

2003
Itä-Suomen lääniin palkataan erityisesti mielenterveyskuntoutujia palveleva korjausneuvoja, joka kartoittaa korjaustoimenpiteitä tarvitsevat kohteet, etsii rahoituskanavia ja avustaa rahoitushakemusten laadinnassa.

Mielenterveyden keskusliiton kulttuuripäivät järjestetään Mikkelissä.

Mielenterveyden keskusliitto on kouluttanut oppilaitoksiin ja työpaikoille vertaistutoreita tueksi henkilöille, joilla on taustallaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Ensimmäiset 16 vertaistutoria valmistuvat tehtäväänsä.

Liittoon palkataan sosiaalineuvoja, joka antaa neuvoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista ja etuuksista sekä niiden hakemisesta.

Liiton ensimmäiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2004 valitaan risteilyisäntä Petri Lehtinen. Lähettiläiksi nimetään henkilöitä, jotka tekevät sydämestään vapaaehtoista mielenterveystyötä ja vievät mielenterveysasiaa eteenpäin työssään, toimissaan ja julkisuudessa.

2004
Mielenterveyden keskusliiton graafinen ilme uudistetaan. Samalla uudistetaan liiton logo.

Ratkes ry palkitsee Ratkes-avaimella Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2004 Muutoksen mestarina. Ratkes ry perustelee valintaa sillä, että Mielenterveyden keskusliitossa on kehitetty vertaisajattelua keskeisenä osana toimintaa.

Mielenterveyden keskusliitto avaa uuden aluekeskuksen Kuopioon Kukan päivänä. Aluekeskus tarjoaa palveluja mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä mielenterveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Taikuri Jarmo Luttinen valitaan liiton toiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2005.

2005
Maaliskuun lopulla järjestetään Helsingissä HUIPS! – Ihan hullu ilta, jossa yleisöä viihdyttävät eturivin viihdetaiteilijat. Esitys televisioidaan ja sen yhteydessä järjestetyn keräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliitolle.

Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellin kolmas käyntipiste avataan liiton Turun aluekeskuksen yhteyteen.

Mielenterveyden keskusliitto julkaisee ensimmäisen mielenterveysbarometrinsä Maailman mielenterveyspäivänä.

Liiton kolmanneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2006 nimetään isä Mitro Repo.

Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat perustavat kansallisen Mielenterveyspoolin. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien sekä mielenterveystyön asiakkaiden, omaisten ja läheisten asemaa.

2006
Jo puolella Mielenterveyden keskusliiton 170 jäsenyhdistyksestä on liiton kouluttama liikuntavastaava.

Liitto viettää 35-vuotisjuhliaan Turussa.

Vuoden 2007 Hyvän mielen lähettilääksi valitaan stand up -koomikko Krisse Salminen.

Yhteydenotot tietopalvelu Propelliin lisääntyvät jatkuvasti. Käynnit jopa kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta.

2007
Masennuksenvastaista Valon päivää vietetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita selvittänyt tutkimus julkaistaan.

Yhteisvastuukeräyksen 2007 teemana on Ehjä lapsen mieli. Sen tuotolla autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Suomessa tukitoiminnan toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto.

Kuntoutussäätiön vuoden 2007 Kuntouttajamitali myönnetään Mielenterveyden keskusliiton TRIO-projektin kehittämille vertaistuen uusille muodoille.

Henkisen hyvinvoinnin viikko muutetaan Hyvän mielen viikoksi. Samalla viikon teema laajenee työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin parantamisesta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön kokonaisuudessaan.

Marraskuussa avataan Helsinkiin Ratakadulle Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen galleria. Gallerian tavoitteena on levittää hyvää mieltä, nostaa esille mielenterveysasioita sekä tehdä mielenterveyskuntoutujien taidetta tunnetuksi.

Mielenterveysmessut järjestetään kymmenettä kertaa.

Liiton viidenneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2008 kutsutaan toimittaja Lauri Karhuvaara.

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutus viettää 25-vuotisjuhliaan kuntoutujapäivillä joulukuussa Lahdessa.

Näyttelijä ja laulaja Samuli Edelmann pitää konsertin Helsingin Tuomiokirkossa. Konsertin ja siihen liittyvän rahankeräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliiton lasten ja nuorten toimintaan.

Liiton jäsenyhdistysten määrä nousee 181. Niiden kautta liitolla on yli 21 000 henkilöjäsentä. Kymmenessä vuodessa liiton jäsenmäärä on kaksinkertaistunut.

2008
Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettava Ehjä lapsen mieli -projekti alkaa. Liiton sivujen alle avataan Mielix-koulukampanjan nettisivut www.mielix.fi.

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään Jyväskylässä toukokuussa.

Raha-automaattiyhdistys täyttää 70-vuotta. Mielenterveyden keskusliitto osallistuu yhdistyksen juhlakiertueeseen Porissa ja Helsingissä.

Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistyön kehittämispäivät järjestetään Tampereella.

Väestöliiton Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto myönnetään Mielenterveyden keskusliiton Turvaselle. Vuosittainen palkinto myönnetään nuorten mielenterveyden edistämistä tukevalle toiminnalle.

Mielenterveyskuntoutujien osallisuuden ja vaikuttamisen seudullinen kehittämishanke Seutu-ryhmät käynnistyy.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää rahankeräyksen vertaistukitoiminnan järjestämiseen.

Mielenterveysviikon teemana on Vanheneva väestö. Mielenterveysmessut järjestetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliitto nimeää vuoden 2009 Hyvän mielen lähettilääksi näyttelijä-laulaja Samuli Edelmannin.

Samuli Edelmann pitää toisen hyväntekeväisyyskonserttinsa Viattomien lasten päivänä Helsingin Tuomiokirkossa.

2009
Maamme eturivin heavy-muusikot järjestävät hyväntekeväisyyskonsertit mielenterveyden hyväksi Helsingissä ja Tampereella. Presidentti Martti Ahtisaari pitää puheen tamperelaisyleisölle videoscreenin välityksellä.

Valtakunnallíset mielenterveysjärjestöt ja joukko kansalaisaktivisteja keräävät nimiä adressiin, jossa vaaditaan parempia mielenterveyspalveluja. Vetoomus luovutetaan sosiaali- ja terveysministerille lokakuussa.

Elokuvaohjaaja Arto Halonen aloittaa Kellokosken Prinsessasta, Anna Lappalaisesta kertovan elokuvan kuvaukset. Avustajina on lukuisia mielenterveyskuntoutujia.

Kukan päivänä järjestetään Helsingin Hyvän mielen galleriassa nuorten kuntoutujien ideoima Mielitiettyä etsimässä -tapahtuma, jonka ohjelmassa on muun muassa pikadeittailua ja tanssia.

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuripäivät järjestetään Jyväskylässä lokakuussa. Teemana on Tanssiva mieli.

Mielenterveysviikon teemana on Kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tukena.

Muusikot järjestävät Helsingissä Medication keeps me going -konsertin. Samuli Edelmann pitää jo kolmannen kirkkokonsertinsa.

2010
Mielenterveyden keskusliitto kutsuu vuoden 2010 Hyvän mielen lähettilääksi laulaja Anita Hirvosen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt järjestävät arpajaiset vertaistyön kehittämiseksi. Kampanjan suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.

Mielenterveyden keskusliiton Ratakadun toimistossa aloitetaan kesällä mittava remontti, joka sulkee Hyvän mielen gallerian vuodeksi.

Aktiiviset Nuoret Stadin Asialla tekee mielenterveysaiheisen kuunnelman Mielenterveyden keskusliiton nettiradioon.

Hyvän mielen viikolla järjestetään näyttely Kellokosken Prinsessasta. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Arto Halosen Art Films Productionin, Kellokosken sairaalan ja Like Kustannuksen kanssa. Näyttely on esillä myös Espoo Ciné -festivaalilla.

Mielenterveyden keskusliiton toimintaohjelma vuoteen 2015 ”Avoin, iloinen, valpas” julkaistaan.

Neljän valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön toimeksiantaman näkyvyystutkimuksen mukaan Mielenterveyden keskusliitto tunnetaan varsin hyvin.

Mielenterveyden keskusliitto liittyy eurooppalaisen Mental Health Europen jäseneksi. Järjestö valvoo, että mielenterveyttä, ihmisoikeuksia ja vammaisten oikeuksia koskevia sopimuksia noudatetaan.

Nordisk Förening för Social och Mental Hälsa -järjestön kesätapaaminen järjestetään 25:nnen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisat järjestetään viidennentoista kerran.

Arto Halosen Prinsessa-elokuva saa ensi-iltansa syyskuussa.

Mielenterveysviikon teemana on Kohtaaminen

2011
Mielenterveyden keskusliitto käynnistää Prinsessa-koulukampanjan, jonka tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Kampanjassa hyödynnetään Arto Halosen Prinsessa-elokuvaa.

Hyvän mielen galleria aloittaa toimintansa lähes vuoden tauon jälkeen.

Mestaruusturnaus järjestetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään Turussa toukokuussa. Puheenjohtajina jatkavat Marjatta Vehkaoja ja Pekka Sauri.

Liiton 40-vuotisjuhlat järjestetään liittokokouksen yhteydessä. Iltamien pääesiintyjänä on vuoden 2010 Hyvän mielen lähettiläs Anita Hirvonen.

Vuoden 2011 Hyvän mielen lähettilääksi kutsutaan muusikko Kristian Meurman.

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuripäivät ja yleisurheilukisat järjestetään Mikkelissä.

Vertaistukiarpajaiset järjestetään toisen kerran.

Suomen ensimmäinen yhteisöllinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen raportti julkaistaan. Aineiston hankkimisesta ovat vastanneet Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemustutkijat.

Mielenterveysviikon teemana on Lisää vuosia elämään – Lisää elämää vuosiin.


Yhdistysnetti jäsenyhdistyksille

Mielenterveyshdistyksessä toimiminen lisää mielenterveyskuntoutujan osallisuuden kokemista, aktiivisuutta, vaikuttamismahdollisuuksia sekä tilaisuuksia kohdata muita kuntoutujia ja saada vertaistukea. Vaikka mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja niitä kohtaavat kaikenlaiset ihmiset, niihin liittyy edelleen häpeää ja ennakkoluuloja. Tämän vuoksi moni jää kotiin ja yksin ongelmiensa kanssa ja on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa. Mielenterveysyhdistyksen toiminnassa mukana oleminen tarjoaa kuntoutujalle mahdollisuuksia päästä kiinni takaisin työmarkkinoille, luoda sosiaalisia verkostoja ja saada uusia näkökulmia toipumiseen muiden mielenterveyskuntoutujien elämäntarinoiden kautta.

Yhdistykset

  • toimivat edunvalvojina omalla alueellaan
  • järjestävät jäseniltoja, retkiä, matkoja, kursseja ja monenlaista muuta toimintaa
  • voivat tukea jäseniään vaikeissa elämäntilanteissa järjestämällä tukihenkilöpalveluja
  • keskittyvät toiminnassaan yhdessäoloon, vuorovaikutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen

Kenestä vuoden 2018 voittaja? Nyt on aika ehdottaa!


Nyt voit ehdottaa Vuoden Pompuksi 2018 yhdistystä, joka olisi mielestäsi ansainnut palkinnon.
Hakuaika on 1.1.-1.6.2018.
Vuoden Pomppu -palkinto luovutetaan Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä perjantaina 24.8.2018 Kemissä. Lisätietoa ja ehdottaminen TÄSTÄ!

 

 Vuoden Pomppu

 

 

Yhdistysten palvelupuhelin

Mielenterveyden keskusliiton Yhdistysten palvelupuhelin palvelee jäsenyhdistyksiä maanantaisin klo 12-16. Puhelimesta saa tietoa yhdistystoiminnan perusasioista, mm:

  • millä tavalla yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ohjaavat yhdistyksen toimintaa
  • päätöksenteko ja päätösvalta yhdistyksessä
  • yhdistystoiminnan vastuut ja velvollisuudet
  • yhdistystoiminnan johtaminen
  • yhdistyksen talousasiat ja niiden hoitaminen
  • yhdistys työnantajana
  • kokouksiin liittyvät asiat
  • yhdistyksen perustaminen ja purkaminen
  • MTKL:n palvelut yhdistyksille

Yhdistysten palvelupuhelin 050 339 4971 on avoinna 20.2.-31.5.2017 ja 3.9.-11.12.2017.
Palvelusta vastaa ensisijaisesti yhdistyskoordinaattori Helena Koskelo-Suomi, välillä myös muut yhdistysten asioihin perehtyneet Mielenterveyden keskusliiton työntekijät.

Yhdistys_Palvelupuhelin kuvabanneri

 

Revanssi

Tutustu Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehden Revanssin uusimpaan numeroon! Lue lisää Revanssista ja muista jäseneduista täältä.

Revanssi_1701_kansi

 

Yhdistyskalenteri

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvään yhdistyskalenteriin kootaan puoleksi vuodeksi eteenpäin kaikki yhdistystoimintaan liittyvät tapahtumat ja tärkeät päivämäärät. Katso uusimmat kalenterit täältä.

Oikaisu: Kalenteriin on merkitty 10.10. savuottomuuskoutsi-koulutus. Sen oikea ajankohta on: 24.10.2018 kello 9.00-15.00, Kuopion yliopistollinen sairaala. Kurssit ja koulutukset löytyvät kurssikalenterista.

Yhdistyksen kevätkalenteri 2018

Jäsenkirjeet

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenkirje lähetetään Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksille. Uusimman ja aiemmin ilmestyneet jäsenkirjeet löytyvät täältä.

mtkl_jasenkirjebanneri-4_212x300

 

MTKL:n yhdistysuutiset Facebookissa

FB-f-Logo__blue_1024

Seuraa Mielenterveyden keskusliiton yhdistysuutisia Facebookissa! Sivuilla tiedotetaan aktiivisesti kaikista ajankohtaisista tapahtumista, kampanjoista, kursseista ja julkaistaan kiinnostavia uutisia ja linkkejä.

yhdistysuutiset_profiili


Keskeiset muutokset sosiaali-, terveys- ja työttömyysetuuksissa vuodenvaihteessa

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle

Kela vastaa perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksamisesta vuoden 2017 alusta lukien. Kunta myöntää jatkossa edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuen taso ja tuen myöntämisperusteet pysyvät ennallaan. Toimeentulotuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä tarveharkintaisena etuutena. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi taloudelliseksi etuudeksi.

Lääkekorvauksista säästetään

Voimaan tulevista lääkesäästöistä useat kohdistuvat Kelan lääkekorvauksiin. Mm. diabeteslääkkeet siirretään alempaan 65% erityiskorvausluokkaan, johon kuuluvat myös sepelvaltimo- ja verenpainetautilääkkeet. Insuliinivalmisteet kuuluvat edelleen ylempään erityiskorvausluokkaan (100%).

Erityisen kalliit lääkkeet

Jos lääke on erityisen kallis, Kela korvaa jatkossa kerralla enintään yhden kuukauden hoitoaikaa vastaavan lääkemäärän nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Erityisen kalliiksi katsotaan lääkkeet, joiden yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on yli 1000 euroa.

Korvattavien valmisteiden toimitusväli

Kaikkiin korvattaviin valmisteisiin tulee toimitusväli. Jatkossa korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määräajan antaman ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi uudesta erästä voi saada korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, jos valmistetta on edellisellä kerralla ostettu kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Toimitusväli on vastaavasti lyhyempi, jos valmistetta on ostettu pienemmissä erissä.

Lääkekatto pienenee

Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto pienenee. Se on 605,13 euroa vuodessa vuonna 2017 (610,37 euroa vuonna 2016). Jos vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun.

Reseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen

Reseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen. Muutos ei koske huumausainelääkkeiden eikä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lääkemääräyksiä eikä ammatin harjoittamista varten määrättyjen lääkkeiden lääkemääräyksiä. Niiden voimassaoloaika on edelleen yhden vuoden.

Ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa 1.1.2017 alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kuntoutuja tarvitsee sairautensa ja kokonaistilanteensa takia yksilöllistä tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valintaan tai työllistymiseen.

Muutoksia kuntoutusrahaan

Kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös yleissivistävään peruskoulutukseen, kun se myönnetään ammatillisena kuntoutuksena henkilölle, jolta puuttuu ammatillinen tutkinto. Yleissivistävää peruskoulutusta ovat peruskoulu-, lukio- ja kansanopisto-opinnot.

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät 0,85% ensi vuonna

Kansaneläkeindeksiä alennetaan 0,85 prosentilla vuoden 2016 tasosta. Muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä etuuksia ovat mm. vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

Työttömyysturvaan paljon muutoksia

  • Peruspäivärahan kesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Niillä työttömillä, joilla työhistoriaa on alle 3 vuotta, työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on jatkossa 300 päivää. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat vuonna 2017 32,40 €/pv.
  • 500 päivän enimmäiskesto säilyy niillä työttömillä, joilla työssäoloehto täyttyy 58 ikävuoden täyttämisen jälkeen ja joka on ollut ehdon täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
  • Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään.
  • Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta ei enää makseta kulukorvausta. Koulutusta vailla oleville alle 20-vuotiaille tulee oikeus kulukorvaukseen työkokeilun kautta. Kulukorvaus on 9 €/pv.
  • Työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin tiukennetaan.
  • Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi. Karenssi alkaa 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA

Raha-automaattiyhdistys RAY, Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi.

RAY:n avustustoiminta siirtyy STM:n yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen STEA:an vuoden 2017 alusta. Avustuskeskus valmistelee avustusehdotuksen sekä valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Se korvaa nykyisen valtakunnallisen vammaisneuvoston.

Neuvottelukunnan tehtävänä on helpottaa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla.

 

Merja Karinen
lakimies
Mielenterveyden keskusliitto