Suomi 100 -tasa-arvotekona monikulttuurinen ryhmä naisille

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluvassa 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa tehdään uusia ja konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi ja nostetaan erityisesti naisten näkyvyyttä. Osana hanketta Mielenterveyden keskusliitto ja Monikulttuurikeskus Villa Victor järjestävät yhteistyössä ryhmän maahanmuuttajanaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Maahanmuuttoon liittyy monia mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä. Maahanmuuttajanaisille voi olla erityisen vaikeaa hakea ja saada tukea mielenterveysongelmiinsa kielitaidon puutteen, tietämättömyyden ja kulttuurierojen takia.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää yhdessä oululaisen Monikulttuurikeskus Villa Victorin kanssa osana 100 tasa-arvotekoa -hanketta ryhmätoimintaa maahanmuuttajanaisille, joilla on mielenterveyden ongelmia.  Ryhmässä keskitytään maahanmuuttajanaisten hyvinvointia tukeviin tekijöihin ja tarjotaan mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja voimaannuttavan vertaisuuden kokemiseen.

 Ryhmän päätavoitteena on osallistujien oman elämän asiantuntijuuden vahvistaminen. Ryhmässä opitaan keinoja omien tarpeiden ja voimavarojen hahmottamiseen, vahvistetaan rohkeutta kohdata ja toimia uusissa tilanteissa sekä ohjataan palveluihin.

– Tärkeä osa ryhmän toimintaa on yhdessä tekeminen ja uusien kokemuksien saaminen. Kuntoutuminen mielenterveyden ongelmista ja hyvinvoinnin vahvistuminen tapahtuu puhumisen lisäksi uusia vahvistavia kokemuksia saaden.  Ryhmässä voidaan tehdä kurssilaisten tavoitteiden mukaan esimerkiksi vierailukäyntejä, liikkua yhdessä ja kokeilla uusia tapoja toimia arkielämässä, kertoo ryhmän vetäjänä toimiva kuntoutussuunnittelija Sanna Hyry.

Ryhmä toteutetaan Oulussa paikallisesti lähellä osallistujien arkea ja sisällöt kehitetään yhdessä paikallisen, maahanmuuttoon perehtyneen yhteistyötahon Villa Victorin kanssa. Ryhmään voi hakeutua myös kantasuomalaisia naisia, jolloin edistetään osaltaan maahanmuuttajanaisten omaan yhteisöön ja kantaväestöön kiinnittymistä.

Ryhmän kokoontumisten sisältö räätälöidään osallistujien omien toiveiden ja odotusten mukaan. Mahdollisia sisältöjä voivat olla esimerkiksi mitä mielenterveys tarkoittaa länsimaissa, miten maahanmuutto vaikuttaa mielenterveyteen, mitä on naiseus ja naisten arkielämä Suomessa ja millaisia keinoja löytyy omaan hyvinvointiin.

– Kaikilla naisilla on samanlaisia huolia ja tarpeita. Tässä monikulttuurisessa ryhmässä kaikki naiset ovat keskenään tasa-arvoisia, taustoista riippumatta. Asioiden jakaminen toisten kanssa ja yhteen hiileen puhaltaminen tuovat voimavaroja arkeen, sanoo ryhmän vetäjänä toimiva kuntoutussuunnittelija Tarja Tikkanen Mielenterveyden keskusliitosta.

Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtumakalenterissa

Lue lisää 100 tasa-arvotekoa -hankkeesta

Lisätiedot
Sanna Hyry, kuntoutussuunnittelija, sanna.hyry@mtkl.fi, 040 8272665
Tarja Tikkanen, kuntoutussuunnittelija,  tarja.tikkanen@mtkl.fi, 040 4508630

 

Sote-kiertue jatkuu Mikkeliin 26.10

Mielenterveyden keskusliiton ja Sininauhaliiton sote-kiertue jatkuu Mikkeliin 26.10. Valtakunnalliset järjestöt haluavat tuoda yhteisesti sote-keskusteluun mukaan tähän asti syrjässä olleet näkökulmat: palveluja tarvitsevat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja heidän oman äänensä, järjestöjen matalan kynnyksen auttamistyön ja vapaaehtoistyön sekä sosiaalipalvelut.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikpoli-saliin odotetaan kuntien ammattilaisia, järjestöjen edustajia, kokemusasiantuntijoita sekä kunta- ja maakuntapäättäjiä yhteiseen vuoropuheluun.

”Sote-uudistus – Entä järjestöjen ääni?” -tapahtumaan osallistuminen on maksutonta, mutta paikkoja on rajallinen määrä, joten ennakkoilmoittautumista pyydetään.

Syksyn aikana kiertue jatkuu vielä Kuopioon (9.11.), Jyväskylään (28.11.) ja Tampereelle (29.11).

Päivän ohjelma

Ilmoittautuminen 23.10. mennessä

Lisätiedot: Sirpa Pöllönen, sirpa.pollonen@sininauha.fi tai 050- 560 3851

 Järjestäjät: Sininauhaliitto ja Mielenterveyden keskusliitto ry

 

Savuttomuuskoutsi on kuntoutujan kanssakulkija

Mielenterveyden keskusliitto ja Filha ry järjestävät kokemusasiantuntijoille koulutusta savuttomuuskoutseiksi, jotka antavat vertaistukea tupakoinnin lopettamiseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Hankkeessa tehdään uudenlaista yhteistyötä tupakkavieroituksessa terveydenhuollon ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

– Savuttomuuskoutsi voi synnyttää ihmisessä uskon ja toivon siihen, että savuton elämäntapa on mahdollinen. Olennaista on, että koutsilla on omakohtainen kokemus riippuvuudesta ja siitä irrottautumisesta. Vertaistoimija on rinnallakulkija, joka tukee kuntoutujaa hoidon aikana ja sen jälkeen, kertoo kokemusasiantuntija Markku Forsström Mielenterveyden keskusliitosta.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnatun valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntoutuja pystyisi lopettamaan tupakoinnin. Tarkoitus on tehostaa tupakkavieroitusta psykiatrisessa ja päihdehoidossa ottamalla käyttöön erilaisia tupakoinnin lopettamista tukevia työtapoja ja -menetelmiä. Terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään lähi- ja verkkokoulutusta tupakkavieroituksen menetelmistä. Sairaanhoitopiirien psykiatriaan perustettavat savuttomuustyöryhmät koordinoivat alueellista savuttomuustyötä.

Valtakunnallista koulutusta savuttomuuskoutsiksi

Hankkeessa koulutetaan kokemusasiantuntijoita savuttomuuskoutseiksi eli tupakoinnin lopettamisen vertaistukihenkilöiksi. Koutseille järjestetään myös yhteiskoulutusta terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Savuttomuuskoutsit tuovat omaa osaamistaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Koutsit voivat osallistua yhteistapaamiseen kuntoutujan ja terveysalan ammattilaisen kanssa ja vetää savuttomuusryhmiä psykiatrisen tai päihdehoidon yhteydessä sekä yhdistyksissä.

– Koulutetut savuttomuuskoutsit monipuolistavat tupakoinnin lopettamisen tukikeinoja terveydenhuollossa. Koutsi auttaa kuntoutujaa ottamaan oman elämänsä haltuun ja osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun, kertoo hankekoordinaattori Laura Heimonen Mielenterveyden keskusliitosta.

– Koutsit tukevat yhdistysten savuttomuustyötä ja tuovat asiakkaan äänen psykiatristen ja päihdepalvelujen järjestämiseen.

Hankkeessa koulutetaan vähintään 100 savuttomuuskoutsia yhdistysten ja terveydenhuollon toimintaan. Sairaanhoitopiirien alueelle rakennetaan koutsiverkosto, jota terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat hyödyntää asiakkaan tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi.

Lue lisää savuttomuuskoulutuksesta ja ilmoittaudu mukaan.

Katso video:

Mikä ihmeen savuttomuuskoutsi?
Markku Forsström – Miksi lähdin savuttomuuskoutsiksi?

Savuttomuuskoulutus on osa hallituksen kärkihanketta Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (MITU). Hanke kuuluu hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -hankekokonaisuuteen 2017–2018. Toteuttajat: Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö sekä Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Satakunnan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit.

Mukana_Kärkihankkeessa_tunnukset_FI_lila_5757 (002)

YLEn ja Mielenterveyden keskusliiton abitreenien valmennusryhmä

Stressaavatko ylioppilaskirjoitukset?

Ylioppilaskirjoitukset stressaavat, pelottavat ja ahdistavat monia. Luku-urakka saattaa tuntua ylivoimaiselta ja motivaatio on kadoksissa. Mielenterveyden keskusliiton ja YLEn Abitreenien yhteinen valmennuskurssi alkaa 6.11. Valmennuksessa etsitään kadoksissa olevaa motivaatiota ja voimavaroja, tutustutaan erilaisiin keinoihin oppia tehokkaasti itselle sopivalla tavalla ja opitaan asettamaan tavoitteita ja pysymään niissä.

Valmennusryhmää vetävät MTKL:n työ- ja koulutusvalmentaja Jyrki Rinta-Jouppi sekä oppimisen asiantuntija Riitta Hämäläinen.

Valmennus on osa Abitreenien syksyllä alkavaa Paineessa-kampanjaa.

Valmennusryhmään ehtii vielä hakea mukaan.

Luelisaa_nappula

 

 

Abi_verkkouutinen

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat mukaan sote-keskusteluun

Mielenterveyden keskusliitto ja Sininauhaliitto: valtakunnallinen sote-kiertue alkaa Kotkasta 27.9.2017 ja päättyy Tampereelle 29.11.2017

Sote-keskusteluun on saatava mukaan tähän asti syrjässä olleet näkökulmat: palveluja tarvitsevat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, järjestöjen matalan kynnyksen auttamistyön ja vapaaehtoistyön sekä sosiaalipalvelut.

” Kun sote-uudistusta on viety eteenpäin, ovat sosiaalipalvelut olleet koko lailla syrjässä keskustelusta. Järjestämislaki velvoittaa maakunnat tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa, mutta käytäntö on edelleen auki. Järjestöjen asemaan liittyy paljon epätietoisuutta”, sanoo Teemu Tiensuu, Sininauhaliiton toiminnanjohtaja.

Valtakunnallisen ”SOTE-uudistus – entä järjestöjen ääni?” -kiertue saattaa vuoropuheluun niin maakunnan eri toimitahot, järjestöt kuin palveluntarvitsijat.

” Kuinka kansalaisyhteiskunta pidetään mukana uudistuksessa? Järjestöillä on aina ollut erityisasema hyvinvointipalveluissa: tuotamme palveluja, joita julkinen sektori ei voi tuottaa. Keskiössä ovat kokemusasiantuntijat, ja avainasemassa on palvelunkäyttäjien oma kokemus”, pohtii Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Kokemusasiantuntijoiden ääni ei sote-keskusteluissa ole vielä kuulunut, sanoo kokemusasiantuntija Markku Forsström Mielenterveyden keskusliitosta.

” Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat suurta joukkoa. Me koulutetut kokemusasiantuntijat edustamme todella monia ihmisiä, juuri niitä eniten palveluja tarvitsevia”, Forsström muistuttaa Katso Kotkan seminaarin ohjelma

Samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat tunnetaan kaikkialla terveydenhuollossa. Jopa 30 %:lla masennuspotilaista on päihdeongelma ja päihdeongelmaisista 30–60 %:lla on masennusta. Päihdeongelmat kytkeytyvät myös moniin muihin mielen sairauksiin kuten skitsofreniaan sekä ahdistuneisuus- ja syömishäiriöihin.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, mutta pelkästään mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 110 000 henkilöä. Noin puoli miljoonaa suomalaista ylittää alkoholin suurkulutuksen rajat ja vaikea alkoholiongelma on jopa joka kymmenennellä.

Mielenterveyden keskusliiton ja Sininauhaliiton yhteinen valtakunnallinen kiertue jatkuu Kotkasta vielä neljälle paikkakunnalle: Mikkeli 26.10. Kuopio 9.11. Jyväskylä 28.11. Tampere 29.11.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Teemu Tiensuu, Sininauhaliitto, puh. 040 5520 495
Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920 (haastattelupyynnöt nopeimmin tekstiviestillä)
Markku Forsström, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 5455 956

Sote kuva pieni_facebook

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman kysely mielenterveysyhdistyksille

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA) on kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön yhteinen hanke, jossa tuotetaan monipuolista tietoa järjestöjen toiminnasta ja niiden tavoittamien ihmisten hyvinvoinnista. Hankkeen tiedonkeruu jatkuu syyskuussa.

Vuosina 2015-2016 hanke selvitti järjestöjen toiminnan kohderyhmiä ja toimintamuotoja. Useat järjestöt ovat kertoneet hyödyntäneensä tutkimuksen tuloksia vaikuttamis- ja kehittämistyössään.  Tutkimukseen vastasi 70 Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä.

Järjestökyselyn mukaan:

  • Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset ovat paitsi mielenterveyskuntoutujien yhteisöjä, myös merkittäviä yksinäisyyden vastaisen työn ja syrjäytymisen ehkäisyn toimijoita lähiyhteisöissään.
  • Vertaisten ja vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tukeminen nousi keskeisimmäksi toiminnan kehittämistarpeeksi.
  • Joka toisessa jäsenyhdistyksessä oli aloitettu uusia toimintamuotoja kuten päivätoiminta, ruoka-apu tai puhelintukipalvelu viimeisen viiden vuoden aikana.
  • Toimintaan kaivattiin myös uusia ihmisiä ja lisää näkyvyyttä sekä uusia toiminnan rahoitusmahdollisuuksia.

Kysely kaikille Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksille syyskuussa

Vuonna 2017 alkaneessa osahankkeessa tiedonkeruu jatkuu. Hankkeessa tarkastellaan järjestöjen vaikuttamistoimintaa, toimijoiden osallisuutta ja toiminnan rahoitusta. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.

  • Mihin päihde- ja mielenterveysjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan ja millaisin keinoin?
  • Miten jäsenten, vapaaehtoisten ja asiakkaiden ääni kuuluu toiminnassa ja miten heidän osallistumismahdollisuuksiaan voisi parantaa?
  • Millaisia haasteita ja uusia mahdollisuuksia toiminnan rahoitukseen liittyy?

Yhdistyksille lähetetään syyskuussa joko yhteyshenkilön henkilökohtainen linkki sähköiseen kyselyyn tai paperinen kyselylomake. Kyselyt palautuvat vain hankkeen tutkijalle ja tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäistä yhdistystä voida tunnistaa vastauksista.

Tutkimus onnistuu vain, jos saadaan vastauksia mahdollisimman monenlaisista järjestöistä. Se takaa myös moninaisten näkemysten saamisen järjestöjen kehittämistoiminnan tueksi. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä!

Lisätietoa tutkimuksesta ja hankkeen julkaisuja löytyy A-klinikkasäätiön Tietopuu-sivustolta.

Hankkeen tutkija Sari Jurvansuu Sininauhaliitosta antaa mielellään lisätietoja tutkimuksesta ja auttaa tarvittaessa vastaamisessa: sari.jurvansuu@sininauha.fi, puh. (040) 018 2353