Mielenterveysbarometri: Työura voi jatkua mielenterveysongelmista huolimatta

Mielenterveysbarometri_banneri

 

Työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä. Työyhteisöjä tulee valmentaa ottamaan vastaan mielenterveysongelmien vuoksi poissa ollut työkaveri. Lisäksi töitä pitää sopeuttaa mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan. Näin toteaa selvä enemmistö Mielenterveysbarometrin vastaajista.

 

Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkistama Mielenterveysbarometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon. Barometriin vastasivat työnantajat, työssä käyvät, mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveysammattilaiset sekä väestö (15–74-vuotiaat). Työelämä on barometrin teemana nyt ensimmäistä kertaa.

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia tehty vain noin puolella työpaikoista

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tuki on useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa, hieman harvemmin työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen. Sen sijaan työssä jaksamiseen liittyviä yleisiä työkyvyn tukitoimia on tehty yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä on vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.

Sosiaalinen tuki on työssäkäyvien mielenterveyskuntoutujien työssä jaksamiselle tärkeää. Paras tuki tulee heidän mukaansa perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä, työkavereilta, kuntoutuksesta (lääkkeet, terapia) ja vertaisilta. Mielenterveysammattilaiset painottavat tuen lähteinä kuntoutusta, esimiehen antamaa tukea, työn mukauttamista sekä perheen ja läheisten antamaa tukea.

Päävastuu mielenterveyttä tukevista toimista työpaikoilla on enemmistön mukaan esimiehellä ja työterveyshuollolla. Lisäksi työntekijän itsensä on tärkeää osallistua toimenpiteiden suunnitteluun. Sekä kuntoutujat että työnantajat toivovat kuitenkin mukaan laajaa asiantuntijajoukkoa: työvalmentajia tai -koordinaattoreita, kuntoutuksen järjestäjiä, mielenterveyspalveluja ja työnantajat myös henkilöstöhallintoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Kuntoutujista olisi tärkeää saada mukaan myös muut työntekijät.

Noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, sillä työyhteisössä ei ole kuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset puolestaan arvioivat, että työn muokkausta ei nähdä työpaikoilla hyödyllisenä tai toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa.

Toisaalta vastaajat myös kertoivat, ettei työpaikalla välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista, jolloin ongelmat eivät tule työnantajan tietoon. Työpaikoilla tarvitaankin rohkaisua puheeksi ottamiseen ja lisää osaamista mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden tukemiseen.

 

Viidennes väestöstä pelkää mielenterveyskuntoutujia

Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin iskostunut negatiivinen leima on edelleen vahva. Väestöstä lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata. Kuntoutujista 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä. Tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen – tätä pelkäsi vähintään jossain määrin enemmistö kaikista muista vastaajista paitsi työnantajista. Heistä samaa mieltä oli noin puolet.

Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.

 

Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä

 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jaana Vastamäki, STM, p. 02951 63468, etunimi.sukunimi@stm.fi
Kehitysjohtaja Heini Kapanen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 046 9200 564, etunimi.sukunimi@mtkl.fi

 

 Mielenterveysbarometri 2017

  • Barometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon, jonka teemana on Työ mielessä
  • Aineisto kerättiin pääosin kesäkuussa ja täydennyksin elokuussa 2017
  • Vastaajat: kuntoutujat ja omaiset (300 hlöä), työnantajan edustajat (yli 5 hengen työpaikkojen henkilöstöjohto, 300 hlöä), psykologit ja psykiatrit (1033 hlöä), 15-74-vuotiaat suomalaiset (1205 hlöä, joista 643 työelämässä)
  • Julkaisijat: Mielenterveyden keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö
  • Toteuttaja: Kantar TNS Oy
  • Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometria vuodesta 2005.

 

Katso video, jossa kokemusasiantuntija Pia Alarto kertoo, miltä tuntuu jäädä mielenterveyssyistä pitkälle sairauslomalle ja millaista on palata sen jälkeen takaisin työelämään.

 

Mielenterveysbarometrin 2017 taustamateriaalit:

Mielenterveysbarometri 2017 taustagraafit työelämä ja asenteet
Mielenterveysbarometri tulosseloste työelämä ja asenteet

Mielenterveysbarometri julkistettiin ma 20.11.2017 klo 10. Julkistustilaisuus on katsottavissa osoitteessa: http://videonet.fi/web/stm/20171120/

 

Hyvä työpaikka -kysely ja Työ mielessä -blogi

Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista tästä!

Mielenterveyden keskusliiton uusi Työ mielessä -blogi alkoi ilmestyä marraskuun alussa. Viikottain ilmestyvässä blogissa vaihtuvat kirjoittajat pohtivat työelämän mielenterveyden haasteita laajasti eri näkökulmista. Tutustu blogiin: www.tyomielessa.fi.

 

#mielenterveysbarometri
#mielenterveysviikko
#työmielessä

 

TyoMielessa_Logo_pysty


Jäsenkirjeet

Tältä sivulta voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeet.

 

2018

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 9 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jäsenkirje 10 2018_2

 

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 8 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jasenkirje_2018-9_ban

 

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 8 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jasenkirje_2018-8_ban

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 7 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jasenkirje_2018-7_ban

 

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 6 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jasenkirje_2018-6_ban

 

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 5 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jäsenkirje 5 2018

Yhdistysten syyskalenteri 2018

Täikön torijuliste

Yleisurheilukisajuliste

 

Voit lukea ja tulostaa jäsenkirjeen 4 2018 klikkaamalla kuvaa.

Jasenkirje_2018-4_ban

 

 

Jasenkirje_2018-3_ban

Voit tulostaa jäsenkirjeen TÄSTÄ tai lukea sen alta.

 

 

 

 

Jäsenkirje 2 2018

Voit tulostaa jäsenkirjeen TÄSTÄ tai lukea sen alta.

 

 

 

MTKL JÄSENKIRJE 1 2018 SOME

Voit tulostaa jäsenkirjeen TÄSTÄ tai lukea sen alta.

 

 

2017

 

MTKL jäsenkirjebanneri 7 2017JÄSENKIRJE 7 2017

TEATTERIKURSSI

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MTKL_jasenkirjebanneri_2017-6_212x300

JÄSENKIRJE 6 2017

Yhteystietolomake

Kuntorannan järjestölomat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MTKL_jasenkirjebanneri_2017-5_212x300JÄSENKIRJE 5 2017

Keinoja omaan kuntoutumiseen, Kalajoki

VertaisohjaajaYlöjärvi

Uutta potkua parisuhteeseen, Rniemi

Toivon työpaja_2018_Iisalmi

Kynttilätapahtuma17 word juliste

MTKL kynttilatapahtuman ohjekirje_ennakkotiedotepohja yhdistyksille 2017

Mipa kysely

 

 

 

 

 

 

Jäsenkirjebanneri_4JÄSENKIRJE 4 2017

Kutsu koutsikoulutukseen jäsenkirje toukokuu

Liittokokous 2017 äänestys ja valinnat

 

 

 

 

 

 

 

 

MTKL_jasenkirjebanneri_212x300_2017_3

 

JÄSENKIRJE 3 2017

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MTKL_jasenkirjebanneri_212x300_2017_2JÄSENKIRJE 2 2017

LIITTOKOKOUSINFO 22.3.2017

Jäsenedut kooste 2017

Kärkihankkeet pyörähtivät käyntiin

 

 

 

 

 

 

AA

MTKL_jasenkirjebanneri_212x300_2017_1

JÄSENKIRJE 1 2017

LIITTOKOKOUSINFO 16.2.2017

Mestaruusturnaus 2017 ohjelma

Ideapäivä, Kemi

Tuetut lomat_esite

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

2016

mtkl_jasenkirjebanneri_2016-6_212x300-jouluJÄSENKIRJE 6 2016

Yhdistystiedot päivityslomake

Tukea yhdistyksille Opintokeskus Sivis

Kulttuuri- ja liikuntakurssi

Ideapäivät

Mestaruusturnaus 2017

Tunne&Mieli -lehden tarjous

 

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

 

mtkl_jasenkirjebanneri_2016-5_212x300JÄSENKIRJE 5 2016

Sisäinen ääni -opas

 

 

 

 

 

 

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

mtkl_jasenkirjebanneri-4_212x300JÄSENKIRJE 4 2016

Voimavaravalmennus-koulutus

Voimavaroja arkeen-ryhmä

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

Pieniele_prlogo_fin_cmyk 2016

Pieni Ele -info, lähetetty yhdistyksille 15.8.2016

Infokirje Pieni ele -keräys 2017_2018

Toimintaohjeet Pieni Ele 2017_2018

Ilmoittautumislomake Pieni ele 2017_2018

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

MTKL_jasenkirjebanneri

 aa

JÄSENKIRJE 3 2016

Mielenterveysneuvonta A4

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien esite

Kurssit 2016

Syksyn 2016 yhdistyskalenteri

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

JÄSENKIRJE 2 2016

Henkisen hyvinvoinnin vk juliste

Henkisen hyvinvoinnen vk juliste_yhdistykset

Mestaruusturnaus 2016 ESITE

Mielen Vuoksi tapahtuma_ESITE

Leffakisa esite

 

JÄSENKIRJE 1 2016

Yhdistysavustus hakuohje 2016

Avustushakemukseen liitettävät paperit 2016

Avustushakulomake 2016, Kehittämisavustus 2016

Sopimus avustuksen siirrosta 2016

Mty kevätkalenteri 2016

Mestaruusturnaus 2016

Taloudellista tukea yhdistyksille OK_opintokeskus

Tapahtumatiedot_lomake

MTKL tuetut lomat 2016

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016


Kuopio 9.11.2017: Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat mukaan sote-keskusteluun

Mielenterveyden keskusliitto ja Sininauhaliitto haluavat tuoda sote-keskusteluun mukaan tähän asti syrjässä olleet näkökulmat: palveluja tarvitsevat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, järjestöjen matalan kynnyksen auttamistyön sekä sosiaalipalvelut. 

− Kun sote-uudistusta on viety eteenpäin, ovat sosiaalipalvelut olleet syrjässä keskustelusta. Järjestämislaki velvoittaa maakunnat tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa, mutta käytäntö on edelleen auki. Järjestöjen asemaan liittyy paljon epätietoisuutta, sanoo Teemu Tiensuu, Sininauhaliiton toiminnanjohtaja.

Valtakunnallisen SOTE-uudistus – entä järjestöjen ääni? -kiertueen on tarkoitus saada vuoropuheluun niin maakunnan eri toimijat, järjestöt kuin palveluntarvitsijat.

− Kuntoutuja putoaa usein hoidon ja arjen väliseen kuiluun. Ajoissa aloitettu ja tehokas hoito on erittäin tärkeää, mutta kuntoutuminen tapahtuu pääosin arjessa, hoitopaikkojen ja ‑käyntien ulkopuolisessa elämässä. Monelle kuntoutujalle kolmannen sektorin tarjoama tuki on arkielämässä kaikkein tärkein. Paikallisista yhdistyksistä löytyy usein sananmukaisesti se vierellä kävelijä kuntoutujan tueksi, painottaa Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliiton hallituksen puheenjohtaja.

Kokemusasiantuntijoiden ääni ei sote-keskusteluissa ole vielä tarpeeksi kuulunut, sanoo vastaava ohjaaja Maija Tapanainen Kuopion Mielenterveyden Tuki Ry:stä.

− Kuntoutujat ovat huolissaan siitä, että sote-uudistus heikentää pienituloisten asemaa entisestään ja että palveluista täytyy taistella vieläkin ankarammin. Jos palvelujärjestelmä pirstaloituu entisestään, vaarana on yhä suuremman ihmisjoukon eristäytyminen ja eristäminen.

Kuopion sote-alueella toimii kaikkiaan 17 alueellista mielenterveysyhdistystä ja runsaat kymmenen päihdeyhdistystä. Kuopiosta järjestöjen yhteinen sote-kiertue jatkuu vielä Jyväskylään (28.11.2017) ja Tampereelle (29.11.2017).

Maksuton SOTE-uudistus – entä järjestöjen ääni? -kiertue Kuopiossa 9.11.2017 klo 9-16 (Kuopion Musiikkikeskus, Auditorio, Kuopionlahdenkatu 23)

Katso päivän ohjelma
Ilmoittaudu 6.11. mennessä.

 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Tarmo Raatikainen, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605
Teemu Tiensuu, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto, puh. 040 5520 495
Maija Tapanainen, vastaava ohjaaja, Kuopion Mielenterveyden Tuki ry, puh 0400 889 827

 

Mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyys

Samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat erittäin yleisiä, ja yhdistelmä tunnetaan kaikkialla terveydenhuollossa. Jopa 30 %:lla masennuspotilaista on päihdeongelma ja päihdeongelmaisista 30–60 %:lla on masennusta. Päihdeongelmat kytkeytyvät myös moniin muihin mielen sairauksiin kuten skitsofreniaan sekä ahdistuneisuus- ja syömishäiriöihin.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, mutta pelkästään mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 110 000 henkilöä. Noin puoli miljoonaa suomalaista ylittää alkoholin suurkulutuksen rajat ja kaikkein vaikeimpia alkoholiongelmia on n. 10 %:lla väestöstä.

 

Sote kuva pieni_facebook


Mielenterveysbarometri: Mielenterveysongelmat yhä tabu työpaikoilla

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaiset eivät kovin mielellään kertoisi omista mielenterveysongelmistaan esimiehelleen ja vielä vähemmän työtovereille. Enemmistö pelkää, että tieto voi johtaa aseman, arvostuksen tai jopa työpaikan menetykseen.

Suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että mielenterveyskuntoutujan töitä tulisi tarvittaessa sovittaa vastaamaan terveydentilaa, kuten muissakin sairauksissa tehdään. Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että työyhteisö on valmennettava ottamaan vastaan mielenterveyssyistä sairaslomalla oleva työtoveri.

Toisaalta jos työpaikalla tiedetään mielenterveysongelmista, enemmistö pelkää tämän johtavan työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Jopa psykiatreista ja psykologeista puolet ei uskaltaisi itse kertoa mielenterveysongelmistaan työpaikallaan. Esimiehelle kertomista tosin ei arastella yhtä paljon kuin työtovereille kertomista.

– Tämä vahvistaa sen, että mielenterveysongelmilla on edelleen vahva leima jopa alan ammattilaisten keskuudessa, toteaa työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliitosta.

Masennusta ei pidetä kovin merkittävänä työnteon kannalta, mutta skitsofreniaan suhtaudutaan varauksellisemmin.

 

Taustalla vakiintuneita asenteita

Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Asteikolla 1-10 kuntoutujat antoivat itselleen arvosanan 6,21, omaiset 5,93, ammattilaiset 5,41 ja koko väestö 5,51. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut vain hyvin hidasta muutosta parempaan.

Kaksi kolmasosaa mielenterveysalan ammattilaisista toteaakin, että kuntoutuja joutuu leimatuksi sairautensa takia. Kuntoutujista tätä mieltä on 39 %. Kymmenessä vuodessa leimautuminen ei ole tilastollisesti vähentynyt sen enempää kuntoutujien, omaisten kuin ammattilaistenkaan näkökulmasta.

Myös myönteistä kehitystä on tapahtunut. Yhä useampi on sitä mieltä, että mielenterveysongelmien kanssa painiskeleva voi elää täysipainoista elämää. Muutos näkyy erityisesti niissä ryhmissä, jotka ovat nähneet mielenterveysongelmien vaikutukset: kuntoutujat itse, ammattilaiset ja omaiset.

Kuntoutujat, mielenterveysalan ammattilaiset ja omaiset eivät enää juuri ajattele, että mielenterveysongelmia kokeneiden kohtaaminen olisi epämukavaa ja pelottavaa. Väestöstä sen sijaan näin ajattelee 18 %. Osuus on säilynyt suurinpiirtein samalla tasolla vuodesta 2005.

Alle kymmenesosa suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. Tämän pienen joukon osuus ei ole kymmenessä vuodessa merkittävästi vähentynyt, vaikka tieto ja yleinen ymmärrys psyykkisistä sairauksista on lisääntynyt.

 

Lisätietoja:

Mielenterveysbarometrin tuloksista:
työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen, 046 9200 564, Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyskuntoutujan paluusta työelämään:
kokemustutkija Päivi Rissanen, 050 596 1736, Mielenterveyden keskusliitto

 

Mielenterveysbarometrin vastaajat:

• 301 kuntoutujaa ja omaista, haastateltu satunnaisotannalla Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä
• 268 psykiatria ja psykologia, internettutkimus yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa
• 1055 suomalaista 15 – 74-vuotiasta Gallup Kanava -kotitalouspaneelissa

 

Katso tulokset graafimuodossa: Mielenterveysbarometri-2015 (pdf-tiedosto)

 

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt mielenterveyskuntoutujien arkeen liittyviä ongelmia sekä suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja -kuntoutujista vuodesta 2005. Barometrikyselyyn vastaavat kuntoutujat, heidän omaisensa, psykiatrit ja psykologit sekä suuri yleisö. Barometrin toteutti syyskuussa TNS Gallup Oy. Barometri julkistettiin Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä.


Tiedote: Digitaaliset apukeinot ja Mielenterveysbarometri puhuttavat mielenterveysviikolla

Onko digitaalisista innovaatioista apua mielenterveyden ongelmista kärsiville? Ja minkälaisia tuloksia tuore Mielenterveysbarometri kertoo mielenterveydestä, työelämästä ja leimautumisesta? Näistä puhutaan ensi viikolla Mielenterveysmessuilla 21.–22.11. sekä barometrin julkistamistilaisuudessa 20.11.

Ihmisen kohtaaminen kasvotusten on perinteisesti ollut yksi tärkeimpiä hoitomuotoja mielenterveystyössä. Digitaalisten palveluiden kehittyminen on tuonut rinnalle myös uudenlaisia mahdollisuuksia auttaa mielenterveysongelmaisia mm. nettiterapian ja älylaitteiden sovellusten avulla. Mutta ovatko digitaaliset palvelut yhtä tehokkaita kuin kasvotusten kohtaaminen ja millaista hoitoa mielenterveysongelmia sairastavat itse toivovat?

Digi vai liki – verkossa vai vieressä -seminaarissa ke 22.11. klo 13.15−16 aiheesta puhuvat mm. psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi, lääketieteen tohtori, dosentti, terveystieteiden emeritusprofessori Matti Rimpelä sekä pedagoginen apuvälineasiantuntija ja luokanopettaja Pauli Sarsama.

Mielenterveys, työelämä ja stigma – Mielenterveysbarometrin 2017 tulokset

 

Mielenterveysbarometrin julkistus- ja tiedotustilaisuus järjestetään ma 20.11. klo 10−11.30 opetus- ja kulttuuriministeriössä kokoushuone Jukolassa (Meritullinkatu 1, 4. krs, Helsinki). Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen: ilmoittautuminen viimeistään pe 17.11. klo 12.00: media@stm.fi tai puh. 02951 63747 / viestintäsihteeri Sara Lallukka.

 

Tilaisuuden järjestävät sosiaali- ja terveysministeriö ja Mielenterveyden keskusliitto, ja tuloksia esittelemässä ja kommentoimassa ovat sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaana Vastamäki, Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Haastatteluja tilaisuudessa antavat myös kokemusasiantuntijat VTT, tutkija Päivi Rissanen sekä kokemuskouluttaja Pia Alarto.

 

Tiedotustilaisuus on katsottavissa myös verkosta osoitteessa: http://videonet.fi/stm/20171120/

Stigman purkaminen journalismin keinoin – kuinka viestiä mielenterveydestä?

Toimittaja Siiri L’Ecuyer puhuu journalismin mahdollisuuksista mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman purkamisessa Mielenterveysmessuilla Tunne & Mieli -lehden luennolla ti 21.11. klo 13.30. Hän on tehnyt Suomen Mielenterveysseuralle toimittajille suunnatun tietopaketin mielenterveydestä viestimiseen. Paketti sisältää monia käytännöllisiä vinkkejä haastatteluun valmistautumisesta aina leimaavan kielenkäytön välttämiseen sekä kriisitilanteissa työskentelyyn.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto: 040 124 4700, sirkku.immonen@mtkl.fi
Barometrin osalta myös:
Krista Kukkanen, tiedottaja, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 350, krista.kukkanen@stm.fi

Mielenterveysmessujen seminaariohjelma:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/seminaariohjelma/
Yleisöohjelma:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/yleisoluennot/
Tietoiskut:
http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/tietoiskut/


Liittohallitus ja -valtuusto 2017-2020

Liittokokouksessa valittiin uusi liittohallitus ja -liittovaltuusto kaudelle 2017-2020. Mukana tarkastuslaskennan äänet. Tarkistuslaskennan tulokset löydät sivun alaosasta.

Hallituksen puheenjohtaja: Tarmo Raatikanen (161)

Hallituksen jäsenet :

Sirpa Ahola-Laurila (95)
Hannu Alèn (82)
Heidi Järvinen (86)
Markus Lustig (79)
Esa Nordling (122)
Markus Raivio, varapj. (94)
Pekka Rompasaari (87)
Mimmi Tick (85)

Liittovaltuuston puheenjohtaja: Jyrki Nieminen (130)

Liittovaltuuston jäsenet:

Gustafsson Janne (54)
Heino Mirva, varapj. (109)
Himanen Vesa (34)
Husso Asko (62)
Hyttinen Tiina (61)
Juntunen Sami (53)
Juuri Mervi (80)
Jylhä-Ollila Minja (50)
Kemppainen Ritva (41)
Keskivaara Rosa-Maria (45)
Lauronen Mika-Petri (38)
Luotomäki Kari (54)
Malinen Ilkka (86)
Niemi Jukka (32)
Niskanen Hilkka (56)
Ojala Satu (49)
Puusaari Sanna (59)
Saajala Veli-Matti (59)
Sundman Seppo (92)
Södertröm Mikael (34)
Tilli Raimo (68)
Tuomioja Arja (34)
Vahekoski Pia (31)
Virnes-Torvinen Maritta (54)
Virta-Räikkönen (41)
Vuokila-Oikkonen Päivi (31)

 

Liittokokousvaalien äänten tarkistuslaskenta ei tuonut muutoksia liittohallitukseen eikä -valtuustoon

Mielenterveyden keskusliiton liittokokousvaalien tuloksen tarkistuslaskenta suoritettiin Mielenterveyden keskusliiton toimistolla tänään maanantaina 6.5.2017. Tarkistuslaskennassa oli mukana Marko Tyrväinen Kotkan mielenterveysyhdistys Merituulesta ja Mikko Hellström Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry:stä. Tarkistuslaskennan sihteereinä toimi Mielenterveyden keskusliiton henkilöstösihteeri Sirpa Numminen ja tapahtumakoordinaattori Silja Lepistö.

Yksittäisistä ehdokkaista tarkistuslaskennassa muuttuivat seuraavien äänet:

Liittohallituksen puheenjohtajaäänestys: Raatikainen Tarmo (-1), väärä äänestyslippu hylättiin
Liittovaltuuston puheenjohtajaäänestys: Heino Mirva (-1), väärä äänestyslippu hylättiin
Liittovaltuustoäänestys:

Gustafsson Janne (+1)
Jylhä-Ollila Minja (+1)
Kalevo Juha (-1)
Lyytikäinen Kari (+1)
Malinen Ilkka (-4)
Nordfors-Leino Luca (+1)
Tilli Raimo (-2)
Tuomioja Arja (-2)
Vahekoski Pia (-1)
Virnes-Torvinen Maritta (+2)
Virta-Räikkönen Johanna (-2)

Liittohallituksen ja -valtuuston kokoonpano ei tarkistuslaskennan seurauksena muuttunut.


Hyvää mieltä musiikista -viikkoa vietetään 24.-30.4.2017

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään 24.–30.4.2017. Tämän vuoden teema on Hyvää mieltä musiikista. Viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto julkaisee sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla musiikin ammattilaisten omia voimabiisejä ja nostaa esille aiheeseen liittyviä ihmisiä, tapahtumia ja tietoiskuja.

 

Tutkimusten mukaan musiikilla on laajoja positiivisia ja parantavia vaikutuksia mielialaan ja musiikkia voidaan käyttää apuna kuntoutuksessa monissa sairauksissa ja mielenterveyden ongelmissa:

 

  • Musiikki vaikuttaa aivoissa tiettyihin osiin, minkä seurauksena tiedonkäsittely, keskittymiskyky, oppiminen ja muisti tehostuvat ja masennus ja stressi lievenevät.
  • Mieleisen musiikin kuunteleminen vapauttaa aivoissa dopamiinia, joka lisää mielihyvää, iloa ja motivaatiota. 20−60 minuuttia mielimusiikin kuuntelua päivässä riittää tuottamaan positiivisia vaikutuksia.
  • Mielimusiikin kuunteleminen saa ihmisen käyttäytymään mukavammin muita kohtaan. Musiikki on myös sosiaalista: konserteissa käyminen ja musiikin fanittaminen yhdessä luovat yhteenkuuluvuuutta.
  • Myös yksin musiikin kuuntelemisesta voi tulla sosiaalinen olo. Siksi musiikin avulla on mahdollista karkottaa yksinäisyyden tunnetta.
  • Musiikki antaa välitöntä mielihyvää, vähentää ahdistusta ja lisää energiaa ja huolettomuuden tunnetta.
  • Musiikki helpottaa kipuja ja palauttaa mieleen muistoja, jopa aivovammapotilailla.
  • Musiikki auttaa tulkitsemaan ja sanoittamaan vaikeita tunteita.

 

”Musiikki on kuin sanaton kieli, johon kuuntelija voi samaistua. Se helpottaa ja antaa myös toivoa. Toisaalta musiikki on kuin haju tai maku, se rakentaa sillan muistoon ja siihen liittyvään tunteeseen”, Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Markus Raivio kiteyttää.

 

Seuraa Hyvää mieltä musiikista -teemaviikkoa ja osallistu kampanjaan hashtagilla: #voimaamusiikista

Facebook: facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
Instagram: @mielenterveydenkl
Twitter: @MTKL_fi
www.mtkl.fi

 

Kampanjassa omilla voimabiiseillään ovat mukana mm. jazzmuusikko Verneri Pohjola, oopperalaulajat Soile Isokoski, Tommi HakalaEsa Ruuttunen ja Waltteri Torikka, näyttelijä-muusikko Tapio Liinoja, vocal folk hop -yhtye Tuuletar, laulaja-lauluntekijä Viivi Orvasto sekä Hyvän mielen lähettiläs 2017, vloggaaja Maiju Voutilainen eli Mansikkka.

 

Artistien voimabiiseistä koottua soittolistaa voi kuunnella Spotifyissa: MTKL #voimaamusiikista.
Mansikkka kertoo omat voimabiisinsä videoblogissaan: videoblogissaan. 

 

Lisätietoja teemaviikosta ja kampanjasta:
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, p. 050 493 4433, mirja.aarnio(a)mtkl.fi

Asiantuntijahaastattelut:
Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Markus Raivio, p. 045 632 1973, markus.raivio(a)mtkl.fi

Maiju Voutilaisen haastattelut:
Sanna Rousi, Töttöröö Network, p. 050 400 5423, sanna.rousi(a)tottoroo.fi

 

Mtkl_HHV2017_Karuselli_2

 

 

 

 

 

 

 


Uusi Työ mielessä -blogi alkoi ilmestyä 7.11.2017

TyoMielessa_Logo_pysty

Mielenterveyden keskusliitto avasi 7.11. uuden Työ mielessä -blogisivuston. Viikoittain ilmestyvällä blogilla on useita eri kirjoittajia, jotka pohtivat työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista.

Työ mielessä -blogi on suunnattu kaikille työelämässä oleville tai sinne tähtääville ihmisille: päättäjille, esimiehille, alaisille, tiiminjäsenille, kollegoille, opiskelijoille, sairastuneille ja kuntoutujille. Tavoitteena on herättää keskustelua työelämän ja mielenterveysongelmien haasteista: Miten mielenterveysongelmat vaikuttavat työssä jaksamiseen? Kuinka madaltaa kynnystä puhua avoimesti mielenterveysasioista työpaikalla? Millaisia vaihtoehtoja ja tukea työhön palaavalle pitäisi tarjota?

− Mielenterveyden sairaudet ovat toiseksi suurin syy pitkiin sairauslomiin ja moni tarvitsee joustavuutta töihin palatessaan. Työelämäkulttuurin tulisi muuttua monimuotoisemmaksi, jotta sairaudesta toipuvilla olisi mahdollisuus palata työelämään ja kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä yhteiskunnassa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Blogin kirjoittajina toimii mm. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita, kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, virkamiehiä ja kuntoutujia. Blogikirjoitukset ilmestyvät pääsääntöisesti tiistaisin.

Loppuvuoden aikana blogikirjoituksissa käsitellään mm. tuoreen mielenterveysbarometrin 2017 tuloksia, jotka julkistetaan mielenterveysviikon maanantaina 20.11.2017.

Blogin avaa Päivi Rissasen kirjoitus Toivottomia tapauksia ei ole. Rissanen on valtiotieteen tohtori, joka on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa yli 40 kertaa, toiminut vertaisohjaajana ja tehnyt väitöskirjan omista kokemuksistaan. Hän on työskennellyt myös kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämishankkeessa ja tutkijana Mielenterveyden keskusliitossa. Hänen tarinansa on kerrottu viime vuosina useissa eri medioissa.

 

Seuraa blogia ja osallistu keskusteluun!

tyomielessa.fi
facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
twitter.com/mtkl_fi
Instagram: @mielenterveydenkl

#työmielessä

 

Lisätietoja:
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, Mielenterveyden keskusliitto, mirja.aarnio@mtkl.fi, 050 493 4433

 


Mansikkka on vuoden 2017 Hyvän mielen lähettiläs

tottoroo-fullMielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi Maiju Voutilaisen eli Mansikkka-nimellä tunnetun videobloggaajan. Nimitys on tunnustus Voutilaisen rohkeudesta puhua julkisesti mielenterveysongelmista ja olla esikuvana etenkin nuorille.

 

Keväällä 2016 20-vuotias vloggaaja Maiju Voutilainen lähti mukaan Ylen ja mielenterveysjärjestöjen yhteiseen nuorille suunnattuun Sekasin-kampanjaan ja kertoi blogissaan julkisesti kärsineensä itse masennuksesta ja ahdistushäiriöstä. Video sai saman tien yli 80 000 katselukertaa.

− Oli tosi pelottavaa kertoa ääneen, että minullakin on ongelmia, mutta siitä satanut positiivisuuden määrä osoitti, että se oli sen arvoista. Moni on avautunut minulle ja sanonut, kuinka olen inspiroinut heitäkin hakemaan apua. Ja se on auttanut minua itseänikin, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen videoblogilla on huikeat 130 000 seuraajaa, joista valtaosa on 13-25-vuotiaita. Voutilainen haluaa Hyvän mielen lähettiläänä olla äänenä muille mielenterveysongelmista kärsiville, luoda vapaamman ilmapiirin puhua asiasta ja pienentää kynnystä hakea apua.

− Ette ole yksin, vaan meitä on paljon! Olen itse jo aika pitkällä toipumisessa, ja on ihanaa pystyä sanomaan, että hei, voin jo paremmin. Toivon, että kaikki pystyvät joskus siihen, Voutilainen sanoo.

Mielenterveyden keskusliitto yhdessä muiden mielenterveysjärjestöjen kanssa kampanjoi parhaillaan sosiaalisessa mediassa Oletko sinut -teemalla mielenterveyteen liittyvän stigman ja häpeän poistamiseksi. Tämä oli myös Sekasin-kampanjan tavoite.

− Sekasin-kampanja avasi mielenterveyteen liittyvän keskustelun täysin uudelle tasolle, sillä niin Mansikkka kuin muutkin mukana olleet nuoret kommunikoivat ja elävät vahvasti digitaalisessa maailmassa. Tämä mahdollistaa myös meille uusia keinoja vaikuttaa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Hyvän mielen lähettiläs julkistettiin Mielenterveysmessuilla 22.11.

 

Katso Mansikkkan videoterveyhdys MTKL:n YouTubessa.

Lisätietoja Hyvän mielen lähettiläästä:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Maiju Voutilaisen haastattelupyynnöt:
Vastaava tuottaja Sanna Rousi, Töttöröö Network Oy, puh. 050 400 5423,
sanna.rousi(at)tottoroo.fi

 

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

 


Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään 24.-30.4.2017

Hyvää mieltä musiikista

 

Mtkl_HHV2017_SomekuvaVuoden 2017 henkisen hyvinvoinnin viikon teema on Hyvää mieltä musiikista. Maanantaista 24.4. alkaen nostamme joka päivä esiin eri tavoin sitä, miten musiikki voi helpottaa ahdistusta, masennusta ja muita mielialavaikeuksia ja miten musiikin avulla voi ylläpitää hyvää mieltä ja saada energiaa elämään ja positiiviseen mielialaan.

Lue lisää viikon teemasta ja siitä kuinka voit osallistua mukaan kampanjaan!

#voimaamusiikista