Mielenterveysviikko

Mielenterveysviikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.

Mielenterveysviikko 18.-25.11.2018

Viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Viikolla keskustellaan siitä, mikä pitää sinun mielesi kunnossa! Löydät mielenterveysviikon tapahtumat täältä.
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #munelämä #mielenterveysviikko.

Mtviikko 2018 (1)

Mielenterveysviikon materiaalit:

Tulostettava juliste
Tulostettava ruotsinkielinen juliste, blanco
Somekuva

#munelämä #mielenterveysviikko

Mielenterveysviikon ohjelma

Sunnuntai 18.11.
Kynttilätapahtumien päivänä ympäri Suomea sytytetään kynttilät itsemurhan tehneiden muistolle.

Mielenterveysmessut
Viikon päätapahtuma mielenterveysmessut järjestetään vuonna 2018 Helsingin Kulttuuritalolla 20.-21.11.2018.
#mielenterveysmessut

Hyvän mielen lähettiläs

Hyvän mielen lähettiläs 2019  julkistetaan Mielenterveysmessuilla tiistaina 20.11.2018.
#hyvänmielenlähettiläs

Koko viikko 47

Mielenterveyden keskusliiton 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

mtkl.fi
tyomielessa.fi
mielenterveysmessut.fi
facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
twitter.com/mtkl_fi
Instagram: @mielenterveydenkl

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonensirkku.immonen@mtkl.fi, puh. 040 124 4700
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarniomirja.aarnio@mtkl.fi, 050 493 4433 (Työ mielessä -blogi)

 

Messubanneri 2018

 

 

 

 

 


Mielenterveysviikon tapahtumat

Espoo

Tapahtumat:

  • Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtuma itsemurhan uhrien muistolle.
  • Maanantaina 19.11. pidetään virkistyspäivä Meriemyssä.
  • Tiistaina 20.11. klo 9-17 ja keskiviikkona 21.11. klo 9-16 on Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla (Sturenkatu 4).
  • Torstaina 22.11. katsotaan elokuvaa Kannukinossa klo 17.30.

Katso tarkemmat ohjelma täältä.

Järjestäjä: Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry

Yhteyshenkilö: Tiina Pajula, p. 050 310 7987, tiina.pajula@emy.fi

Forssa

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistoksi

Aika, paikka ja ohjelma: Sunnuntai 18.11. klo 15. Kynttilät sytytetään Ankkalammen puistossa, josta siirrymme kahvittelemaan Mielikkiin.

Yhteyshenkilö: Mielikki r y

Iisalmi

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma: 20.11. klo 10 Rovastikunnallinen mielenterveysviikon kirkkopäivä Kustaa Aadolfin kirkko. Kirkon jälkeen Metsäpirtillä lounas ja ohjelmaa. Ilmoittautuminen 044 356 6720. Torstai 22.11. klo 12 Kuntoutujasta vaikuttajaksi: Lume-keskus, Iisalmi-sali, Savonkatu 5. Vieraana kokemusasiantuntija Pirkko sekä Folk-rockduo Värjö & Berg. 23.11. klo 10 Hyvän mielen bingo, Louhentupa Kirkonsalmentie 29.

Yhteyshenkilö: Harri Paasonen 050 533 6072.

Imatra

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistoksi

Aika, paikka ja ohjelma:

Su 18.11. klo 16, Imatran Puutalolla, Lappeentie 25, 55100 Lappeenranta.

Yhteyshenkilö: Eino Parvinen, 0400 184 231

Kokkola

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma mielenterveysviikon ohjelmakoosteessa ja mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma:

Päätapahtuma

Mielenterveysviikon ohjelmakooste

Lyhtyvaellus

Yhteyshenkilö: Keskipohjanmaan Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys ry / Jäsenyhteisö Kulmakartano, Eeva Lätti 040 593 1136.

 

Lappeenranta, Joutseno

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistoksi

Aika, paikka ja ohjelma:

Su 18.11. klo 17 Joutsenon seurakunnan siunauskappelissa, Lappeentie 1, 54100 Joutseno

Yhteyshenkilö:Päivi Rikka, 040 721 2761

Mikkeli

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle

Aika: Su 18.11. klo 18

Paikka: Kirkkopuistossa

Ohjelma: Sytytetään kynttilät ja muistellaan hyväksyvässä ilmapiirissä

Järjestäjä: Virike ry

Yhteyshenkilö: Mimmi Tick 040 671 7657

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma:

21.11. klo 12-17 avoimet ovet. Kahvitarjoilu ja henkilökunta esittelee taloa ja toimintaa. Lämpimästi tervetuloa!

27.11. klo 14-16 kokemuskahvila. Tule kuulemaan kokemustarinoita sekä tutustumaan Virikkeen kokemusasiantuntijatoimintaan. Tarjolla iltapäiväkahvit.

Yhteyshenkilö: Lisätietoja ja ilmoittautumiset 23.11 mennessä 040 671 7657.

Oulu

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Tapahtuma: Hulluussarjakuvia
Aika: Ma 19.11., ke 21.11., to 22.11. ja pe 23.11. klo: 11.30-14.00
Paikka: Hyvän mielen talo, Kauppurienkatu 23 (sisäänkäynti Vaarankadun puolella), Oulu
Ohjelma: Luettavana mielenterveysaiheisia sarjakuvia. Hulluussarjakuvia –kirjan inspiroimana tehdään kuvia ja tekstejä omasta hullusta, hyvästä elämästä.
Järjestäjä: Hyvän mielen talo ry
Yhteyshenkilö: Päivi Isojärvi, p. 041 4667 683, paivi.isojarvi@hyvanmielentalo.fi ja Jenni Tulppo, p. 044 3346 138, jenni@tulppo@hyvanmielentalo.fi

Tapahtuma: Sarjakuvapaja
Aika: Ma 19.11. klo: 11.30-13.00
Paikka: Hyvän mielen talo, Kauppurienkatu 23 (sisäänkäynti Vaarankadun puolella), Oulu
Ohjelma: Sarjakuvapajassa osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat oman sarjakuvatarinan ideakortteja hyödyntämällä. Ei vaadi ennakko-osaamista. Yhteistyössä Oulun sarjakuvafestivaali.
Järjestäjä: Hyvän mielen talo ry
Yhteyshenkilö: Päivi Isojärvi, p. 041 4667 683, paivi.isojarvi@hyvanmielentalo.fi ja Jenni Tulppo, p. 044 3346 138, jenni@tulppo@hyvanmielentalo.fi

Tapahtuma: Elämä on outo satu –kirjan esittelytilaisuus
Aika: Ma 19.11. klo 15.00-16.00
Paikka: Hyvän mielen talo, Kauppurienkatu 23 (sisäänkäynti Vaarankadun puolella), Oulu
Ohjelma: Taiteilija Erkki Manninen esittelee kirjaansa, joka kertoo kainuulaisen kuvanveistäjä Jooseppi Mannisen elämästä. Kahvitarjoilu.
Järjestäjä: Hyvän mielen talo ry
Yhteyshenkilö: Päivi Isojärvi, p. 041 4667 683, paivi.isojarvi@hyvanmielentalo.fi ja Jenni Tulppo, p. 044 3346 138, jenni@tulppo@hyvanmielentalo.fi

Tapahtuma: Elämän välipohjalla – Pessimismi voimavarana -luento
Aika: Ma 19.11. klo 17.00–18.00
Paikka: Hyvän mielen talo, Kauppurienkatu 23 (sisäänkäynti Vaarankadun puolella), Oulu
Ohjelma: Oman elämänsä kroonikkokyynikko Maija Saviniemi kertoo puheenvuorossaan, miten harrastelijapessimismi voi olla – niin ristiriitaista kuin se onkin – jopa voimavara ihmisen elämässä.

Tulosta esite tästä.

Pori

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma: Lapsen oikeus harrastaa su 18.11. klo 10 Porin ravirata, Kyröläistentie 42, Porin Ponitalli ry talli. Esittelemme yhdistyksen, tallin ja ponit. Klo 11 tallitytöt esittelevät ponit ja näyttävät kuinka niitä hoidetaan. Klo 13 talutusratsastusta. Klo 14 Hyvästelemme ponit. Talilla on buffetti.

Yhteyshenkilö: Porin Ponitalli ry, Anne Iinatti 045 894 4717.

Raahe, Vihanti, Pyhäjoki, Siikajoki

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistoksi

Aika: 18.11. klo 18

Paikka: Härkätorin puistossa yhteistyössä Raahen seurakunnan kanssa.

Ohjelma: Runoja ja musiikkiesityksiä. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu jäsentuvalla Rantakatu 58.

Järjestäjä: Raahen Psyyke ry

Yhteyshenkilö: Niina Lukinmaa, 044 278 65679, niina.lukinmaa@raahenpsyyke.fi

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma: 19.11. klo 12-14 infoa peliriippuvuudesta NeuvoRassissa. Ehyt ry:n Arpa-projekti. Klo 14-16 Psyyke esittelee toimintaansa NeuvoRassisssa. 20.11. ja 21.11. Luova paja klo 12-15 jäsentuvalla. Ilmoittautuminen. 22.11. klo 17.30 Fregattisalissa avoin yleisöluento aiheesta epävakaa persoonallisuus, Pirjo Katajisto, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri. 23.11. Jäsenille Raahen teatterilla näytös Täydelliset häät klo 19, 5 euroa.

Yhteyshenkilö: 044 323 7342.

Turku

Tapahtumat:

  • Kynttilätapahtuma sunnuntaina 18.11. klo 16 Tuomiokirkossa.
    Järjestää Turun Tuomiokirkkoseurakunta yhteistyössä Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry ja Surunauha ry:n Turun toimintaryhmä.
  • Matka mielenterveysmessuille tiistaina 20.11.
  • Avoimet ovet + ituinfo keskiviikkona 21.11. klo 14 – Kohtaamispaikassa
  • Seminaari torstaina 22.11. pääkirjastossa (Studio) klo 10 – 12.30
    puhujina:lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto, sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen, Mielenterveyden keskusliitto, Pitkä matka työelämään¨ -nuoren kuntoutujan tarina, kokemusasiantuntija Minka Salmirinne, Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry.
    Seminaarin järjestävät Turun kaupunginkirjasto, Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry ja Mielenterveyden keskusliitto ry. Seminaarin kohderyhmänä ovat mm. mielenterveyskuntoutujia työssään kohtaavat sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden ammattilaiset sekä kaikki mielenterveys-kuntoutujien ajankohtaisista asioista kiinnostuneet. Maksuton kahvitus.
  • Rock –konsertti Vimmassa torstaina 22.11. klo 17 – 19
    Mental Beauty Records, Lounais-Suomen SYLI, Turun Mielenterveysyhdistys ITU ja Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala järjestävät yhdessä mielenterveysviikolla moniäänisen Open Mic -illan. Illan alussa esiintyy pari Mental Beauty Records -levy-yhtiön bändiä ja sitten on ohjattu Open Mic osuus, jossa turkulaiset muusikot voivat pistää parastaan. Ohjelmasisällön tuottaa kokonaisuudessaan Mental Beauty Records. Tiedotuksesta vastaavat Lounais-Suomen SYLI ja Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry. Tilaisuus on tarkoitettu nuorille aikuisille ja se on päihteetön.

Järjestäjä: Turun mielenterveysyhdistys ITU ry yhteistyökumppaneineen.

Yhteyshenkilö: Eeva Siivonen, p. 040 0969 393, eeva.siivonen@itu.fi

Tuusniemi

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma: Avoimet ovet viikolla 47 ja tutustumista Porstuankulmaan: kahvi- ja teetarjoilu, pientä myyntiä ja arpajaiset.

Yhteyshenkilö: Aila Viinikkala 040 741 7649.

Virrat

Tapahtuma: Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistoksi

Aika, paikka ja ohjelma: Su 18.11. klo 17 Virtain Mielenterveysyhdistys Virtatupa, Virtaintie 31 B 37. Ohjelmassa puhe (Jukka Taskinen)  ja lopuksi kynttiläkulkue pääkirkon hautausmaalle, muualla lepäävien muistomerkille. Kahvitarjoilu

Yhteyshenkilö: Virtain Mielenterveysyhdistys ry

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma: Avoimet ovet Virtain Mty Virtatupa, Virtaitie 31 B 7. Kakkukahvia-tarjoilu, musiikkia ja rentoa yhdessäoloa. Mielenterveysviikon tempaus Kisapirtillä Virtaintie 15 22.11. klo 11 alkaen. Ulkoilua, sauvakävelylenkki ja venyttely. Eläinvoimaa ry:n kaverikoirien kanssa lenkkeilyä ja Karkki-minishettikseen tutustumista. Louna tarjolla Vapaakirkon Virtaintie 19 ruokasalissa klo 13. 15.30 leffateatterissa Virtain Pirtillä päivänäytös, joka on omakustanteinen.

Yhteyshenkilö: Yhteistyössä Virtain kaupunki, Päivätoiminta Pilke, Eläinvoimaa ry, Virtain Martat, Virtain srk, Virtain Mty ry ja Virtain urheilijat. Anu Nevalainen 044 309 3726, Jaana Leinonen 044 715 3320.

Ylivieska

Tapahtuma: Mielenterveysviikko

Aika, paikka ja ohjelma: 19.11. aamupuuro Mielikkitalolla klo 9-10. 20.11. Törmälään meno: hartaus, sauna ja iltapala. Ilmoittaudu talolle. 21.11. Illallinen klo 17 ja teatteri klo 19, 10 euroa, ilmoittaudu. 22.11. bingo klo 13, ilmainen. 23.11. Elokuva talolla klo 11.30. Ovet avoinna koko viikon ja kahvipannu kuumana. Tervetuloa, odotamme just sua!

Yhteyshenkilö: 044 290 3025

 


Mielenterveysviikon 2016 teema on: Oletko sinut?

Teema liittyy Mielenterveyspoolin yhteiseen samannimiseen kampanjaan, joka alkaa kansainvälisenä suvaitsevaisuuden päivänä 16.11.2016 ja jatkuu mielenterveysviikon loppuun eli 27.11. saakka.

Teeman ja kampanjan tarkoituksena on kehottaa ihmisiä pohtimaan kysymystä: Oletko sinut erilaisuuden kanssa? Kyse voi olla joko omasta tai muiden erilaisuudesta. Teeman ja mielenterveysviikon laajempi tavoite on vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmiin liittyvät stigmat vähenisivät yhteiskunnassa.

Mielenterveyspooliin kuuluu yli 20 keskeistä suomalaista mielenterveystyötä tekevää yhteisöä, ja sen tavoitteena on edistää mielenterveyttä, kohentaa mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa palvelujen laatua ja vaikuttaa yhteiskunnassa henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Mielenterveysviikko 20.–27.11.2016 nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenterveysmessut, jotka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 22.–23.11.2016. Lisätietoa tapahtumasta www.mielenterveysmessut.fi.

Mielenterveysviikko alkaa sitä edeltävänä sunnuntaina eri puolilla Suomea järjestetyillä kynttilätapahtumilla, jolloin kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa.

Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.


Oulu

Hyvän mielen talo ry
PL 266, 90101 Oulu
Puusepänkatu 4, 90130 Oulu

Hyvän mielen talossa valtakunnallista Mielenterveysviikkoa (vko 47) vietetään teemalla Varjosta valoon. Tarkemmat tiedot ohjelmasta osoitteesta www.mielenterveysviikko.fi. Tapahtumat ovat maksuttomia ja ne ovat Hyvän mielen talolla.
MAANANTAI 17.11.

Sateenkaarta Mielenterveysviikolla

klo 12-15, Vilja-Sali – koulutustapahtuma ammattilaisille

Lapsuus- ja nuoruusiän kokemusten heijastuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien mielenterveyteen. Psykoterapeutti Jussi Nissinen, Sinuiksi -valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu. Ilmoittautumislinkki osoitteessa www.mielenterveysviikko.fi. Samalla voi lähettää etukäteen kysymyksiä tapahtumassa vastattavaksi.

klo 17-19, Olohuone Helmi
Kokemuspuheenvuoro: oletuksista, ulostulosta ja kohtaamisesta

Miten huomioida luontevasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Tj. Mikko Väisänen, Sinuiksi-palvelu. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa keskustelemaan myös sateenkaari-ihmisten mielenterveysryhmän perustamisesta Ouluun, yhteistyössä Hyvän mielen talon kanssa.
TORSTAI 20.11.

klo 10-14, Kulma, 2 krs.

Voimaannuttava maalaustyöpaja

Rentouttavia maalausharjoituksia voimavarojen lisäämiseksi arjen keskellä. Ilmoittautuminen 13.11. mennessä, p. 044 3346 137. Työpaja on suunnattu 17-29 -vuotiaille nuorille aikuisille. Työpaja jatkuu perjantaina.

klo 18-19, Vilja-sali

Jäätyneet sielut – esitys masennuksesta ja toivosta

Ideointi ja esitys Katariina Salo, Teatteri Elämys Eukot. Katariina Salon käy läpi omakohtaisen tarinan masennukseen vaipumisesta, selviytymisestä ja uuden toiveikkuuden heräämisestä. Esityksen jälkeen keskustelu- ja kahvitteluhetki Katariina Salon kanssa Olohuone Helmessä.
PERJANTAI 21.11.

klo 10-14, Kulma, 2 krs. Voimaannuttava maalaustyöpaja à Työpaja on jatkoa torstailta.

klo 11.30-13.30, Vilja-sali

Pikkujoulukaraoketanssit

Ohjelmassa rentoa yhdessäoloa laulaen, tanssien ja jutustellen kivassa porukassa pikkujoulutunnelmissa. Tervetuloa mukaan vuoden viimeiseen karaokeen!
LAUANTAI 22.11.

klo 14-15, Vilja-sali

VisaNordica esittää – Pohjoismaisia laulelmia, keväästä jouluun, lapsille ja aikuisille.

VisaNordica on kokoonpano, jonka kantavat voimat ovat torniolaiset Esa Rautiainen ja Elina Söderström. Vahvistuksena Hyvän mielen talon esityksessä on mukana huilisti Mirja Tapio.

_ _


Mielenterveysviikkoa vietetään ensi viikolla 21.–27.11.2016

Mielenterveysviikon tämän vuoden teema on Oletko sinut? Okej för dej? ja se liittyy sosiaalisessa mediassa 16.11.− 27.11. Mielenterveyspoolin kanssa toteutettavaan yhteiseen kampanjaan.

Teeman ja kampanjan tarkoituksena on kehottaa ihmisiä pohtimaan kysymystä: Oletko sinut erilaisuuden kanssa? Kyse voi olla joko omasta tai muiden erilaisuudesta. Teeman ja mielenterveysviikon laajempi tavoite on vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmiin liittyvät stigmat vähenisivät yhteiskunnassa.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja. Lue lisää tapahtumista täältä.

Mielenterveysviikko alkaa sunnuntaina 20.11.2016 eri puolilla Suomea järjestettävillä kynttilätapahtumilla, joilla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa. Lue lisää kynttilätapahtumista täältä.

Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenterveysmessut, jotka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 22.–23.11.2016. Messuilla on lukuisia yleisöluentoja, seminaareja, tietoiskuja ja näytteilleasettajia.  Lisätietoa tapahtumasta: www.mielenterveysmessut.fi.

Mielenterveysviikon tarkoitus on nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuoda esille epäkohtia, tehdä parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.

 

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, puh. 040 124 4700, sirkku.immonen(at)mtkl.fi

 

16-11-kuva-1-kopio

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Mielenterveysviikkoa vietetään jälleen marraskuussa

 

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään taas viikolla 47 eli 21.−27.11.2016. Tänä vuonna viikon teema on Oletko sinut? Okej för dej? ja se toteutetaan ensimmäisen kerran yhteistyössä Mielenterveyspoolin sosiaalisen median kampanjan kanssa.

Stigmanvastaisen kampanjan tarkoitus on levittää sanomaa erilaisuuden hyväksymisestä ja ennakkoluulojen poistamisen tärkeydestä. Sosiaalisen median kampanja alkaa kansainvälisenä suvaitsevaisuuden päivänä 16.11.2016.

Mielenterveysviikko käynnistyy perinteisesti jo sunnuntaina 20.11.2016 ympäri Suomea järjestettävillä kynttilätapahtumilla, joissa kunnioitetaan itsemurhaan menehtyneitä ja heidän läheisiään. Mielenterveyden keskusliitto järjestää kynttilätapahtuman yhteistyössä Surunauha ry:n kanssa, joka tukee itsemurhaan kuolleiden läheisten selviytymistä vertaistuen keinoin.

Mielenterveysviikon ja kynttilätapahtuman materiaalit ja toimintaohjeet löytyvät täältä.

Lisätietoja:
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, puh. 050 4934433, mirja.aarnio(at)mtkl.fi
Tapahtumakoordinaattori Silja Lepistö, puh. 040 5000 822, silja.lepisto(at)mtkl.fi

 

oletko-sinut-banneri


Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25.11.2018, ja viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

 

Nuorista 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyshäiriö, joista suurin osa on saanut alkunsa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Pauliina Mattila-Holapan tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorille myönnetty eläke tarkoittaa usein jäämistä työelämän ulkopuolelle, sillä heille ei ehdi kertyä työtuloja. Varhainen ja oikeanlainen, juuri nuoren elämäntilanteeseen ja tarpeisiin vastaava apu ja tuki olisi tärkeää. Moni opiskelija jättää hakematta apua joko mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen vuoksi tai siksi, ettei koe saavansa mistään oikeanlaista apua.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

– Liian usein nuorille tarjotaan esimerkiksi opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta. Oman elämän merkityksellisyys ja asiantuntijuus lähtee nuoresta itsestään, ja siksi meidän kaikkien on tärkeää kuunnella, mitä nuori itse haluaa ja minkä kokee tärkeäksi.

Mielenterveysviikolla Mielenterveyden keskusliitto mm. kampanjoi nuorten mielenterveyden puolesta sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentämiseksi, aloittaa podcast-sarjan ja järjestää mielenterveysmessut. Teemaviikon kysymys kuuluu: Mikä pitää sinun mielesi kunnossa? Viikon aikana verkosta voi myös lukea, millaisia vastauksia hyvästä elämästä saatiin jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselyssä.

Osallistu keskusteluun mielenterveysviikolla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa:
#munelämä
#mielenterveysviikko
Kerro, mikä pitää juuri sinun mielesi kunnossa!

 

Mielenterveysviikolla tapahtuu:

 

Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtumia itsemurhan tehneiden muistolle. Lue lisää täältä. #kynttilätapahtuma

Maanantaina 19.11. alkaa podcast-sarja, jossa Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa kehosta, mielestä ja yhteiskunnasta. Ensimmäinen vieras on Aram Aflatuni, joka työskentelee nuoria osallistavassa Gutsy Go -projektissa. Muita vieraita ovat mm. Maaret Kallio, Ulrika Björkstam, Miina Savolainen sekä vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää podcastista täältä.

Tiistaina 20.11. klo 9.30 julkistetaan vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs Mielenterveysmessuilla Helsingissä.

Tiistaina ja keskiviikkona 20.–21.11. Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla. Lue koko messuohjelma ja aikataulut täältä. #mielenterveysmessut

Jäsenyhdistysten mielenterveysviikon tapahtumat paikkakunnittain löytyvät täältä.

Lisäksi liitto kampanjoi nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 2ME -hankkeen kanssa, joka toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyviin Helsingin kaupungin nuorille tarjoamia matalan kynnyksen palveluita. Mukana yhteistyössä on myös Ohjaamojen Onni-hanke.

 

Lisätietoja, haastattelut ja kuvapyynnöt:
Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, mirja.aarnio(a)mtkl.fi, p. 050 493 4433

Lisätietoja, Mielenterveysmessut
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen(a)mtkl.fi, p. 040 124 4700

 

 

Mtviikko 2018 (1)

 

 

 


Turhia kuolemia voidaan ehkäistä kansallisella itsemurhaohjelmalla

16.11.2014Muistokynttilät (jpeg)

Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat olemassa, Mielenterveyden keskusliitto muistuttaa tänään sunnuntaina järjestettävissä Kynttilätapahtumissa.

Joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta. Itsemurhan teki vuonna 2012 873 henkilöä, mikä oli 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmillaan määrä ollut vuonna 1990, jolloin itsemurhia tehtiin 1520.  Määrä on jatkanut laskuaan vuodesta 1991 lähtien, jolloin itsemurhien kehitys saatiin laskuun.

Myös itsemurhayritys on äärimmäinen teko, joka kertoo usein riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista. Vuosittain Suomessa itsemurhaa yrittää jopa 10 000–20 000 henkeä.

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Ohjelmaa ei ole päivitetty ja se on kauan sitten unohtunut.  Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Suomessa itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein ja korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia itsemurhien vähentämiseksi. Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus.  Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat siis olemassa, tarvitaan vain päättäjien tahtoa käynnistää uusi ohjelma Suomeen.

kynttilätapahtuma Bio Rex 019

Kynttilätapahtumien avulla Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) jäsenyhdistyksineen haluaa herättää keskustelua itsemurhien ehkäisemisen tärkeydestä ja käytettävissä olevista keinoista. Aiheesta keskustelivat tänään Helsingissä Bio Rexissa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, MTKL:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen, Suomen Mielenterveysseuran SOS-Kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme sekä Surunauha ry:n puheenjohtaja Matti Nallikari.
– Rautavaaran turma muistuttaa kipeästi tarpeestamme kansalliseen itsemurhien ehkäisyohjelmaan. Samaan aikaan, kun Suomessa mietitään uudistuksia talouden näkökulmasta tarvitsemme rinnalle sosiaalista pääomaa tukeva rakenteita, Olavi Sydänmaanlakka peräänkuulutti.

– Itsemurhien ehkäisyohjelma toisi yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, totesi kansanedustaja, MTKL:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolvanen. – Itsemurhien vuosikustannus on Suomelle nyt noin miljardi euroa.

Tapahtumassa nähtiin myös Mouka filmin dokumenttielokuva Näin unta elämästä. Tilaisuuden jälkeen kello 18 alkaa Narinkkatorille johtava kynttiläkulkue, jonka jälkeen laskettiin kynttilät itsemurhassa kuolleiden muistolle Kampin kappelin edustalle. Kynttilätapahtumilla käynnistyy myös valtakunnallinen Mielenterveysviikko.

Läheisensä menettäneet tarvitsevat läsnäoloa ja arkisia tuen eleitä

Vuosittain yli 800 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla niin suuri, että lähiomaisten koko elämä lamaantuu.

Usein tilanteeseen liittyy myös häpeää, suuttumusta ja vihaa, joiden käsittelyssä läheiset tarvitsevat huomattavan paljon tukea. Itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä. Häpeän voi aiheuttaa tunne siitä, ettei pystynyt pitämään hengissä itselleen tärkeintä ihmistä. Järkytyksen jälkeen saattaa seurata myös helpotus, josta läheinen helposti tuntee huonoa omatuntoa. Tavallista on, että omaiset alkavat syytellä toisiaan, terveydenhuoltoa, menehtynyttäkin. Olisi tärkeää pystyä välttämään tämä kehä antamalla omaisille riittävää tukea. Avuksi tarvitaan psykoterapiaa, vertaistukea ja omia läheisiä.

Puhumalla itsemurhista voidaan ehkäistä niitä tapahtumasta. Kun puhutaan itsemurhista, on puhuttava myös selviytymisestä, toivosta ja tulevaisuudesta – ei kuolemasta. Kun puhutaan itsemurhasta, puhutaan elämästä. Tänään sunnuntaina syttyvät tuhannet kynttilät ympäri Suomen kunnioittamaan itsemurhan uhrien muistoa sekä lisäämään itsemurhista puhumisen kulttuuria.

 
Kuinka kohdata itsemurhassa läheisensä menettänyt?

Neuvot on koottu haastattelemalla itsemurhan uhrien omaisia.

  • Omaisen elämä kapenee heti itsemurhan jälkeen niin pieneksi, että sitä on ulkopuolisten vaikea ymmärtää.
  • Eniten apua tarvitaan perusarkeen.
  • Heti tapahtuneen jälkeen voi huolehtia perusasioista: että hän syö, nukkuu ja käy vessassa.
  • Jos perheessä on lapsia, on tärkeää, että arki jatkuu jollain tavalla normaalina.
  • Vie omaisille vaikka makaronilaatikkoa ja leivo pullaa. Imuroi. Vie lapsia ulos leikkimään.
  • Jos lapsiperhe ei saa tukea perheneuvolastaa, mene terveyskeskukseen, vaadi apua. Terapian saaminen on tärkeää tunteiden käsittelemiseksi.
  • Ole rinnalla vaikket osaisi sanoa mitään, kuuntele. Lohduttaa voi muistamalla, olemalla läsnä, hiljentymällä.
  • Lue omaisen reaktioita ja päättele niiden avulla, mitä hän pystyy ottamaan vastaan.
  • Ihminen ei muutu toiseksi, vaikka hän on kohdannut läheisen itsemurhan.
  • Yhdessä toisten saman kokeneiden kanssa voidaan hiljentyä surun ja kivun ääreen. Vertaistuki oikealla hetkellä on tärkeää.

”Musta tuntuu että isä ei oikein edes ymmärtänyt mitä se teki, ja miltä se musta tuntui että se itse halusi kuolla.”
– Nico, 11 v.
”Puolison itsemurhan kautta koko perheemme kuoli hetkellisesti”
– Maria, 35 v.


Historia

1965
Ensimmäiset potilastoimikunnat perustetaan psykiatrisiin sairaaloihin, muun muassa Harjamäkeen Pohjois-Savossa ja Moisioon Etelä-Savossa.

1968
Ensimmäinen potilasyhdistys perustetaan sairaalan ulkopuolelle: Ylä-Savon Mielenterveystoiminnan Tuki ry perustetaan Iisalmessa.

1969
Toinen potilasyhdistys, Vaasan Psyko -69, perustetaan sairaalan ulkopuolelle.

1970
Potilasyhdistyksiä perustetaan Oulussa, Seinäjoella, Pieksämäellä ja Kuopiossa. Veikkolan sairaalassa Etelä-Suomessa perustetaan Psykiatrisesti Kuntoutettavien Etujärjestö PKE.

1971
Mielenterveyden keskusliitto perustetaan Iisalmessa Koljonvirran psykiatrisessa sairaalassa 6.6.1971.
Perustamiskokouksessa oli 68 osanottajaa 9 rekisteröidystä paikallisyhdistyksestä ja 8 sairaalassa toimivasta potilasyhdistyksestä. Kokouksen puheenjohtajana oli Heikki Riihijärvi. Liiton kotipaikaksi äänestettiin Iisalmi, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Lunkka. Varapuheenjohtajaksi ja toiminnanjohtajaksi valittiin Tapani Rissanen.

1972
Mielenterveyden keskusliitto alkaa julkaista omaa lehteä. Liittoon kuuluu 22 jäsenyhdistystä, joissa runsaat 2000 jäsentä.

1973
Jäsenlehden nimeksi tulee nimikilpailun perusteella Käsikädessä.

1974
Mielenterveyden keskusliitto aloittaa valtakunnallisen mielenterveysviikon viettämisen.

1982
Liitto järjestää ensimmäisen mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun kuntoutuskurssin.

1987
Liitto palkkaa ensimmäisen kokopäiväisen toiminnanjohtajan.

1988
Liitossa on 50 jäsenyhdistystä, joissa yli 3000 jäsentä.

1992
Mielenterveyskuntoutujien tukihenkilökoulutus alkaa. Mielenterveysviikko vakiintuu marraskuuhun viikolle 47. Itsemurhan uhrien muistoksi vietettävä kynttilätapahtuma käynnistää viikon ensimmäistä kertaa.

1993
Liiton jäsenyhdistykset ryhtyvät viettämään Kukan päivänä 13.5. ihmisten yhteyden päivää.

1994
Liiton liikuntatoiminta alkaa. Ensimmäiset vertaistukeen perustuvat oma-apuryhmät perustetaan. Liitto alkaa tarjota kuntoutujille oikeusneuvontaa.

1996
Liitossa on 100 jäsenyhdistystä.

1997
Liitto järjestää ensimmäiset mielenterveysmessut Wanhassa Satamassa Helsingissä. Turva-asumisprojekti alkaa Vantaalla, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Kuntoutujille aletaan tarjota myös työllistymiseen liittyvää tukea.

1998
Ensimmäistä Valon Päivää aletaan viettää pääkaupunkiseudulla. Päivän tarkoituksena on tuoda toivoa masentuneille ja heidän läheisilleen.

1999
Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään maaliskuussa ensimmäistä kertaa. Viikon perusajatuksena on haastaa yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin työelämässä.

2000
Liitossa on 140 jäsenyhdistystä, joissa yli 15 000 jäsentä. Liitto perustaa kulttuurityöryhmän.

2001
Mielenterveyden keskusliitto viettää 30-vuotisjuhliaan syntypaikoillaan Iisalmessa.
Tietopalvelupiste Propelli avataan Helsingissä. Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista.

2002
Mielenterveyden keskusliiton vertaistukipuhelin aloittaa toimintansa. Puhelimessa päivystävät Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat. He tarjoavat kuntoutujille henkilökohtaista, omaan kuntoutumiskokemukseensa pohjautuvaa ohjausta.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää Mielenterveysviikolla ensimmäiset Sairas raina -elokuvajuhlat. Tarjolla on korkealaatuisia elokuvia ihmismielen raiteilta suistumisesta ja vinksahtaneen psyyken toivosta parantua.

2003
Itä-Suomen lääniin palkataan erityisesti mielenterveyskuntoutujia palveleva korjausneuvoja, joka kartoittaa korjaustoimenpiteitä tarvitsevat kohteet, etsii rahoituskanavia ja avustaa rahoitushakemusten laadinnassa.

Mielenterveyden keskusliiton kulttuuripäivät järjestetään Mikkelissä.

Mielenterveyden keskusliitto on kouluttanut oppilaitoksiin ja työpaikoille vertaistutoreita tueksi henkilöille, joilla on taustallaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Ensimmäiset 16 vertaistutoria valmistuvat tehtäväänsä.

Liittoon palkataan sosiaalineuvoja, joka antaa neuvoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista ja etuuksista sekä niiden hakemisesta.

Liiton ensimmäiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2004 valitaan risteilyisäntä Petri Lehtinen. Lähettiläiksi nimetään henkilöitä, jotka tekevät sydämestään vapaaehtoista mielenterveystyötä ja vievät mielenterveysasiaa eteenpäin työssään, toimissaan ja julkisuudessa.

2004
Mielenterveyden keskusliiton graafinen ilme uudistetaan. Samalla uudistetaan liiton logo.

Ratkes ry palkitsee Ratkes-avaimella Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2004 Muutoksen mestarina. Ratkes ry perustelee valintaa sillä, että Mielenterveyden keskusliitossa on kehitetty vertaisajattelua keskeisenä osana toimintaa.

Mielenterveyden keskusliitto avaa uuden aluekeskuksen Kuopioon Kukan päivänä. Aluekeskus tarjoaa palveluja mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä mielenterveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Taikuri Jarmo Luttinen valitaan liiton toiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2005.

2005
Maaliskuun lopulla järjestetään Helsingissä HUIPS! – Ihan hullu ilta, jossa yleisöä viihdyttävät eturivin viihdetaiteilijat. Esitys televisioidaan ja sen yhteydessä järjestetyn keräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliitolle.

Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellin kolmas käyntipiste avataan liiton Turun aluekeskuksen yhteyteen.

Mielenterveyden keskusliitto julkaisee ensimmäisen mielenterveysbarometrinsä Maailman mielenterveyspäivänä.

Liiton kolmanneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2006 nimetään isä Mitro Repo.

Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat perustavat kansallisen Mielenterveyspoolin. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien sekä mielenterveystyön asiakkaiden, omaisten ja läheisten asemaa.

2006
Jo puolella Mielenterveyden keskusliiton 170 jäsenyhdistyksestä on liiton kouluttama liikuntavastaava.

Liitto viettää 35-vuotisjuhliaan Turussa.

Vuoden 2007 Hyvän mielen lähettilääksi valitaan stand up -koomikko Krisse Salminen.

Yhteydenotot tietopalvelu Propelliin lisääntyvät jatkuvasti. Käynnit jopa kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta.

2007
Masennuksenvastaista Valon päivää vietetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita selvittänyt tutkimus julkaistaan.

Yhteisvastuukeräyksen 2007 teemana on Ehjä lapsen mieli. Sen tuotolla autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Suomessa tukitoiminnan toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto.

Kuntoutussäätiön vuoden 2007 Kuntouttajamitali myönnetään Mielenterveyden keskusliiton TRIO-projektin kehittämille vertaistuen uusille muodoille.

Henkisen hyvinvoinnin viikko muutetaan Hyvän mielen viikoksi. Samalla viikon teema laajenee työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin parantamisesta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön kokonaisuudessaan.

Marraskuussa avataan Helsinkiin Ratakadulle Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen galleria. Gallerian tavoitteena on levittää hyvää mieltä, nostaa esille mielenterveysasioita sekä tehdä mielenterveyskuntoutujien taidetta tunnetuksi.

Mielenterveysmessut järjestetään kymmenettä kertaa.

Liiton viidenneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2008 kutsutaan toimittaja Lauri Karhuvaara.

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutus viettää 25-vuotisjuhliaan kuntoutujapäivillä joulukuussa Lahdessa.

Näyttelijä ja laulaja Samuli Edelmann pitää konsertin Helsingin Tuomiokirkossa. Konsertin ja siihen liittyvän rahankeräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliiton lasten ja nuorten toimintaan.

Liiton jäsenyhdistysten määrä nousee 181. Niiden kautta liitolla on yli 21 000 henkilöjäsentä. Kymmenessä vuodessa liiton jäsenmäärä on kaksinkertaistunut.

2008
Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettava Ehjä lapsen mieli -projekti alkaa. Liiton sivujen alle avataan Mielix-koulukampanjan nettisivut www.mielix.fi.

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään Jyväskylässä toukokuussa.

Raha-automaattiyhdistys täyttää 70-vuotta. Mielenterveyden keskusliitto osallistuu yhdistyksen juhlakiertueeseen Porissa ja Helsingissä.

Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistyön kehittämispäivät järjestetään Tampereella.

Väestöliiton Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto myönnetään Mielenterveyden keskusliiton Turvaselle. Vuosittainen palkinto myönnetään nuorten mielenterveyden edistämistä tukevalle toiminnalle.

Mielenterveyskuntoutujien osallisuuden ja vaikuttamisen seudullinen kehittämishanke Seutu-ryhmät käynnistyy.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää rahankeräyksen vertaistukitoiminnan järjestämiseen.

Mielenterveysviikon teemana on Vanheneva väestö. Mielenterveysmessut järjestetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliitto nimeää vuoden 2009 Hyvän mielen lähettilääksi näyttelijä-laulaja Samuli Edelmannin.

Samuli Edelmann pitää toisen hyväntekeväisyyskonserttinsa Viattomien lasten päivänä Helsingin Tuomiokirkossa.

2009
Maamme eturivin heavy-muusikot järjestävät hyväntekeväisyyskonsertit mielenterveyden hyväksi Helsingissä ja Tampereella. Presidentti Martti Ahtisaari pitää puheen tamperelaisyleisölle videoscreenin välityksellä.

Valtakunnallíset mielenterveysjärjestöt ja joukko kansalaisaktivisteja keräävät nimiä adressiin, jossa vaaditaan parempia mielenterveyspalveluja. Vetoomus luovutetaan sosiaali- ja terveysministerille lokakuussa.

Elokuvaohjaaja Arto Halonen aloittaa Kellokosken Prinsessasta, Anna Lappalaisesta kertovan elokuvan kuvaukset. Avustajina on lukuisia mielenterveyskuntoutujia.

Kukan päivänä järjestetään Helsingin Hyvän mielen galleriassa nuorten kuntoutujien ideoima Mielitiettyä etsimässä -tapahtuma, jonka ohjelmassa on muun muassa pikadeittailua ja tanssia.

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuripäivät järjestetään Jyväskylässä lokakuussa. Teemana on Tanssiva mieli.

Mielenterveysviikon teemana on Kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tukena.

Muusikot järjestävät Helsingissä Medication keeps me going -konsertin. Samuli Edelmann pitää jo kolmannen kirkkokonsertinsa.

2010
Mielenterveyden keskusliitto kutsuu vuoden 2010 Hyvän mielen lähettilääksi laulaja Anita Hirvosen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt järjestävät arpajaiset vertaistyön kehittämiseksi. Kampanjan suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.

Mielenterveyden keskusliiton Ratakadun toimistossa aloitetaan kesällä mittava remontti, joka sulkee Hyvän mielen gallerian vuodeksi.

Aktiiviset Nuoret Stadin Asialla tekee mielenterveysaiheisen kuunnelman Mielenterveyden keskusliiton nettiradioon.

Hyvän mielen viikolla järjestetään näyttely Kellokosken Prinsessasta. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Arto Halosen Art Films Productionin, Kellokosken sairaalan ja Like Kustannuksen kanssa. Näyttely on esillä myös Espoo Ciné -festivaalilla.

Mielenterveyden keskusliiton toimintaohjelma vuoteen 2015 ”Avoin, iloinen, valpas” julkaistaan.

Neljän valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön toimeksiantaman näkyvyystutkimuksen mukaan Mielenterveyden keskusliitto tunnetaan varsin hyvin.

Mielenterveyden keskusliitto liittyy eurooppalaisen Mental Health Europen jäseneksi. Järjestö valvoo, että mielenterveyttä, ihmisoikeuksia ja vammaisten oikeuksia koskevia sopimuksia noudatetaan.

Nordisk Förening för Social och Mental Hälsa -järjestön kesätapaaminen järjestetään 25:nnen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisat järjestetään viidennentoista kerran.

Arto Halosen Prinsessa-elokuva saa ensi-iltansa syyskuussa.

Mielenterveysviikon teemana on Kohtaaminen

2011
Mielenterveyden keskusliitto käynnistää Prinsessa-koulukampanjan, jonka tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Kampanjassa hyödynnetään Arto Halosen Prinsessa-elokuvaa.

Hyvän mielen galleria aloittaa toimintansa lähes vuoden tauon jälkeen.

Mestaruusturnaus järjestetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään Turussa toukokuussa. Puheenjohtajina jatkavat Marjatta Vehkaoja ja Pekka Sauri.

Liiton 40-vuotisjuhlat järjestetään liittokokouksen yhteydessä. Iltamien pääesiintyjänä on vuoden 2010 Hyvän mielen lähettiläs Anita Hirvonen.

Vuoden 2011 Hyvän mielen lähettilääksi kutsutaan muusikko Kristian Meurman.

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuripäivät ja yleisurheilukisat järjestetään Mikkelissä.

Vertaistukiarpajaiset järjestetään toisen kerran.

Suomen ensimmäinen yhteisöllinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen raportti julkaistaan. Aineiston hankkimisesta ovat vastanneet Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemustutkijat.

Mielenterveysviikon teemana on Lisää vuosia elämään – Lisää elämää vuosiin.