Järjestelmälliset toimenpiteet ja yhteistyö avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä ja mielenterveyden edistämisessä

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 21.6.2017

Neuvottelukunta on huolissaan kiusaamisesta ilmiönä ja haluaa tehokkaita toimia sen vähentämiseksi tämän hallituskauden aikana.

 

boys-554644_1920

 

 

Koulukiusaaminen ilmiönä koskettaa sekä kiusaajaa että kiusattua, koko luokka- ja kouluyhteisöä ja perheitä. Niin kiusaaminen kuin kiusatuksi tuleminen ennustavat oppilaalle mielenterveysongelmia ja opillisia vaikeuksia sekä kouluiässä että myöhemmin. Usein on myös niin, että kiusaajaa kiusataan ja kiusattu kiusaa. Tiedetään, että näillä oppilailla on suurin vaara pitkäkestoisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistuneisuudelle ja jopa syrjäytymiselle. Kiusatuksi joutuminen voi synnyttää kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta ja välinpitämättömyydestä, joka voi olla myös kiusaamisen taustalla.  Luottamus ihmisiä kohtaan horjuu vaikeuttaen uusien ihmissuhteiden rakentamista. Tällöin toivottomuuden tunne tulisi korjata uudeksi toivoksi, ettei viha kehittyisi katkeruudeksi ja tuhoisaksi aggressioksi.

 

Läheisten ystävien puute on yhteydessä myös heikommaksi koettuun terveydentilaan, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumiseen. On myös mahdollista, että oppilas joutuu opettajan kiusaamaksi. Näin ollen kiusaamisen ehkäisyn ja sen hoitamisen tulee tapahtua niin yksilöiden kuin koko yhteisön tasolla. Toimiva yhteisöllisyys ja hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot vähentävät masennuksen, aggressiivisen ja impulsiivisen käytöksen sekä kiusaamisen riskiä. Kiusaamiseen puuttumisen ajankohtaisuutta painottaa myös sen ilmeneminen uusina muotoina sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi sosiaalisen median ryhmistä ulkopuolelle jättämisenä.

 

Yksi hallituksen kärkihankkeista, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), tulee nähdä maakunnissa mahdollisuutena tehostaa kiusaamisen ehkäisyä. Odotetuiksi muutoksiksi vuoteen 2025 mennessä on nimetty lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen, elämänhallinnan, osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemusten vahvistuminen sekä eriarvoisuuden väheneminen.

 

Neuvottelukunta vaatii nopeasti seuraavia toimenpiteitä

 

Kouluihin tulee luoda yhtenäiset ja systemaattiset toimintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, havainnoista ilmoittamiseen, kiusaamisen käsittelyyn, seurantaan ja jälkihoitoon. Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja käsittelyssä on olennaista opettajien ja koulun henkilöstön osaaminen, konkreettiset toimintatavat sekä yhteistyö kodin kanssa. Jokaisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työntekijän, perusopetuksen ja toisen asteen opettajan tulisikin saada koulutusta kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteissa toimimiseen, ryhmädynamiikkaan, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin ja niiden opettamiseen sekä molemminpuolisen toimivan yhteistyön rakentamiseen huoltajien kanssa. Lisäksi perusopetuslaissa pitäisi olla velvoittava pykälä oppilaitoksien vastuusta siitä, että kiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet myös johtavat kiusaamisen loppumiseen. Kouluyhteisöissä on myös tiedettävä, millaisia sanktioita kiusaamisesta seuraa ja ymmärrettävä että kiusaaminen on rikos.

 

Kiusaamistilanteiden käsittelyssä ja jälkihoidossa on olennaista huomioida sekä kiusatun ja kiusaajan että myös luokan ja kouluyhteisön hyvinvointi. On tärkeää tunnistaa, tunnustaa ja käsitellä sekä kiusatun ja kiusaajan että yhteisön toiminta, kokemukset ja tunteet, jotta myönteinen vuorovaikutus vahvistuu ja oppilaiden kehitys ja oppiminen jatkuvat suotuisaan suuntaan. Suomessa on tuotettu työkaluja kiusattujen ihmisten kohtaamiseen, esimerkiksi Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015).

 

Johtajien ja varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen tulee ottaa kaikilta osin käyttöön uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma, jotka korostavat koko yhteisön hyvinvointia sekä ohjaavat mielen hyvinvoinnin taitojen opettamiseen sekä yhteistyöhön perheen kanssa. Koulun aikuisilla tulee olla tietoa ja taitoa kehittää ja ylläpitää tasa-arvoista ja toinen toista kunnioittavaa vuorovaikutusta sekä opettajakunnan että oppilaiden kesken.

 

Kaikissa oppilaitoksissa tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma ja käynnistää suunnitelman mukaiset käytänteet välittömästi. Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon systemaattinen toteuttaminen vahvistaa koko kouluyhteisön ilmapiiriä ja ennaltaehkäisee kiusaamista.  Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi päivittää kaikissa oppilaitoksissa koskemaan myös oppilaiden suojelemista häirinnältä ja väkivallalta: tämä osuus puuttuu kolmasosalta perusopetuksen oppilaitoksia, neljäsosalta lukioista ja viidennekseltä ammatillisista oppilaitoksista.

 

Johtotason päättäjien tulee sitoutua niin kuntatyössä kuin alueellisesti kiusaamista ehkäisevien toimivien menetelmien käyttöönottoon systemaattiseksi työtavaksi. Sitoutumisen selkänojana toimivat LAPE-ohjelman tavoittelemat muutokset päätöksenteon sitoutumisesta lapsen oikeuksia edistävään kulttuuriin, sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden koulutussisältöjen sekä työvälineiden uudistamisesta. LAPE tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yhtenäistä mielenterveyttä edistävää ja kiusaamista ehkäisevää työtä läpi lapsen kehityskaaren varhaislapsuudesta nuoruuteen.

 

Suomessa on kehitetty vaikuttavia ja laadukkaita menetelmiä, koulutuksia ja aineistoja mielenterveystaitojen, kuten tunne-ja kaveritaitojen opettamiseen, turvallisen ryhmän rakentumiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Yksi uuden oppilashuoltolain mukainen toiminta on Lapset puheeksi (LP) – menetelmä kodin ja koulun yhteistyöhön, vanhempien ja opettajan työn tukemiseen ja lasten suotuisan kehityksen varmistamiseen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi mielenterveysseura.fi -sivuilta, sekä monien kuntien sivuilta.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

  • kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
  • kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
  • kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
  • kansanedustaja Lea Mäkipää (uv.)
  • kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
  • kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
  • kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
  • kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
  • kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
  • kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
  • kansanedustaja Li Andersson (vas.)
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
  • kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
  • kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
  • kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
  • kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala Förbundet.

 

 

Mielenterveysneuvonnan puhelin auki koko kesän

Mielenterveysneuvonnan valtakunnallinen neuvontapuhelin vastaa numerossa
0203 91920 arkisin koko kesän. Vertaistukipuhelin numerossa 0800 177 599 on suljettu vain kaksi viikkoa, 17.–30. heinäkuuta.

 

Mielenterveyden keskusliiton ylläpitämässä mielenterveysneuvonnassa palvelevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat.

Kuntoutusneuvojat tavoittaa neuvontapuhelimesta ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja keskiviikkoisin klo 9–16. Kokemusasiantuntijat vastaavat maksuttomassa vertaistukipuhelimessa joka arkipäivä klo 10–15.

Neuvontapuhelimeen ja vertaistukipuhelimeen voi soittaa kuka tahansa omaan tai läheisen mielenterveyteen liittyvässä asiassa.

Viime vuonna valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen tuli yhteensä 1210 puhelua, joiden lisäksi suoraan kuntoutusneuvojille soitettujen, ammatillista apua koskevien puhelujen määrä oli 827. Soittajat ovat useimmiten kuntoutujia, mutta palvelua hyödyntävät myös läheiset ja sote-alan ammattilaiset.

Kesällä neuvontapuhelimeen soitetut puhelut koskevat usein toimeentuloon liittyvien häiriöiden aiheuttamaa hätää tai läheisten huolta avun tai hoidon saamisesta. Yhä useammin kyseessä on yhä vaikeammin selvitettävissä olevia kriisiytyneitä elämäntilanteita.

– Esimerkiksi työkyvyttömyyden pitkittyessä huoli tulevasta toimeentulosta kasvaa. Taloudellisten ongelmien lisäksi haasteita voi syntyä myös parisuhteessa tai perheessä. Erityisen hankalaksi tilanne voi muodostua myös silloin, kun psyykkisten sairauksien lisäksi toimintakykyä laskevat somaattiset oireet, jolloin päätöksenteko kuntoutukseen ja toimeentuloon liittyen viivästyy, kertoo kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen.

Soittajalle täysin maksuttomaksi muuttuneeseen vertaistukipuhelimeen tulleiden puhelujen määrä moninkertaistui viime vuoden aikana. Puhelujen määrä oli 2873. Vertaistukipuhelimessa pohditaan paljon arkipäivän ongelmia, yksinäisyyttä ja sen aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten ahdistusta.

– Soittajalle on tärkeää saada yhteys toiseen ihmiseen, tulla kuulluksi ja myös ymmärretyksi. Ongelmien sanoittaminen ja omien ajatusten selkiintyminen keskustelun avulla helpottaa tilannetta. Puhelun aikana voi vaikka selvitä, missä järjestyksessä oman elämän ongelmia olisi hyvä hoitaa, kertoo vertaistukipuhelimen päivystäjä Sini Syrjälä.

Kesällä taukoa toiminnoissa

Sosiaalineuvoja on kesälomalla 26.6.–6.8. ja lakimies 26.6.–14.8.  Mielenterveysneuvonnan käyntipisteet ovat kesällä kiinni paikkakunnasta riippuen:

Helsingin käyntipiste (Hämeentie 54) kesätauolla 6.6. –6.8. Avoinna viimeisen kerran ennen kesätaukoa ma 5.6. klo 10–15 ja tauon jälkeen taas ma 7.8.

Turun käyntipiste (Verkatehtaankatu 4) ja jalkautuvat neuvontapisteet (Turun Mielenterveysyhdistys Itussa Hämeenkadulla, kauppakeskus Skanssin yhteispalvelupisteessä, Turun pääkirjastossa, Varissuon kirjastossa ja Karvetin klubitalolla Naantalissa) kiinni 21.6. –31.7.

Kuopion mielenterveysneuvonta kesätauolla 21.6–6.8.2017. Ennen sitä ja sen jälkeen tapaamiset työntekijöiden kanssa tuttuun tapaan ajanvarauksella.

 

Lisätiedot

Kimmo Hane, kuntoutuspäällikkö, kimmo.hane@mtkl.fi tai puh. 050 599 6519

 

 

Väkivaltateoista vain äärimmäisen pieni osa liittyy mielenterveyden ongelmiin

Tiedote 16.6.2017

On erittäin harvinaista, että mielenterveyden ongelmat aiheuttaisivat väkivaltaisuutta. Kaikista väkivaltateoista vain hyvin pieni osa liittyy mielenterveyden ongelmiin, eli yleinen käsitys näiden yhteydestä on väärä.

Ylen tv-uutisissa 16.6. kello 9 käsiteltiin keskusrikospoliisin tekemiä uhka-arvioita. Uutisessa puhuttiin mielenterveysongelmista kärsivistä riskihenkilöistä ja siitä, että mielenterveysongelmat olisivat uhkatekijä.

Virheellinen käsitys mielenterveysongelmista uhkatekijänä aiheuttaa stigmaa ja syrjintää.

Vain noin prosentti väkivallan uhreista kokee, että väkivalta tapahtui tekijän mielenterveysongelman takia. Sen sijaan mielenterveyden ongelmia kohtaavilla on muuhun väestöön verrattuna kaksin- tai kolminkertainen riski joutua väkivallan uhriksi.

Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma eli häpeäleima on Suomessa edelleen yleinen. Esimerkiksi 70 prosenttia masennuspotilaista haluaa salata tilansa, usein syrjinnän ja erilliskohtelun pelossa.

Suomen Mielenterveysseura julkaisee ensi viikolla medialle suunnatun työkalupakin siitä, kuinka mielenterveydestä voi uutisoida siten, että ei vahvisteta virheellisiä ennakkokäsityksiä.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on seurannut suomalaisten asenteita mielenterveysongelmia kohtaan vuodesta 2006.

 

Lisätietoa:
Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

Olavi Sydänmaalakka
Toiminnanjohtaja
Mielenterveyden Keskusliitto
+358 50 363 9920
olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

 

Sote-uudistus – entä järjestöjen ääni? Sininauhaliitto ja MTKL syksyisellä Sote-kiertueella

Sote-uudistus näyttäytyy monen yhdistyksen vinkkelistä uhkakuvina: Kuinka turvataan yhdistysten toimintaedellytykset? Entä palveluja tarvitsevien palvelut? Onko valinnanvapautta loppupeleissä olemassa?

Sininauhaliitto ja Mielenterveyden keskusliitto järjestävät yhteistyössä Sote-kiertueen viidellä paikkakunnalla tulevana syksynä: Kotkassa, Tampereella, Mikkelissä, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

Keskustelemme yhdessä päihdeasioista ja mielenterveydestä sote-uudistuksessa. Tavoitteena on asiantuntijatiedon lisääminen, järjestöjen äänen kuuluminen sekä alueellisten verkostojen vahvistuminen maakunnittain sote-asioissa.

Tarkempi ohjelma ilmestyy ja ilmoittautuminen alkaa kulloinkin n. kuukautta ennen tapahtumaa. Tapahtumapäivät kannattaa kuitenkin jo nyt varata kalenteriin. Päivän kesto on n. klo 9.30 – 16.00.

Kiertueaikataulu

27.9.      Kotka

12.10.    Tampere

26.10.    Mikkeli

9.11.      Kuopio

28.11.    Jyväskylä

 

Lisätiedot

Sirpa Pöllönen, projektipäällikkö, sirpa.pollonen@sininauha.fi tai puh. 050-560 3851
Riitta Hämäläinen, koulutus- ja markkinointikoordinaattori, riitta.hamalainen@mtkl.fi tai puh. 050-5299 729

Liittokokousvaalien äänten tarkistuslaskenta ei tuonut muutoksia liittohallitukseen eikä -valtuustoon

Mielenterveyden keskusliiton liittokokousvaalien tuloksen tarkistuslaskenta suoritettiin Mielenterveyden keskusliiton toimistolla tänään maanantaina 6.5.2017. Tarkistuslaskennassa oli mukana Marko Tyrväinen Kotkan mielenterveysyhdistys Merituulesta ja Mikko Hellström Mieli Maasta ry:stä. Tarkistuslaskennan sihteereinä toimi Mielenterveyden keskusliiton henkilöstösihteeri Sirpa Numminen ja tapahtumakoordinaattori Silja Lepistö. Yksittäisistä ehdokkaista tarkistuslaskennassa muuttuivat seuraavien äänet: Liittohallituksen puheenjohtajaäänestys: Raatikainen Tarmo (-1), väärä äänestyslippu hylättiin Liittovaltuuston puheenjohtajaäänestys: Heino Mirva (-1), väärä äänestyslippu hylättiin Liittovaltuustoäänestys: Gustafsson Janne (+1) Jylhä-Ollila Minja (+1) Kalevo Juha (-1) Lyytikäinen Kari (+1) Malinen Ilkka (-4) Nordfors-Leino Luca (+1) Tilli Raimo (-2) Tuomioja Arja (-2) Vahekoski Pia (-1) Virnes-Torvinen Maritta (+2) Virta-Räikkönen Johanna (-2) Liittohallituksen ja -valtuuston kokoonpano ei tarkistuslaskennan seurauksena muuttunut. Katso TÄSTÄ MTKL:n uusi liittohallitus ja -valtuusto 2017-2020.

Loppuunmyydyistä työkirjoista uusintapainokset

Työ- ja koulutusvalmennuksen suosittuja työkirjoja Tervetuloa unelmakeitaaseen ja Voimavaravalmennuksen työkirja on taas saatavana. Kirjojen toiseen painokseen on tehty pieniä uudistuksia. Helppolukuisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota: fonttikoot, -tyypit ja värikontrastit ovat nyt helpompia myös luki- ja hahmotusvaikeuksisille käyttäjille. Continue reading

Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava sote-uudistuksessa

Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava sote-uudistuksessa. Maakuntien ja järjestöjen yhteistyövelvoite tulee kirjata sote-järjestämislakiin. Järjestöjen tukemista ei voi jättää pelkästään kunnille. Tätä vaativat eri puolilla Suomea toimivat mielenterveysyhdistykset tänään Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa.

Myös maakuntien tulee avustaa järjestöjä, jotta niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta sekä matalan kynnyksen auttamistyö voidaan jatkossa turvata. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntoutumista tukevien palveluiden, vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden lisäksi mm. mielenterveysyhdistysten toiminnan ominta aluetta.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että maakuntien vastuulla.

Mielenterveyden keskusliitto on huolissaan siitä, miten vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset jatkossa turvataan sekä miten järjestöjen rahoitus, yhteistyö ja keskinäinen vuoropuhelu jatkossa maakuntien ja kuntien välillä sujuu.

Vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestötoiminta on ollut kunnille todella edullinen ja merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden lisä. Mielenterveysyhdistysten vertaistyö ja -tuki sekä kokemusasiantuntijuus ovat merkittävää ennaltaehkäisyä ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Kansalaisjärjestöt ja (niissä toimivat) vapaaehtoiset muodostavat merkittävän inhimillisen turvaverkon. Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin.

Sote- ja maakuntauudistukseen on kyllä kirjattu periaatteita kolmannen sektorin huomioon ottamisesta. Mielenterveysyhdistysten mukaan järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista ja rahoitusta ei kuitenkaan ole huomioitu riittävän konkreettisesti. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee kirjata myös maakuntaohjelmiin ja -strategioihin sekä maakuntien hyvinvointiohjelmiin.

Lisätietoja:
lakimies Merja Karinen, puh. 050 561 7416
liittovaltuuston puheenjohtaja Jyrki Nieminen, puh. 041 502 0867

Liittokokous on Mielenterveyden keskusliiton ylin päättävä elin, joka kokoaa liiton jäsenjärjestöt yhteen joka kolmas vuosi. Liittokokous pidettiin tänä vuonna 20.-21.5. Helsingissä. Liitolla on 160 jäsenjärjestöä eri puolilla maata, ja niissä yhteensä noin 17 000 jäsentä.

Jyrki Nieminen Tampereelta liittovaltuuston puheenjohtajaksi

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2017 – 2020 valittiin valtakunnallisen Mieli Maasta ry:n edustaja, työnohjaaja Jyrki Nieminen Tampereelta. Nieminen toimi kaksi edellistä kautta 2011 – 2017 liiton hallituksen varapuheenjohtajana.

Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin porilainen Mirva Heino, joka työskentelee Porin Klubitalo Sarastuksen johtajana ja porilaisen Tukiranka ry:n toiminnanjohtajana. Heino oli liiton hallituksen jäsen edelliskauden 2014 – 2017.

Muut valtuutetut ovat Seppo Sundman (Mielenterveysyhdistys Kaippari, Raasepori), Ilkka Malinen (Pollesta Potkua), Mervi Juuri (Suomen Moniääniset), Raimo Tilli (Kuopion Mielenterveyden tuki), Asko Husso (Mielenterveysyhdistys Kello, Jyväskylä), Tiina Hyttinen (Pohjois-Karjalan Mielenterveyden Tuki), Sanna Puusaari (Virike, Mikkeli), Veli-Matti Saajala (Turun Mielenterveysyhdistys Itu), Hilkka Niskanen (Luova Hulluus), Kari Luotomäki (Kuopion Mielenterveyden tuki), Janne Gustafsson (Hyvän mielen pelit), Sami Juntunen (Suomen Moniääniset), Maritta Virnes-Torvinen (Raahen Psyyke), Minja Jylhä-Ollila (Outokummun mielenterveysyhdistys Välke), Satu Ojala (Mielenterveysyhdistys Kaippari), Rosa-Maria Keskivaara (Luova Hulluus), Johanna Virta-Räikkönen (Viitasaaren mielenterveysyhdistys Muikku), Ritva Kemppainen (Tukiyhdistys Karvinen, Helsinki), Mika-Petri Lauronen (Kaksisuuntaiset ry), Arja Tuomioja (Tukiyhdistys Karvinen), Vesa Himanen (Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla), Mikael Söderström (KoKoA – koulutetut kokemusasiantuntijat), Jukka Niemi (Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistys Samy), Pia Vahekoski (Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis) ja Päivi Vuokila-Olkkonen (Hyvän mielen talo, Oulu).

Mielenterveyden keskusliitolle uusi hallitus

Liittokokous valitsi hallitukseen 8 jäsentä eri puolilta Suomea. He ovat Sirpa Ahola-Laurila Oulusta, Hannu Alén Hyvinkäältä, Esa Nordling Tampereelta,  Heidi Järvinen Hyvinkäältä, Markus Lustig Vantaalta, Markus Raivio Porvoosta, Pekka Rompasaari Rovaniemeltä ja Mimmi Tick Mikkelistä.

Hallitus valittiin kolmivuotiskaudeksi 2017 – 2020. Nykyisestä kokoonpanosta kolme jäsentä eli Järvinen, Nordling ja Lustig olivat myös edellisessä hallituksessa.

Liiton kaikki luottamushenkilöt edustavat jotain mielenterveysyhdistystä: Ahola-Laurila Mielenvireys ry:tä, Alén Hyvinkään Verso ry:tä, Nordling valtakunnallista KoKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:tä, Järvinen samoin valtakunnallista Mieli Maasta ry:tä, Lustig KoKoA ry:tä, Raivio Porvoon seudun mielenterveysyhdistys ry:tä, Rompasaari Balanssi ry:tä ja Tick Virike ry:tä.

Hallituksen ja samalla liiton uusi puheenjohtaja on Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.

 

 

Tarmo Raatikainen Kuusamosta Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous valitsi tänään Helsingissä uudeksi puheenjohtajakseen kuusamolaisen luokanopettajan ja kaupunginvaltuutetun Tarmo Raatikaisen. Hän on aiemmin toiminut liiton valtuuston puheenjohtajana.

 

TarmoRaatikainen2

Raatikainen on Kuusamon Mielenterveydentuki ry:n puheenjohtaja, vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja toiminut yli 20 vuotta erilaisissa kunnan, seurakunnan ja järjestöjen luottamustehtävissä. Hän toimi Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajana 2014-2017.

Raatikainen painottaa mielenterveyskuntoutujien äänen kuulumista yhteiskunnassa ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa.

”Mielenterveysyhdistyksiä on 160 eri puolilla Suomea. Ne ovat tulevien maakuntien päättäjille erinomaisia yhteistyökumppaneita, kun haetaan asiakkaiden näkemyksiä ja kokemusasiantuntijuutta sote-palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen”, Raatikainen sanoo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605

 

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous on järjestön ylin päättävä elin. Liittokokous pidetään tänä vuonna 20.-21.5. Helsingissä. Paikalla on 140 edustajaa mielenterveysyhdistyksistä eri puolilta Suomea. Yhteensä liitossa on 160 jäsenyhdistystä ja niissä 17 000 jäsentä.

Kuva: Sami Seppänen