Mielenterveysmessut 2018


Messuopas 2018 kansikuva

Klikkaa kuvaa!

Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan tänä vuonna Helsingin Kulttuuritalolla, Sturenkatu 4, 00510. Saapumisohjeet löydät täältä.
Esteettömyys Kulttuuritalolla.

AVOINNA:

MESSURADIO 2018

Klikkaa kuvaa!

Tiistai 20.11.2018 klo 9-17

Keskiviikko 21.11.2018 klo 9-16

  • Sisäänpääsy 5 €
  • Eläkeläiset, opiskelijat ja ryhmät
    (ryhmät väh. 10 hlöä) 3 €

MONIPUOLINEN NÄYTTELY

Messut tarjoavat kattavaa tietoa hoito- ja kuntoutuspalveluista, järjestöistä, viranomaisista, koulutuksesta, mielenterveyden tukemisesta sekä muista kävijöitä kiinnostavista asioista. Näytteilleasettajien mielenkiintoisia tietoiskuja tarjolla kahdessa eri salissa. Tutustu näytteilleasettajiin.

MIELENKIINTOISIA JA AJANKOHTAISIA SEMINAAREJA

Seminaarien sisältö tarjoaa ajankohtaista tietoa mielenterveydestä varsinkin alan ammattihenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ammattillista pätevyyttä sekä antaa uusia eväitä työhön ja jaksamiseen. Seminaarien sisältö vaihtelee uusista tutkimuksista käytännön esimerkkeihin. Tutustu seminaariohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.

YLEISÖOHJELMAA

Sisäänpääsymaksulla pääset kuuntelemaan inspiroivia alustajia sekä innostavia ja  mielenkiintoisia yleisöluentoja. Tutustu yleisöohjelmaan.

KOKEMUSKIRJASTO: 7 NÄKÖKULMAA ELÄMÄÄN

Kokemuskirjastosta löydät elämänmakuiset kokemuspuheenvuorot. Tutustu ohjelmaan.

MIELENKIINTOISET KEYNOTE-PUHEENVUOROT JA TIETOISKUT

Nyt voit osallistua mielenkiintoisiin Keynote-puheenvuoroihin tiistain ja keskiviikon aamupäivänä. Keynote-puheenvuorot sisältyvät maksullisiin seminaaripäiviin, mutta niihin voi ilmoittautua myös erikseen. Keynote-puheenvuoron ja tietoiskun hinta on 25 €/päivä ja hinta sisältää myös sisäänpääsyn tapahtumaan. Luennot ovat Kulttuurintalon isossa juhlasalissa. Tutustu keynote-puheenvuoroihin ja ilmoittaudu.

MTM-2018_Keynotekuvat_pikkukuva_Ti (2)MTM-2018_Keynotekuvat_pikkukuva_Ke (3)

Messuoppaasta (klikkaa kuvaa) löydät messujen näytteilleasettajat ja maksuttoman yleisöohjelman sekä tapahtumakartan keskiaukeamalta.

Messuopas 2018 kansikuva

 

 

 


Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25.11.2018, ja viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

 

Nuorista 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyshäiriö, joista suurin osa on saanut alkunsa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Pauliina Mattila-Holapan tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorille myönnetty eläke tarkoittaa usein jäämistä työelämän ulkopuolelle, sillä heille ei ehdi kertyä työtuloja. Varhainen ja oikeanlainen, juuri nuoren elämäntilanteeseen ja tarpeisiin vastaava apu ja tuki olisi tärkeää. Moni opiskelija jättää hakematta apua joko mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen vuoksi tai siksi, ettei koe saavansa mistään oikeanlaista apua.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

– Liian usein nuorille tarjotaan esimerkiksi opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta. Oman elämän merkityksellisyys ja asiantuntijuus lähtee nuoresta itsestään, ja siksi meidän kaikkien on tärkeää kuunnella, mitä nuori itse haluaa ja minkä kokee tärkeäksi.

Mielenterveysviikolla Mielenterveyden keskusliitto mm. kampanjoi nuorten mielenterveyden puolesta sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentämiseksi, aloittaa podcast-sarjan ja järjestää mielenterveysmessut. Teemaviikon kysymys kuuluu: Mikä pitää sinun mielesi kunnossa? Viikon aikana verkosta voi myös lukea, millaisia vastauksia hyvästä elämästä saatiin jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselyssä.

Osallistu keskusteluun mielenterveysviikolla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa:
#munelämä
#mielenterveysviikko
Kerro, mikä pitää juuri sinun mielesi kunnossa!

 

Mielenterveysviikolla tapahtuu:

 

Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtumia itsemurhan tehneiden muistolle. Lue lisää täältä. #kynttilätapahtuma

Maanantaina 19.11. alkaa podcast-sarja, jossa Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa kehosta, mielestä ja yhteiskunnasta. Ensimmäinen vieras on Aram Aflatuni, joka työskentelee nuoria osallistavassa Gutsy Go -projektissa. Muita vieraita ovat mm. Maaret Kallio, Ulrika Björkstam, Miina Savolainen sekä vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää podcastista täältä.

Tiistaina 20.11. klo 9.30 julkistetaan vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs Mielenterveysmessuilla Helsingissä.

Tiistaina ja keskiviikkona 20.–21.11. Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla. Lue koko messuohjelma ja aikataulut täältä. #mielenterveysmessut

Jäsenyhdistysten mielenterveysviikon tapahtumat paikkakunnittain löytyvät täältä.

Lisäksi liitto kampanjoi nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 2ME -hankkeen kanssa, joka toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyviin Helsingin kaupungin nuorille tarjoamia matalan kynnyksen palveluita. Mukana yhteistyössä on myös Ohjaamojen Onni-hanke.

 

Lisätietoja, haastattelut ja kuvapyynnöt:
Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, mirja.aarnio(a)mtkl.fi, p. 050 493 4433

Lisätietoja, Mielenterveysmessut
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen(a)mtkl.fi, p. 040 124 4700

 

 

Mtviikko 2018 (1)

 

 

 


Mediakutsu

Mielenterveysmessut lähestyvät – tervetuloa 21.-22.11. Wanhaan Satamaan!

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotiset mielenterveysmessut levittäytyvät jälleen Helsingin Wanhaan Satamaan 21.-22.11.2017. Tänä vuonna messut viettävät 20-vuotisjuhlaansa, ja paikalle odotetaan 5000 kävijää. 

Kahden päivän ajan Wanhassa Satamassa on tarjolla aamusta alkuiltaan monipuolista ohjelmaa: lukuisia maksullisia seminaareja ammattilaisille sekä maksutonta yleisöohjelmaa, kuten tietoiskuja, luentoja ja viihdesalin ohjelmaa messukävijöille. Lisäksi tapahtumassa on yli 80 mielenterveysalaan liittyvää näytteilleasettajaa esittelemässä toimintaansa, ja messuilla julkistetaan mm. Hyvän mielen lähettiläs 2018.

Tule tekemään juttua ja tapaamaan alan huippuasiantuntijoita!

Rekisteröityminen tapahtumaan:

Median edustajien rekisteröityminen tapahtumaan tehdään Wanhan Sataman tuloaulan INFO-pisteessä. Messujen PRESS-rintamerkki oikeuttaa osallistumaan myös maksullisiin ammattilaisseminaareihin.

Vaatesäilytys:

Median edustajaa saa rekisteröitymisen yhteydessä naulakkokortin, joka oikeuttaa maksuttomaan vaatesäilytykseen.

Lehdistöhuone:

Lehdistöhuone palvelee median edustajia messujen aukioloaikojen mukaisesti. Lehdistöhuone sijaitsee lasikattoisen E-käytävän kabinetissa E122. Lehdistöhuoneesta löytyvät tapahtumakohtaiset lehdistötiedotteet, näytteilleasettajien toimittamat mediamateriaalit sekä kahvi- ja teetarjoilu ja virvokkeita.

Yhteystiedot ja aukioloajat:

Mielenterveysmessut 2017
Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, Katajanokka, Helsinki
Tiistaina 21.11. klo 9−17 ja keskiviikko 22.11. klo 9−16

Tarkempi messuohjelma löytyy osoitteesta: www.mielenterveysmessut.fi.

Tervetuloa Wanhaan Satamaan!

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, Mielenterveyden keskusliitto, sirkku.immonen@mtkl.fi, puh. 040 124 4700


Tiedote: Asiantuntijat paneutuvat dissosiaatiohäiriöön

Kokemusasiantuntija Satu Martikainen ja johtava traumapsykologi Anne Suokas-Cunliffe luennoivat dissosiaatiohäiriöstä tiistaina 21. marraskuuta.

 Satu Martikainen on käynyt läpi yli 40 hoitojaksoa suljetulla osastolla. Hänen traumaattisesta lapsuudesta johtuvat oireensa tulkittiin virheellisesti kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, kunnes hän sai oikean diagnoosin dissosiaatiohäiriöstä pari vuotta sitten. Traumaterapia palautti Satu Martikaisen elämänhalun ja työkyvyn, ja siksi hän haluaa kertoa voimauttavan tarinansa rohkaisuksi muille ja avuksi ammattilaisille.

Dissosiaatiohäiriöisen ihmisen mieli ei pysty luomaan eheää kokonaisuutta normaaleista tunteista, muistoista ja havainnoista. Esimerkiksi muistinmenetyskohtaukset ovat yleisiä, ja oireet voivat johtaa ajoittain täydelliseen toimintakyvyttömyyteen.

Dissosiaatiohäiriö – mikä se on ja millaista sen kanssa on elää? -seminaarissa puhuu myös Anne Suokas-Cunliffe, joka on kokenut traumapsykoterapeutti. Hänen mukaansa toivottomia tapauksia ei ole olemassa, vaan jokainen voi selvitä traumaattisista kokemuksistaan oikeanlaisen hoidon avulla.

Dissosiaatiohäiriön verhoa raotetaan yleisöseminaarin lisäksi yhdessä Mielenterveysmessujen tietoiskussa keskiviikkona 22. marraskuuta, kun Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry esittäytyy. Satu Martikainen on ollut mukana perustamassa yhdistystä, joka rekisteröitiin lokakuussa 2017.

Mielenterveysmessut tarjoaa myös kiinnostavaa tietoa esimerkiksi skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Dissosiaatiohäiriö

  • Dissosiaatiohäiriön oireisiin kuuluvat esimerkiksi depersonalisaatio, muistinmenetys ja tuttujen ihmisten sekä ympäristön vääristyminen tai tunteminen vieraaksi.
  • Sairaus johtuu yleensä varhaisesta traumatisoitumisesta kiintymyssuhteissa. Dissosiaatiohäiriön puhkeamisen syitä ovat esimerkiksi väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö.
  • Vakava dissosiaatiohäiriö on krooninen psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä rajoittava tila.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Satu Martikainen, kokemusasiantuntija: 045 248 4050, satras1971@gmail.com

Anne Suokas-Cunliffe, johtaja, psykologi, psykoterapeutti (Traumaterapiakeskus): 040 549 5120, anne.suokas@traumaterapiakeskus.com

Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö (Mielenterveyden keskusliitto): 040 124 4700, sirkku.immonen@mtkl.fi

Marikainen Satu VMAnne Suokas pallokuva

Satu Martikainen         Anne Suokas-Cunliffe

 

Mielenterveysmessujen seminaariohjelma:

http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/seminaariohjelma/

Yleisöohjelma:

http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/yleisoluennot/

Tietoiskut:

http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/tietoiskut/


Mielenterveysviikko

Mielenterveysviikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.

Mielenterveysviikko 18.-25.11.2018

Viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Viikolla keskustellaan siitä, mikä pitää sinun mielesi kunnossa! Löydät mielenterveysviikon tapahtumat täältä.
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #munelämä #mielenterveysviikko.

Mtviikko 2018 (1)

Mielenterveysviikon materiaalit:

Tulostettava juliste
Tulostettava ruotsinkielinen juliste, blanco
Somekuva

#munelämä #mielenterveysviikko

Mielenterveysviikon ohjelma

Sunnuntai 18.11.
Kynttilätapahtumien päivänä ympäri Suomea sytytetään kynttilät itsemurhan tehneiden muistolle.

Mielenterveysmessut
Viikon päätapahtuma mielenterveysmessut järjestetään vuonna 2018 Helsingin Kulttuuritalolla 20.-21.11.2018.
#mielenterveysmessut

Hyvän mielen lähettiläs

Hyvän mielen lähettiläs 2019  julkistetaan Mielenterveysmessuilla tiistaina 20.11.2018.
#hyvänmielenlähettiläs

Koko viikko 47

Mielenterveyden keskusliiton 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

mtkl.fi
tyomielessa.fi
mielenterveysmessut.fi
facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
twitter.com/mtkl_fi
Instagram: @mielenterveydenkl

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonensirkku.immonen@mtkl.fi, puh. 040 124 4700
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarniomirja.aarnio@mtkl.fi, 050 493 4433 (Työ mielessä -blogi)

 

Messubanneri 2018

 

 

 

 

 


Tapahtumat ja koulutus

Netti_Alakuvake_Kurssikalenteri_290x247Kurssikalenteri

Mielenterveyden keskusliiton tapahtumakalenterista löytyvät kaikki tulossa olevat koulutukset, kurssit, tapahtumat ja valmennukset, joita liitto tai yhdistykset järjestävät. Tutustu kurssikalenteriin.

Jos haluat ilmoittaa yhdistyksesi tapahtumia tai kursseja kalenterissa, ota yhteyttä:

Yhdistyssihteeri Maie Puusaar
puh. 040 512 0125
maie.puusaar[at]mtkl.fi

Vuosittaiset jäsentapahtumat

Kevään mestaruusturnaus

Mielenterveyden keskusliitto järjestää jäsenilleen vuosittain mestaruusturnauksen, jossa kisataan salibandyn ja futsalin mestaruuksista.

Turnaus on avoin kaikille mielenterveysalan joukkueille ja pelaajat voivat olla miehiä ja naisia. Lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. sillä turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena.

Salibandyssä on kaksi sarjaa: harraste- ja kilpasarja, ja joukkueet voivat itse päättää kumpaan sarjaan ilmoittautuvat. Futsalissa kaikki joukkueet pelaavat samassa sarjassa.

Vuoden 2016 turnaus järjestettiin Tampereella toukokuussa. Lue lisää tämänvuotisesta tapahtumasta täältä.

Mestaruusturnaus 2018

 

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät on Mielenterveyden keskusliiton järjestämä mielenterveysyhdistysten jäsenten suurin, vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma. Tapahtumassa mm. kisataan yleisurheilussa, järjestetään kulttuuri- ja kuntoutustyöpajoja, kulttuurikierroksia, palkitaan vuoden mielenterveysyhdistys ja vietetään aikaa erilaisissa iltatapahtumissa.

Tapahtuma totetutetaan joka vuosi eri kaupungissa. Tänä vuonna tapahtuman nimi on Mielen vuoksi ja se järjestetään Imatralla 26.-28-8-2016. Paikalle odotetaan noin 400 osallistujaa ympäri Suomea.

Lue lisää tämänvuotisesta tapahtumasta täältä.

Mielenterveyden keskusliiton valtakunnalliset tapahtumat

Kynttilätapahtuma 
Kynttilätapahtumia järjestetään viikon 46 sunnuntaina ympäri Suomea yhteistyössä Surunauha ry:n ja seurakuntien kanssa. Tapahtumien tarkoitus on kunnioittaa itsemurhan tehneiden muistoa ja tukea heidän läheisiään. Ensimmäinen kynttilätapahtuma järjestettiin vuonna 1992.

Mielenterveysviikko
Mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47, mutta teemaviikko käynnistyy perinteisesti viikon 46 sunnuntaina kynttilätapahtumilla , jolloin muistetaan itsemurhan uhreja eri paikkakunnilla. Mielenterveysviikon aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, seminaareja ja tempauksia ympäri maata. Viikon päätapahtuma on Mielenterveysmessut Wanhassa Satamassa Helsingissä.

Mielenterveysmessut
Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan. Messuista on tullut vuosi vuodelta yhä suositumpi mielenterveys- ja päihdealan suurtapahtuma. Messupäivät ovat viikon 47 tiistaina ja keskiviikkona.


Tiedote: Näkemyksiä syömishäiriön pakkohoidosta Mielenterveysmessuilla

Alaikäisen vakava syömishäiriö edellyttää usein tahdosta riippumatonta hoitoa, mutta ensisijaisesti sairautta pyritään hoitamaan ilman pakkoa ja valtataistelua. Asiantuntijat keskustelevat syömishäiriöiden erilaisista hoitomalleista Syömishäiriö kehossa ja mielessä -seminaarissa keskiviikkona 22.11.

Syömishäiriö kontrolloi ihmisen elämää usein voimakkaasti ja aiheuttaa pakonomaisia ajattelumalleja ja käyttäytymistä. Toisaalta syömishäiriötä sairastava saattaa myös kokea itse hallitsevansa elämäänsä äärimmäisellä syömisen kontrolloinnilla. Koska sairaus itsessään on pakonomaista, sitä pyritäänkin yleensä ensisijaisesti hoitamaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Hyvin vaikeissa ja vakavissa tilanteissa etenkin alaikäisen potilaan hoitaminen edellyttää joskus myös tahdosta riippumatonta hoitoa.

Keskiviikkona 22.11. klo 9.30−12 Syömishäiriö kehossa ja mielessä -seminaarissa syömishäiriöiden vapaaehtoisesta hoitomallista sekä pakkohoidosta ovat keskustelemassa Turun yliopiston dosentti, ylilääkäri Max Karukivi sekä Fredrika-klinikan toiminnanjohtaja ja kehityspsykologian dosentti Rasmus Isomaa ja yleislääketieteen erikoislääkäri ja lastenpsykiatri Anna-Lisa Isomaa. Pietarsaarelaisella Fredrika-klinikalla syömishäiriöiden hoidossa on saatu hyviä tuloksia hoitomallista, joka perustuu syömishäiriön kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja jossa potilaalla itsellään on aktiivinen rooli paranemisprosessissa ilman pakkoa ja valtataistelua.

Seminaarissa kuullaan myös Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtajaa, psykologi ja psykoterapeutti Pia Charpentieria, joka valottaa syömishäiriön psykologiaa ja merkitystä sairastuneelle. Lisäksi ohjelmassa on Mikaela Leuschelin kokemuspuheenvuoro ahmimishäiriöstä sekä Jasmin Varhalan kokemustanssiesitys. Syömishäiriöliiton alueyhdistys Etelän-SYLI ry. esittelee, mitä yhdistys tarjoaa ammattilaisille.

Mielenterveysmessuilla kuullaan myös monia muita mielenkiintoisia ammattilaisseminaareja, mm. mielenterveyden tukemisesta työelämässä ja tuoreista mielenterveysbarometrin tuloksista sekä psyykenlääkkeiden merkityksestä mielen sairauksien hoidossa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Max Karukivi, dosentti ja ylilääkäri, Turun yliopisto: 044 707 9382, max.karukivi@utu.fi 

Rasmus Isomaa, toiminnanjohtaja ja kehityspsykologian dosentti, Fredrika-klinikka, 050 502 3116, rasmus.isomaa@jakobstad.fi

Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto: 040 124 4700, sirkku.immonen@mtkl.fi

 

Mielenterveysmessujen seminaariohjelma:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/seminaariohjelma/

Yleisöohjelma:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/yleisoluennot/

Tietoiskut:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/tietoiskut/



Tiedote: Digitaaliset apukeinot ja Mielenterveysbarometri puhuttavat mielenterveysviikolla

Onko digitaalisista innovaatioista apua mielenterveyden ongelmista kärsiville? Ja minkälaisia tuloksia tuore Mielenterveysbarometri kertoo mielenterveydestä, työelämästä ja leimautumisesta? Näistä puhutaan ensi viikolla Mielenterveysmessuilla 21.–22.11. sekä barometrin julkistamistilaisuudessa 20.11.

Ihmisen kohtaaminen kasvotusten on perinteisesti ollut yksi tärkeimpiä hoitomuotoja mielenterveystyössä. Digitaalisten palveluiden kehittyminen on tuonut rinnalle myös uudenlaisia mahdollisuuksia auttaa mielenterveysongelmaisia mm. nettiterapian ja älylaitteiden sovellusten avulla. Mutta ovatko digitaaliset palvelut yhtä tehokkaita kuin kasvotusten kohtaaminen ja millaista hoitoa mielenterveysongelmia sairastavat itse toivovat?

Digi vai liki – verkossa vai vieressä -seminaarissa ke 22.11. klo 13.15−16 aiheesta puhuvat mm. psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi, lääketieteen tohtori, dosentti, terveystieteiden emeritusprofessori Matti Rimpelä sekä pedagoginen apuvälineasiantuntija ja luokanopettaja Pauli Sarsama.

Mielenterveys, työelämä ja stigma – Mielenterveysbarometrin 2017 tulokset

 

Mielenterveysbarometrin julkistus- ja tiedotustilaisuus järjestetään ma 20.11. klo 10−11.30 opetus- ja kulttuuriministeriössä kokoushuone Jukolassa (Meritullinkatu 1, 4. krs, Helsinki). Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen: ilmoittautuminen viimeistään pe 17.11. klo 12.00: media@stm.fi tai puh. 02951 63747 / viestintäsihteeri Sara Lallukka.

 

Tilaisuuden järjestävät sosiaali- ja terveysministeriö ja Mielenterveyden keskusliitto, ja tuloksia esittelemässä ja kommentoimassa ovat sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaana Vastamäki, Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Haastatteluja tilaisuudessa antavat myös kokemusasiantuntijat VTT, tutkija Päivi Rissanen sekä kokemuskouluttaja Pia Alarto.

 

Tiedotustilaisuus on katsottavissa myös verkosta osoitteessa: http://videonet.fi/stm/20171120/

Stigman purkaminen journalismin keinoin – kuinka viestiä mielenterveydestä?

Toimittaja Siiri L’Ecuyer puhuu journalismin mahdollisuuksista mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman purkamisessa Mielenterveysmessuilla Tunne & Mieli -lehden luennolla ti 21.11. klo 13.30. Hän on tehnyt Suomen Mielenterveysseuralle toimittajille suunnatun tietopaketin mielenterveydestä viestimiseen. Paketti sisältää monia käytännöllisiä vinkkejä haastatteluun valmistautumisesta aina leimaavan kielenkäytön välttämiseen sekä kriisitilanteissa työskentelyyn.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto: 040 124 4700, sirkku.immonen@mtkl.fi
Barometrin osalta myös:
Krista Kukkanen, tiedottaja, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 350, krista.kukkanen@stm.fi

Mielenterveysmessujen seminaariohjelma:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/seminaariohjelma/
Yleisöohjelma:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/yleisoluennot/
Tietoiskut:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/tietoiskut/


Historia

1965
Ensimmäiset potilastoimikunnat perustetaan psykiatrisiin sairaaloihin, muun muassa Harjamäkeen Pohjois-Savossa ja Moisioon Etelä-Savossa.

1968
Ensimmäinen potilasyhdistys perustetaan sairaalan ulkopuolelle: Ylä-Savon Mielenterveystoiminnan Tuki ry perustetaan Iisalmessa.

1969
Toinen potilasyhdistys, Vaasan Psyko -69, perustetaan sairaalan ulkopuolelle.

1970
Potilasyhdistyksiä perustetaan Oulussa, Seinäjoella, Pieksämäellä ja Kuopiossa. Veikkolan sairaalassa Etelä-Suomessa perustetaan Psykiatrisesti Kuntoutettavien Etujärjestö PKE.

1971
Mielenterveyden keskusliitto perustetaan Iisalmessa Koljonvirran psykiatrisessa sairaalassa 6.6.1971.
Perustamiskokouksessa oli 68 osanottajaa 9 rekisteröidystä paikallisyhdistyksestä ja 8 sairaalassa toimivasta potilasyhdistyksestä. Kokouksen puheenjohtajana oli Heikki Riihijärvi. Liiton kotipaikaksi äänestettiin Iisalmi, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Lunkka. Varapuheenjohtajaksi ja toiminnanjohtajaksi valittiin Tapani Rissanen.

1972
Mielenterveyden keskusliitto alkaa julkaista omaa lehteä. Liittoon kuuluu 22 jäsenyhdistystä, joissa runsaat 2000 jäsentä.

1973
Jäsenlehden nimeksi tulee nimikilpailun perusteella Käsikädessä.

1974
Mielenterveyden keskusliitto aloittaa valtakunnallisen mielenterveysviikon viettämisen.

1982
Liitto järjestää ensimmäisen mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun kuntoutuskurssin.

1987
Liitto palkkaa ensimmäisen kokopäiväisen toiminnanjohtajan.

1988
Liitossa on 50 jäsenyhdistystä, joissa yli 3000 jäsentä.

1992
Mielenterveyskuntoutujien tukihenkilökoulutus alkaa. Mielenterveysviikko vakiintuu marraskuuhun viikolle 47. Itsemurhan uhrien muistoksi vietettävä kynttilätapahtuma käynnistää viikon ensimmäistä kertaa.

1993
Liiton jäsenyhdistykset ryhtyvät viettämään Kukan päivänä 13.5. ihmisten yhteyden päivää.

1994
Liiton liikuntatoiminta alkaa. Ensimmäiset vertaistukeen perustuvat oma-apuryhmät perustetaan. Liitto alkaa tarjota kuntoutujille oikeusneuvontaa.

1996
Liitossa on 100 jäsenyhdistystä.

1997
Liitto järjestää ensimmäiset mielenterveysmessut Wanhassa Satamassa Helsingissä. Turva-asumisprojekti alkaa Vantaalla, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Kuntoutujille aletaan tarjota myös työllistymiseen liittyvää tukea.

1998
Ensimmäistä Valon Päivää aletaan viettää pääkaupunkiseudulla. Päivän tarkoituksena on tuoda toivoa masentuneille ja heidän läheisilleen.

1999
Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään maaliskuussa ensimmäistä kertaa. Viikon perusajatuksena on haastaa yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin työelämässä.

2000
Liitossa on 140 jäsenyhdistystä, joissa yli 15 000 jäsentä. Liitto perustaa kulttuurityöryhmän.

2001
Mielenterveyden keskusliitto viettää 30-vuotisjuhliaan syntypaikoillaan Iisalmessa.
Tietopalvelupiste Propelli avataan Helsingissä. Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista.

2002
Mielenterveyden keskusliiton vertaistukipuhelin aloittaa toimintansa. Puhelimessa päivystävät Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat. He tarjoavat kuntoutujille henkilökohtaista, omaan kuntoutumiskokemukseensa pohjautuvaa ohjausta.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää Mielenterveysviikolla ensimmäiset Sairas raina -elokuvajuhlat. Tarjolla on korkealaatuisia elokuvia ihmismielen raiteilta suistumisesta ja vinksahtaneen psyyken toivosta parantua.

2003
Itä-Suomen lääniin palkataan erityisesti mielenterveyskuntoutujia palveleva korjausneuvoja, joka kartoittaa korjaustoimenpiteitä tarvitsevat kohteet, etsii rahoituskanavia ja avustaa rahoitushakemusten laadinnassa.

Mielenterveyden keskusliiton kulttuuripäivät järjestetään Mikkelissä.

Mielenterveyden keskusliitto on kouluttanut oppilaitoksiin ja työpaikoille vertaistutoreita tueksi henkilöille, joilla on taustallaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Ensimmäiset 16 vertaistutoria valmistuvat tehtäväänsä.

Liittoon palkataan sosiaalineuvoja, joka antaa neuvoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista ja etuuksista sekä niiden hakemisesta.

Liiton ensimmäiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2004 valitaan risteilyisäntä Petri Lehtinen. Lähettiläiksi nimetään henkilöitä, jotka tekevät sydämestään vapaaehtoista mielenterveystyötä ja vievät mielenterveysasiaa eteenpäin työssään, toimissaan ja julkisuudessa.

2004
Mielenterveyden keskusliiton graafinen ilme uudistetaan. Samalla uudistetaan liiton logo.

Ratkes ry palkitsee Ratkes-avaimella Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2004 Muutoksen mestarina. Ratkes ry perustelee valintaa sillä, että Mielenterveyden keskusliitossa on kehitetty vertaisajattelua keskeisenä osana toimintaa.

Mielenterveyden keskusliitto avaa uuden aluekeskuksen Kuopioon Kukan päivänä. Aluekeskus tarjoaa palveluja mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä mielenterveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Taikuri Jarmo Luttinen valitaan liiton toiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2005.

2005
Maaliskuun lopulla järjestetään Helsingissä HUIPS! – Ihan hullu ilta, jossa yleisöä viihdyttävät eturivin viihdetaiteilijat. Esitys televisioidaan ja sen yhteydessä järjestetyn keräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliitolle.

Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellin kolmas käyntipiste avataan liiton Turun aluekeskuksen yhteyteen.

Mielenterveyden keskusliitto julkaisee ensimmäisen mielenterveysbarometrinsä Maailman mielenterveyspäivänä.

Liiton kolmanneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2006 nimetään isä Mitro Repo.

Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat perustavat kansallisen Mielenterveyspoolin. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien sekä mielenterveystyön asiakkaiden, omaisten ja läheisten asemaa.

2006
Jo puolella Mielenterveyden keskusliiton 170 jäsenyhdistyksestä on liiton kouluttama liikuntavastaava.

Liitto viettää 35-vuotisjuhliaan Turussa.

Vuoden 2007 Hyvän mielen lähettilääksi valitaan stand up -koomikko Krisse Salminen.

Yhteydenotot tietopalvelu Propelliin lisääntyvät jatkuvasti. Käynnit jopa kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta.

2007
Masennuksenvastaista Valon päivää vietetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita selvittänyt tutkimus julkaistaan.

Yhteisvastuukeräyksen 2007 teemana on Ehjä lapsen mieli. Sen tuotolla autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Suomessa tukitoiminnan toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto.

Kuntoutussäätiön vuoden 2007 Kuntouttajamitali myönnetään Mielenterveyden keskusliiton TRIO-projektin kehittämille vertaistuen uusille muodoille.

Henkisen hyvinvoinnin viikko muutetaan Hyvän mielen viikoksi. Samalla viikon teema laajenee työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin parantamisesta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön kokonaisuudessaan.

Marraskuussa avataan Helsinkiin Ratakadulle Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen galleria. Gallerian tavoitteena on levittää hyvää mieltä, nostaa esille mielenterveysasioita sekä tehdä mielenterveyskuntoutujien taidetta tunnetuksi.

Mielenterveysmessut järjestetään kymmenettä kertaa.

Liiton viidenneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2008 kutsutaan toimittaja Lauri Karhuvaara.

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutus viettää 25-vuotisjuhliaan kuntoutujapäivillä joulukuussa Lahdessa.

Näyttelijä ja laulaja Samuli Edelmann pitää konsertin Helsingin Tuomiokirkossa. Konsertin ja siihen liittyvän rahankeräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliiton lasten ja nuorten toimintaan.

Liiton jäsenyhdistysten määrä nousee 181. Niiden kautta liitolla on yli 21 000 henkilöjäsentä. Kymmenessä vuodessa liiton jäsenmäärä on kaksinkertaistunut.

2008
Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettava Ehjä lapsen mieli -projekti alkaa. Liiton sivujen alle avataan Mielix-koulukampanjan nettisivut www.mielix.fi.

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään Jyväskylässä toukokuussa.

Raha-automaattiyhdistys täyttää 70-vuotta. Mielenterveyden keskusliitto osallistuu yhdistyksen juhlakiertueeseen Porissa ja Helsingissä.

Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistyön kehittämispäivät järjestetään Tampereella.

Väestöliiton Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto myönnetään Mielenterveyden keskusliiton Turvaselle. Vuosittainen palkinto myönnetään nuorten mielenterveyden edistämistä tukevalle toiminnalle.

Mielenterveyskuntoutujien osallisuuden ja vaikuttamisen seudullinen kehittämishanke Seutu-ryhmät käynnistyy.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää rahankeräyksen vertaistukitoiminnan järjestämiseen.

Mielenterveysviikon teemana on Vanheneva väestö. Mielenterveysmessut järjestetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliitto nimeää vuoden 2009 Hyvän mielen lähettilääksi näyttelijä-laulaja Samuli Edelmannin.

Samuli Edelmann pitää toisen hyväntekeväisyyskonserttinsa Viattomien lasten päivänä Helsingin Tuomiokirkossa.

2009
Maamme eturivin heavy-muusikot järjestävät hyväntekeväisyyskonsertit mielenterveyden hyväksi Helsingissä ja Tampereella. Presidentti Martti Ahtisaari pitää puheen tamperelaisyleisölle videoscreenin välityksellä.

Valtakunnallíset mielenterveysjärjestöt ja joukko kansalaisaktivisteja keräävät nimiä adressiin, jossa vaaditaan parempia mielenterveyspalveluja. Vetoomus luovutetaan sosiaali- ja terveysministerille lokakuussa.

Elokuvaohjaaja Arto Halonen aloittaa Kellokosken Prinsessasta, Anna Lappalaisesta kertovan elokuvan kuvaukset. Avustajina on lukuisia mielenterveyskuntoutujia.

Kukan päivänä järjestetään Helsingin Hyvän mielen galleriassa nuorten kuntoutujien ideoima Mielitiettyä etsimässä -tapahtuma, jonka ohjelmassa on muun muassa pikadeittailua ja tanssia.

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuripäivät järjestetään Jyväskylässä lokakuussa. Teemana on Tanssiva mieli.

Mielenterveysviikon teemana on Kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tukena.

Muusikot järjestävät Helsingissä Medication keeps me going -konsertin. Samuli Edelmann pitää jo kolmannen kirkkokonsertinsa.

2010
Mielenterveyden keskusliitto kutsuu vuoden 2010 Hyvän mielen lähettilääksi laulaja Anita Hirvosen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt järjestävät arpajaiset vertaistyön kehittämiseksi. Kampanjan suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.

Mielenterveyden keskusliiton Ratakadun toimistossa aloitetaan kesällä mittava remontti, joka sulkee Hyvän mielen gallerian vuodeksi.

Aktiiviset Nuoret Stadin Asialla tekee mielenterveysaiheisen kuunnelman Mielenterveyden keskusliiton nettiradioon.

Hyvän mielen viikolla järjestetään näyttely Kellokosken Prinsessasta. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Arto Halosen Art Films Productionin, Kellokosken sairaalan ja Like Kustannuksen kanssa. Näyttely on esillä myös Espoo Ciné -festivaalilla.

Mielenterveyden keskusliiton toimintaohjelma vuoteen 2015 ”Avoin, iloinen, valpas” julkaistaan.

Neljän valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön toimeksiantaman näkyvyystutkimuksen mukaan Mielenterveyden keskusliitto tunnetaan varsin hyvin.

Mielenterveyden keskusliitto liittyy eurooppalaisen Mental Health Europen jäseneksi. Järjestö valvoo, että mielenterveyttä, ihmisoikeuksia ja vammaisten oikeuksia koskevia sopimuksia noudatetaan.

Nordisk Förening för Social och Mental Hälsa -järjestön kesätapaaminen järjestetään 25:nnen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisat järjestetään viidennentoista kerran.

Arto Halosen Prinsessa-elokuva saa ensi-iltansa syyskuussa.

Mielenterveysviikon teemana on Kohtaaminen

2011
Mielenterveyden keskusliitto käynnistää Prinsessa-koulukampanjan, jonka tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Kampanjassa hyödynnetään Arto Halosen Prinsessa-elokuvaa.

Hyvän mielen galleria aloittaa toimintansa lähes vuoden tauon jälkeen.

Mestaruusturnaus järjestetään kymmenennen kerran.

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään Turussa toukokuussa. Puheenjohtajina jatkavat Marjatta Vehkaoja ja Pekka Sauri.

Liiton 40-vuotisjuhlat järjestetään liittokokouksen yhteydessä. Iltamien pääesiintyjänä on vuoden 2010 Hyvän mielen lähettiläs Anita Hirvonen.

Vuoden 2011 Hyvän mielen lähettilääksi kutsutaan muusikko Kristian Meurman.

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuripäivät ja yleisurheilukisat järjestetään Mikkelissä.

Vertaistukiarpajaiset järjestetään toisen kerran.

Suomen ensimmäinen yhteisöllinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen raportti julkaistaan. Aineiston hankkimisesta ovat vastanneet Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemustutkijat.

Mielenterveysviikon teemana on Lisää vuosia elämään – Lisää elämää vuosiin.