Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava sote-uudistuksessa

Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava sote-uudistuksessa. Maakuntien ja järjestöjen yhteistyövelvoite tulee kirjata sote-järjestämislakiin. Järjestöjen tukemista ei voi jättää pelkästään kunnille. Tätä vaativat eri puolilla Suomea toimivat mielenterveysyhdistykset tänään Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa.

Myös maakuntien tulee avustaa järjestöjä, jotta niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta sekä matalan kynnyksen auttamistyö voidaan jatkossa turvata. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntoutumista tukevien palveluiden, vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden lisäksi mm. mielenterveysyhdistysten toiminnan ominta aluetta.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että maakuntien vastuulla.

Mielenterveyden keskusliitto on huolissaan siitä, miten vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset jatkossa turvataan sekä miten järjestöjen rahoitus, yhteistyö ja keskinäinen vuoropuhelu jatkossa maakuntien ja kuntien välillä sujuu.

Vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestötoiminta on ollut kunnille todella edullinen ja merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden lisä. Mielenterveysyhdistysten vertaistyö ja -tuki sekä kokemusasiantuntijuus ovat merkittävää ennaltaehkäisyä ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Kansalaisjärjestöt ja (niissä toimivat) vapaaehtoiset muodostavat merkittävän inhimillisen turvaverkon. Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin.

Sote- ja maakuntauudistukseen on kyllä kirjattu periaatteita kolmannen sektorin huomioon ottamisesta. Mielenterveysyhdistysten mukaan järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista ja rahoitusta ei kuitenkaan ole huomioitu riittävän konkreettisesti. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee kirjata myös maakuntaohjelmiin ja -strategioihin sekä maakuntien hyvinvointiohjelmiin.

Lisätietoja:
lakimies Merja Karinen, puh. 050 561 7416
liittovaltuuston puheenjohtaja Jyrki Nieminen, puh. 041 502 0867

Liittokokous on Mielenterveyden keskusliiton ylin päättävä elin, joka kokoaa liiton jäsenjärjestöt yhteen joka kolmas vuosi. Liittokokous pidettiin tänä vuonna 20.-21.5. Helsingissä. Liitolla on 160 jäsenjärjestöä eri puolilla maata, ja niissä yhteensä noin 17 000 jäsentä.

Jyrki Nieminen Tampereelta liittovaltuuston puheenjohtajaksi

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2017 – 2020 valittiin valtakunnallisen Mieli Maasta ry:n edustaja, työnohjaaja Jyrki Nieminen Tampereelta. Nieminen toimi kaksi edellistä kautta 2011 – 2017 liiton hallituksen varapuheenjohtajana.

Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin porilainen Mirva Heino, joka työskentelee Porin Klubitalo Sarastuksen johtajana ja porilaisen Tukiranka ry:n toiminnanjohtajana. Heino oli liiton hallituksen jäsen edelliskauden 2014 – 2017.

Muut valtuutetut ovat Seppo Sundman (Mielenterveysyhdistys Kaippari, Raasepori), Ilkka Malinen (Pollesta Potkua), Mervi Juuri (Suomen Moniääniset), Raimo Tilli (Kuopion Mielenterveyden tuki), Asko Husso (Mielenterveysyhdistys Kello, Jyväskylä), Tiina Hyttinen (Pohjois-Karjalan Mielenterveyden Tuki), Sanna Puusaari (Virike, Mikkeli), Veli-Matti Saajala (Turun Mielenterveysyhdistys Itu), Hilkka Niskanen (Luova Hulluus), Kari Luotomäki (Kuopion Mielenterveyden tuki), Janne Gustafsson (Hyvän mielen pelit), Sami Juntunen (Suomen Moniääniset), Maritta Virnes-Torvinen (Raahen Psyyke), Minja Jylhä-Ollila (Outokummun mielenterveysyhdistys Välke), Satu Ojala (Mielenterveysyhdistys Kaippari), Rosa-Maria Keskivaara (Luova Hulluus), Johanna Virta-Räikkönen (Viitasaaren mielenterveysyhdistys Muikku), Ritva Kemppainen (Tukiyhdistys Karvinen, Helsinki), Mika-Petri Lauronen (Kaksisuuntaiset ry), Arja Tuomioja (Tukiyhdistys Karvinen), Vesa Himanen (Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla), Mikael Söderström (KoKoA – koulutetut kokemusasiantuntijat), Jukka Niemi (Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistys Samy), Pia Vahekoski (Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis) ja Päivi Vuokila-Olkkonen (Hyvän mielen talo, Oulu).

Mielenterveyden keskusliitolle uusi hallitus

Liittokokous valitsi hallitukseen 8 jäsentä eri puolilta Suomea. He ovat Sirpa Ahola-Laurila Oulusta, Hannu Alén Hyvinkäältä, Esa Nordling Tampereelta,  Heidi Järvinen Hyvinkäältä, Markus Lustig Vantaalta, Markus Raivio Porvoosta, Pekka Rompasaari Rovaniemeltä ja Mimmi Tick Mikkelistä.

Hallitus valittiin kolmivuotiskaudeksi 2017 – 2020. Nykyisestä kokoonpanosta kolme jäsentä eli Järvinen, Nordling ja Lustig olivat myös edellisessä hallituksessa.

Liiton kaikki luottamushenkilöt edustavat jotain mielenterveysyhdistystä: Ahola-Laurila Mielenvireys ry:tä, Alén Hyvinkään Verso ry:tä, Nordling valtakunnallista KoKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:tä, Järvinen samoin valtakunnallista Mieli Maasta ry:tä, Lustig KoKoA ry:tä, Raivio Porvoon seudun mielenterveysyhdistys ry:tä, Rompasaari Balanssi ry:tä ja Tick Virike ry:tä.

Hallituksen ja samalla liiton uusi puheenjohtaja on Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.

 

 

Tarmo Raatikainen Kuusamosta Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi

Mielenterveyden keskusliiton liittokokous valitsi tänään Helsingissä uudeksi puheenjohtajakseen kuusamolaisen luokanopettajan ja kaupunginvaltuutetun Tarmo Raatikaisen. Hän on aiemmin toiminut liiton valtuuston puheenjohtajana.

 

TarmoRaatikainen2

Raatikainen on Kuusamon Mielenterveydentuki ry:n puheenjohtaja, vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja toiminut yli 20 vuotta erilaisissa kunnan, seurakunnan ja järjestöjen luottamustehtävissä. Hän toimi Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajana 2014-2017.

Raatikainen painottaa mielenterveyskuntoutujien äänen kuulumista yhteiskunnassa ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa.

”Mielenterveysyhdistyksiä on 160 eri puolilla Suomea. Ne ovat tulevien maakuntien päättäjille erinomaisia yhteistyökumppaneita, kun haetaan asiakkaiden näkemyksiä ja kokemusasiantuntijuutta sote-palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen”, Raatikainen sanoo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605

 

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous on järjestön ylin päättävä elin. Liittokokous pidetään tänä vuonna 20.-21.5. Helsingissä. Paikalla on 140 edustajaa mielenterveysyhdistyksistä eri puolilta Suomea. Yhteensä liitossa on 160 jäsenyhdistystä ja niissä 17 000 jäsentä.

Kuva: Sami Seppänen

 

Mielenterveyskuntoutujien salibandyturnaus Tampereella 27.−28.5.2017

Mielenterveyden keskusliiton mestaruusturnaukseen osallistuu tänä vuonna 250 pelaajaa. Urheiluselostaja Tapio Suominen avaa turnauksen, joka on monille jäsenyhdistysten ja mielenterveysalan joukkueille kauden kohokohta.

 

Mielenterveyden keskusliiton 16. kerran järjestämä salibandyn ja futsalin mestaruusturnaus pelataan tulevana viikonloppuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen D-hallissa. Vuosittainen turnaus kokoaa Tampereelle viikonloppuna kaikkinensa noin 300 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Turnauksen avaa lauantaina 27.5. klo 9.45 urheiluselostaja Tapio Suominen, joka myös selostaa päivän ensimmäistä ottelua. Lauantaina paikalla ovat myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka ja kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Turnaus on pelaajille tärkeä vuosittainen tapahtuma, joka antaa motivaatiota harjoitella läpi talven. Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikunta voi vähentää masennusoireita jopa yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet tai psykoterapia. Liikunta voi myös estää masennusta, sillä vähän liikkuvilla on enemmän masennusoireita kuin paljon liikkuvilla. Suomalainen lääkäriseura Duodecim päivitti viime vuonna liikunnan ja depression Käypä hoito -suosituksia, joiden mukaan masennusoireet vähenevät sitä enemmän mitä säännöllisempää liikunta on.

Turnaus on osallistujille myös paikka kohdata muita mielenterveysyhdistysten joukkueita, ja vaikka mestaruuksista taistellaankin, on turnauksessa mukana liikunnan ilo, osallistuminen, onnistumiset ja yhdessäolo.

− On hieno nähdä, että turnaukseen tulee vuosi vuoden jälkeen samoja pelaajia sekä myös uusia joukkueita mukaan, joten selvästi tällaiselle turnaukselle on jatkossakin tarvetta. Pelaajista suurin osa on nuoria aikuisia miehiä, jotka yleensä ovat vähemmistönä liittomme tapahtumissa, joten on hienoa, että he ovat löytäneet turnauksemme, sanoo Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri Kati Rantonen.

Lauantaina pelataan salibandyn mestaruudesta harraste- sekä haastaja/kilpasarjassa ja sunnuntaina on vuorossa futsalin kisat. Mestaruusturnaus järjestetään yhteistyössä Tampereen Ilveksen kanssa.

Lisätietoja:
Liikuntasihteeri Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliitto, kati.rantonen@mtkl.fi, puh. 046 920 6427, www.mtkl.fi

 

Mestaruusturnaus_2017

 

 

”Kuntoutumiseen tarvitaan omaa aktiivisuutta”

Fanni-Laura Patanen salasi masennuksensa ja sairaalahoitonsa läheisiltään pari vuotta. Nyt hän tekee monipuolista ja avointa mielenterveystyötä muiden auttamiseksi, ja hänen kokemuksistaan on luotu roolihahmo draamasarjaan.

Teksti ja kuvat: Mirja Aarnio

 

Fanni-Laura 1
Miltä tuntuisi katsoa valkokankaalta ihmistä, joka viiltelee veitsellä käsivarttaan ja tajuta, että roolihahmo näyttelee juuri sinun tarinaasi? Fanni-Laura Patanen, 29, tietää. Vuonna 2016 valmistuneessa Sekasin-draamasarjassa oli henkilöhahmo, Lumikki-niminen nuori nainen, jonka näyttelijä Anna Böhm loi Fanni-Lauran kokemusten pohjalta.

– Kun näin viiltelykohtauksen, järkytyin ja mietin miksi ihmeessä tuo tyttö tekee itselleen jotain noin kauheaa. Tajusin katsovani itseäni ja näin yhtäkkiä koko tilanteeni ulkopuolelta, mikä oli merkittävä hetki. Viiltelyni loppui siihen, Fanni-Laura kertoo nyt, vuosi draamasarjan ensiesityksen jälkeen.

Sekasin-sarja oli osa kampanjaa, jossa tuotiin esiin nuorten mielenterveysongelmia ja järjestettiin tilapäinen, ympäri vuorokauden toimiva chat-palvelu nuorille. Avun hakijoiden vyöry oli valtava, ja palvelu saatiinkin vuoden alusta toimimaan pysyvästi muun muassa ME-säätiön rahoituksella. Palvelun tarkoitus on auttaa juuri sellaisia nuoria kuin Fanni-Laura, joka masennukseen sairastuttuaan oli itsekin niin hämmentynyt olostaan, ettei osannut eikä uskaltanut kertoa tuntemuksistaan kenellekään.

 

Helpotus oli suuri, kun salailu loppui

Fanni-Lauran masennus alkoi parikymppisenä. Sairastumisen jälkeen monta vuotta meni vuoroin psykiatrisella osastolla tai avohoidossa, vuoroin opiskellen ja töitä tehden. Masennusjaksot olivat syviä ja toisinaan psykoottisiakin. Lääkitykset ja terapia auttoivat välillä, mutta suurin muutos parempaan päin tapahtui, kun häntä alettiin hoitaa sähköshokeilla. Hoitosarjan jälkeen olo alkoi vähän kerrassaan kohentua.

Kaksi ensimmäistä vuotta masennuksen kanssa Fanni-Laura salasi tilansa kaikilta, siitäkin huolimatta, että vietti välillä pitkiäkin aikoja sairaalassa. Häpeä oli liian suuri puhumiseen. Kun hän vihdoin avasi suunsa, helpotus oli suuri. Hän myös päätti, että aikoo olla jatkossa täysin avoin ja rehellinen sairaudestaan.

– Mielenterveysongelmista avoimesti puhuminen voi auttaa muitakin. Tosin olen sitä mieltä, että esimerkiksi julkkisten avautumiset uupumisesta ovat usein sankaritarinoita, jotka tavallaan väheksyvät niitä, joiden kuntoutuminen kestää kauan, hän toteaa.

Paitsi että Fanni-Laura on antanut avoimia haastatteluja mielenterveysongelmistaan Sekasin-sarjan kampanjoinnissa, hän toimii nykyään myös kokemusasiantuntijana ja tukihenkilönä. Lisäksi hän työskentelee SOSPED säätiön Mieletöntä valoa -hankkeessa sekä Kukunori ry:n mielenterveyskuntoutujille suunnatun levymerkin Mental Beauty Recordsin markkinointipäällikkönä ja on Nuorten mielenterveysseura Yeesin hallituksessa.

Paljon vastuuta ja hommaa, mutta sitä hän haluaakin.

– Olen innostuva ihminen ja minulla on aina ollut tapana tehdä kaikkea täysillä, silloin kun on hyvä fiilis. Joudun olemaan tarkkana, etten ota itselleni liikaa hommia, hän kertoo.

 

Fanni-Laura 2

 

”On paljon tehokkaampaa, kun joku tulee koululuokkaan puhumaan avoimesti ja suoraan asioista, kuin se, että jossain netissä sanotaan, että katso netistä.”

 

 

 

 

 

 

 

Kuntoutujasta kuntoutuvaksi

Tulevaisuudessa Fanni-Laura haluaa työskennellä kokopäiväisesti mielenterveystyön kehittämisen parissa. Hän sanoo, että mielenterveyskuntoutujilta puuttuu usein väylä pois tukipalveluista – ja samalla pois kuntoutujan roolista. Toisaalta se vaatii jossain kohtaa myös omaa aktiivisuutta – ja maltillista suhtautumista lääkitykseen.

– Kun olin psykiatrisella osastolla, välillä tuntui siltä, että hoito oli pelkkää lääkitystä, mihinkään muuhun ei kannustettu, Fanni-Laura kertoo.

Hänellä on edelleen lääkitys, joka hänen omien sanojensa mukaan saattaa jatkua koko elämän, mutta hän on sitä mieltä, ettei lääkkeisiin pitäisi panostaa liikaa.

– Tottakai niitä tarvitaan ainakin aluksi, sillä ne auttavat pääsemään pahimpien vaiheiden yli. Mutta liiallinen lääkkeillä turruttaminen passivoi, jolloin ihmisen voi olla vaikeaa löytää omaa tahdonvoimaa kuntoutumiseen, hän sanoo.

Fanni-Laura on sitä mieltä, että jossain vaiheessa kuntoutujan olisi hyvä siirtyä kuntoutuvaksi. Sellaiseksi hän itsensäkin kokee, ja tavoitteena on päästä eroon kuntoutujan leimasta. Se vaatii omaa aktiivisuutta.

– Itse minä teen tätä kuntoutumista, ei se tule ulkopuolelta annettuna, hän toteaa napakasti.

Aktiivisuutta tarvittaisiin hänen mukaansa enemmän myös nuorten mielenterveystyössä, jotta voitaisiin auttaa jo ennen kuin ongelmat menevät pahaksi.

– Mielenterveysalan ammattilaisten tulisi jalkautua paljon enemmän nuorten pariin ja kertoa heille suoraan, mistä apua tarvittaessa saa. On paljon tehokkaampaa, kun joku tulee koululuokkaan puhumaan avoimesti ja suoraan asioista, kuin se että jossain netissä sanotaan, että katso netistä, Fanni-Laura toteaa.

Myös jalkautumista ja aktiivisuutta psykiatrian poliklinikoilla ja osastoilla pitäisi hänen mukaansa lisätä.

– Osastoilla ja poliklinikoilla on kaikkialla niitä ilmoitustauluja täynnä infolappuja, joita kukaan ei lue, kun masentunut ihminen harvoin näkee kymmentä senttiä kauemmas.

 

Kokemus auttaa ymmärtämään ja hyväksymään vaikeatkin hetket

Vaikka Fanni-Laura voikin jo paremmin, ei alttius masennukselle ole kadonnut. Hän arvelee elävänsä sen kanssa koko elämänsä. Edelleen välillä iskee viikonloppuja, jolloin hän makaa sängyn alla ahdistuneena. Kokemus on kuitenkin tuonut myös keinoja päästä omin avuin yli vaikeista hetkistä, ne eivät enää jää päälle viikoiksi tai kuukausiksi.

Puhuminen terapeutille tai läheisille auttaa, nyt kun ei enää tarvitse salata olotilojaan. Kihlattu poikaystävä on vierellä tukemassa – välillä liiankin hienovaraisesti.

– Erään kerran kyselin, että olenko hänen mielestään käyttäytynyt jotenkin oudosti, kun itselläni oli todella omituiset olotilat päällä. Poikaystäväni vain vakuutteli rakkauttaan, mihin jouduin sanomaan, että joo joo, mutta olenko käyttäytynyt oudosti, sano nyt suoraan, Fanni-Laura sanoo hymyillen.

Joskus läheisten on vaikea sanoa asioita suoraan, kun pelkää toisen menevän rikki.

– Aina on hyviä oloja ja pahoja oloja. Mutta voin toipua sairaudesta niin, että ymmärrän itseäni ja olotilojani. Voin sanoa, että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Olen kuitenkin poiminut matkan varrelta mukaani kaikki ne timantit, joiden avulla menen eteenpäin. Myös kiertotiet ovat matkan tekemistä.

 

Juttu on julkaistu Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehdessä Revanssissa toukokuussa 2017.

Sekasin-chat löytyy osoitteesta www.sekasin.fi

SEKASIN_logo_pyöreä

 

 

 

 

Hengitä on Hyvää mieltä musiikista -viikon teemabiisi

Laulaja-lauluntekijä Viivin säveltämä ja sanoittama biisi Hengitä julkaistaan tänään osana Mielenterveyden keskusliiton henkisen hyvinvoinnin viikon Hyvää mieltä musiikista -kampanjaa.

 

27-vuotias helsinkiläinen Viivi Orvasto on paitsi muusikko, myös sosionomi, joka työskentelee tällä hetkellä aivovamman saaneiden ihmisten päivätoiminnassa. Hän on tehnyt omia kappaleita jo yli kymmenen vuotta, ja näin hän kertoo Hengitä-biisin syntymisestä ja merkityksestä:

”Olen persoonaltani vahvasti tunteva ja herkkä, ja musiikki on minulle tärkeä tapa käsitellä tunteita. Hengitä-kappale syntyi tilanteessa, jossa olin itse hyvin ahdistunut. Olin yksin kotona, makasin sängyllä ja koetin rauhoittua. Aloin laulaa ensimmäistä säkeistöä spontaanisti. Jossain vaiheessa tajusin, että nyt on syntymässä jotain, minkä haluan muistaa. Äänitin säkeistön puhelimeeni siinä sängyllä maaten. Myöhemmin aloin työstää biisiä valmiiksi.

Tahdoin, että biisi voisi olla kuulijalle sellainen, jonka voi omistaa itselleen. Että se voisi muistuttaa jokaista siitä, että me jokainen riitämme juuri sellaisina kuin olemme. Erityisesti tahdon omistaa kappaleen niille, jotka tuntevat olevansa riittämättömiä sen vuoksi, että heidän voimavaransa kuluvat jo siihen, että pääsevät sängystä ylös, laittavat sukat jalkaan, menevät suihkuun tai saavat ruoan menemään alas.

Sinä olet riittävä juuri nyt, juuri noin. Sitä ei muuta menneisyyden haamut eikä nykypäivän kivut ja taakat.”

 

Kappaleen on tuottanut Sakari Heikkilä ja sen julkaisija on Mental Beauty Records / Kukunori ry.

 

Kuuntele Viivin biisi Spotifyissa: Hengitä

 

 

VIIVI-hengitä_ilmantekstiä

Viivin oma voimabiisilista:

Jessie J: Who you are
”Biisi on muistuttanut minua siitä, että saan olla se joka olen. Se on antanut voimaa taistella ulkoisia paineita vastaan silloin, kun on ollut vaikeaa rakastaa itseään.”

Coldplay: Fix you
”Kuulin tämän kappaleen vuosia sitten radiosta ensimmäistä kertaa ajaessani yksin autoa myöhään illalla. Biisin teksti iski silloiseen rikkinäiseen elämäntilanteeseen niin, että kyyneleet alkoivat valua poskia pitkin. Sain toivoa siihen, että kaikki tulee järjestymään.”

Sia: Alive
”Tämän biisin kertosäe antaa voimaa niissä hetkissä, jolloin tekisi mieli luovuttaa. Olen edelleen elossa, olen selvinnyt paljosta ja tulen edelleen selviämään.”

Apulanta: Koneeseen kadonnut
”Koin erään elämänvaiheeni aikana vahvaa samaistumista tähän kappaleeseen. Se auttoi käsittelemään tunteita.”

Juha Tapio: Luonasi vaan
”Tämä biisi on ollut todella tärkeä kanava käsitellä kipeitä asioita ja tunteita.”

 

Lue, mitkä ovat Viivin lisäksi seitsemän muun kampanjaan osallistuvan artistin omat voimabiisit. 

Kaikki voimabiisit löytyvät Hyvää mieltä musiikista -viikon soittolistalta Spotifyissa: MTKL #voimaamusiikista

 

Mtkl_HHV2017_Karuselli_

Artistien Hyvää mieltä musiikista -voimabiisit listana ja Spotifyissa

Artistit musiikin eri aloilta osallistuvat henkisen hyvinvoinnin viikon Hyvää mieltä musiikista -kampanjaan kertomalla omat voimabiisinsä. Lue, mitkä biisit valikoituivat kenenkin listalle ja miksi!

 

Jazzmuusikko Verneri Pohjola

Verneri-1103

Tom Waits: Take it with me
”Kauniimpaa biisiä on tuskin tehty. Ja Waitsin esitys on järjettömän syvä.”

Queen ja David Bowie: Under Pressure
”Tämä biisi voittaa suurenkin ahdistuksen. Voimaa, ymmärrystä ja yhteiskuntakritiikkiä. Maailman ilmaisuvoimaisimmista äänistä kaksi samalla raidalla.”

Lännen Jukka: Hoopon Joulu
”Biisi antaa aina näkökulmaa ja saa oman elämän näyttäytymään hyvältä. Herättää myös vahvaa myötätuntoa, mikä aina saa minuuden kirkastumaan.”

Björk: Hyperballad
”Yksi biisi, monta toinen toistaan hienompaa versiota.”

Jeff Buckleyn versio Leonard Cohenin Hallelujah’sta
”Kylmät väreet joka kerta. …and from my lips she drew the Hallelujah!”

 

Oopperalaulaja Soile Isokoski:

isokoski_tn

Jean Sibelius: Längtan heter min arfvedel
”Kaipaus on perintöosani, sanoo teksti, ja näin se on meidän ihmisten elämässä. Melodia on yksinkertainen, piano-osuus koraalimainen ja harras. Tämä rikkoutuu vasta viimeisessä säkeistössä, jolloin soinnut harppumaisia.”

Ilmari Hannikainen: Rauha
Eino Leinon puhutteleva runo, piano kulkee maagisesti käyden laulumelodian alla tukien.”

Yrjö Kilpinen: Laululle
”Laulu on yksinkertaisuudessaan häikäisevän nerokas sävellys. Runo on kuin omistus, tunnustus tai rukous.”

 

Oopperalaulaja Waltteri Torikka:

Waltteri Torikka / Warner Music Finland. Photographer Juha Mustonen / Instagram @juha_mustonen Styling Sofia Oksanen / @sofia_oksanen MUAH Emma Jokelainen / @emmajokelainen Graphic Designer Antti Bergman.

Pharrell Williams: Happy
”Tämä saa jokaisen aamun alkamaan mahtavasti ja aina hyvälle tuulelle. Iloisuus ja hyvä mieli antavat voimaa.”

 

Vocal folk hop -yhtye Tuuletar:

TUULETAR_promo1_edit-1

Loreen: Euphoria
”Bile-euforiaa parhaimmillaan ja biisi linkittyy vahvasti vuoteen 2013, jolloin tapasimme, ystävystyimme, juhlimme ja itkimme yhdessä Tanskan Aarhusissa.

The Boxettes: Free
”Edesmennyt The Boxettes antoi sysäyksen siihen, että Tuuletar on paitsi Vocal Folk myös Vocal Folk Hop. Hiphop- ja elektrovaikutteinen, lontoolaisten naisvokalistien yhtye valloitti meidät aikoinaan syvästi ja Free on jäänyt elämään yhtyeemme hengennostatusbiisinä.”

Throes + The Shine: Guerrero
”Esiinnymme Budapestissa Throes + The Shine -yhtyeen kanssa samoilla festareilla. Yhtye järjesti sellaiset bileet lavalla, että yleisö sai selkäydintä myöten bailata kaikki negatiiviset energiat ulos. Guerrero on hyvän mielen musiikkia parhaimmillaan.”

Tuuletar: Tuu kerää
”Oma sävellyksemme teksti on leikkisä ja itseironinen. Maailma on välillä epäreilu ja julma, mutta joskus on käännettävä katse kohti omaa napaa ja todettava, että sisäinen motivaatio on ainoa tapa pysyvään muutokseen.”

 

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen:

Esa Ruuttunen

Kari Tikka: Armolaulu
”Syksyllä 1978 levytin laulun kesken varusmiespalvelusta. Itseäni on voimaannuttanut kertomukset siitä, miten laulu on auttanut syvissä vaikeuksissa olevia kuulijoita elämässä eteenpäin. Kulutusta kestävä sävelmä ja uskon ytimiin vievä teksti rohkaisevat itseänikin sitä laulaessani.

Jaakko Löytty: Kahden maan kansalainen
”Olen laulanut tätä usein erilaisten katastrofien jälkeen pidetyissä tilaisuuksissa, mm. Myyrmäen räjähdystragedian, Kaakkois-Aasian tsunamin ja vuoden 2015 pakolaisten auttamiseksi järjestetyissä televisiohartauksissa. Laulu on itsellenikin hyvin koskettava ja vaativa laulettava, ja joudun etukäteen psyykkaamaan itseäni voidakseni laulaa sen liikuttumatta.”

Virrenveisuu
”Kun jumalanpalveluksessa tai seurapenkissä veisaan virttä, usein jokin osuva teksti tai koraalin kaunis hiljentävä tai mielen kohottava sävelkaari saa yhtäkkiä palan nousemaan kurkkuun. Tulee tunne veisaavaan joukkoon kuulumisesta matkalla jonnekin − ihmisen on määrä päästä kerran kotiin.”

 

Laulaja-lauluntekijä Viivi Orvasto:

VIIVI-hengitä_ilmantekstiä

Jessie J: Who you are
”Biisi on muistuttanut minua siitä, että saan olla se joka olen. Se on antanut voimaa taistella ulkoisia paineita vastaan silloin, kun on ollut vaikeaa rakastaa itseään.”

Coldplay: Fix you
”Kuulin tämän kappaleen vuosia sitten radiosta ensimmäistä kertaa ajaessani yksin autoa myöhään illalla. Biisin teksti iski silloiseen rikkinäiseen elämäntilanteeseen niin, että kyyneleet alkoivat valua poskia pitkin. Sain toivoa siihen, että kaikki tulee järjestymään.”

Sia: Alive
”Tämän biisin kertosäe antaa voimaa niissä hetkissä, jolloin tekisi mieli luovuttaa. Olen edelleen elossa, olen selvinnyt paljosta ja tulen edelleen selviämään.”

Apulanta: Koneeseen kadonnut
”Koin erään elämänvaiheeni aikana vahvaa samaistumista tähän kappaleeseen. Se auttoi käsittelemään tunteita.”

Juha Tapio: Luonasi vaan
”Tämä biisi on ollut todella tärkeä kanava käsitellä kipeitä asioita ja tunteita.”

 

Oopperalaulaja Tommi Hakala:

_DSC0512

Bleu Metron: Stream
Antti Parangon laajakirjoisesta, laadukkaasta ja koskettavan energisestä tuotannosta voisi luoda oman listansa mielen mielekkäistä kappaleista.”

Joan Baez: Forever Young
”Joan Baez on eräs vaikuttavimpia taiteilijoita ja pitkän linjan ihmisoikeusaktivisteja, jonka laulukaan ei jätä koskaan kylmäksi. Tämä on Bob Dylanin hienoimpia lauluja Joan Baezin puhuttelevana ja voimauttavana versiona.”

Jan Garbarek & Hilliard Ensemble: Parce mihi domine
”Sekä norjalaisen saxofonistin Jan Garbarekin ja brittiläisen Hilliard Ensemblen yhteiset albumit tuovat mielenkiintoisen synteesin kahdesta maailmasta, erilaisuudesta josta syntyy ennakkoluulottomasti uutta ja syvästi koskettavaa, pysäyttävää ja hiljentävää musiikkia.”

 

Näyttelijä-muusikko Tapio Liinoja

Tapio Liinoja

Toivo Kuula: Virta venhettä vie
”Tämä saattaisi masentaa, mutta siinä on sellaista syvyyttä, että se antaakin toivoa ja voimia.”

Miles Davis: So what
”Tätä tuskin tarvitsee perustella.”

Topi Sorsakoski & Agents: Soi kitara murheissaan
”Hieno versio klassikkobiisistä While My Guitar Gently Weeps.”

 

 

Kaikki biisit on koottu Spotifyin soittolistalle:
MTKL #voimaamusiikista

Spotify_Logo

 

 

 

Mansikkkan video starttaa Hyvää mieltä musiikista -viikon!

Tänään maanantaina käynnistyvä henkisen hyvinvoinnin viikko nostaa esille musiikin positiivisia vaikutuksia mielialaan, sairauksista toipumiseen ja hyvinvointiin. Oman panoksensa kampanjaan voimabiisilistoillaan antavat eri musiikinalojen ammattilaiset sekä Hyvän mielen lähettiläs 2017 Maiju Voutilainen eli Mansikkka.

 

Mansikkka kertoo YouTube-videossaan, mitkä ovat hänen omat voimabiisinsä ja mitä ne hänelle merkitsevät.

– Voimabiiseillä on monta merkitystä. Joidenkin avulla voin itkeä pois pahaa oloani ja toiset biisit saavat minut ajattelemaan ja miettimään. Ja jos onkin jo valmiiksi hyvä fiilis, niin voimabiisin avulla buustaan sitä hyvää fiilistä, kertoo Mansikkka videossaan.

Lisää voimabiisilistoja julkaistaan pitkin teemaviikkoa ja kaikki biisit löytyvät Spotify-soittolistalta: MTKL #voimaamusiikista

Katso Mansikkkan koko video:

 

 

Lisätietoja teemaviikosta:

Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, p. 050 493 4433, mirja.aarnio(a)mtkl.fi

 

Mtkl_HHV2017_Karuselli_2