Hengitä on Hyvää mieltä musiikista -viikon teemabiisi

Laulaja-lauluntekijä Viivin säveltämä ja sanoittama biisi Hengitä julkaistaan tänään osana Mielenterveyden keskusliiton henkisen hyvinvoinnin viikon Hyvää mieltä musiikista -kampanjaa.

 

27-vuotias helsinkiläinen Viivi Orvasto on paitsi muusikko, myös sosionomi, joka työskentelee tällä hetkellä aivovamman saaneiden ihmisten päivätoiminnassa. Hän on tehnyt omia kappaleita jo yli kymmenen vuotta, ja näin hän kertoo Hengitä-biisin syntymisestä ja merkityksestä:

”Olen persoonaltani vahvasti tunteva ja herkkä, ja musiikki on minulle tärkeä tapa käsitellä tunteita. Hengitä-kappale syntyi tilanteessa, jossa olin itse hyvin ahdistunut. Olin yksin kotona, makasin sängyllä ja koetin rauhoittua. Aloin laulaa ensimmäistä säkeistöä spontaanisti. Jossain vaiheessa tajusin, että nyt on syntymässä jotain, minkä haluan muistaa. Äänitin säkeistön puhelimeeni siinä sängyllä maaten. Myöhemmin aloin työstää biisiä valmiiksi.

Tahdoin, että biisi voisi olla kuulijalle sellainen, jonka voi omistaa itselleen. Että se voisi muistuttaa jokaista siitä, että me jokainen riitämme juuri sellaisina kuin olemme. Erityisesti tahdon omistaa kappaleen niille, jotka tuntevat olevansa riittämättömiä sen vuoksi, että heidän voimavaransa kuluvat jo siihen, että pääsevät sängystä ylös, laittavat sukat jalkaan, menevät suihkuun tai saavat ruoan menemään alas.

Sinä olet riittävä juuri nyt, juuri noin. Sitä ei muuta menneisyyden haamut eikä nykypäivän kivut ja taakat.”

 

Kappaleen on tuottanut Sakari Heikkilä ja sen julkaisija on Mental Beauty Records / Kukunori ry.

 

Kuuntele Viivin biisi Spotifyissa: Hengitä

 

 

VIIVI-hengitä_ilmantekstiä

Viivin oma voimabiisilista:

Jessie J: Who you are
”Biisi on muistuttanut minua siitä, että saan olla se joka olen. Se on antanut voimaa taistella ulkoisia paineita vastaan silloin, kun on ollut vaikeaa rakastaa itseään.”

Coldplay: Fix you
”Kuulin tämän kappaleen vuosia sitten radiosta ensimmäistä kertaa ajaessani yksin autoa myöhään illalla. Biisin teksti iski silloiseen rikkinäiseen elämäntilanteeseen niin, että kyyneleet alkoivat valua poskia pitkin. Sain toivoa siihen, että kaikki tulee järjestymään.”

Sia: Alive
”Tämän biisin kertosäe antaa voimaa niissä hetkissä, jolloin tekisi mieli luovuttaa. Olen edelleen elossa, olen selvinnyt paljosta ja tulen edelleen selviämään.”

Apulanta: Koneeseen kadonnut
”Koin erään elämänvaiheeni aikana vahvaa samaistumista tähän kappaleeseen. Se auttoi käsittelemään tunteita.”

Juha Tapio: Luonasi vaan
”Tämä biisi on ollut todella tärkeä kanava käsitellä kipeitä asioita ja tunteita.”

 

Lue, mitkä ovat Viivin lisäksi seitsemän muun kampanjaan osallistuvan artistin omat voimabiisit. 

Kaikki voimabiisit löytyvät Hyvää mieltä musiikista -viikon soittolistalta Spotifyissa: MTKL #voimaamusiikista

 

Mtkl_HHV2017_Karuselli_

Artistien Hyvää mieltä musiikista -voimabiisit listana ja Spotifyissa

Artistit musiikin eri aloilta osallistuvat henkisen hyvinvoinnin viikon Hyvää mieltä musiikista -kampanjaan kertomalla omat voimabiisinsä. Lue, mitkä biisit valikoituivat kenenkin listalle ja miksi!

 

Jazzmuusikko Verneri Pohjola

Verneri-1103

Tom Waits: Take it with me
”Kauniimpaa biisiä on tuskin tehty. Ja Waitsin esitys on järjettömän syvä.”

Queen ja David Bowie: Under Pressure
”Tämä biisi voittaa suurenkin ahdistuksen. Voimaa, ymmärrystä ja yhteiskuntakritiikkiä. Maailman ilmaisuvoimaisimmista äänistä kaksi samalla raidalla.”

Lännen Jukka: Hoopon Joulu
”Biisi antaa aina näkökulmaa ja saa oman elämän näyttäytymään hyvältä. Herättää myös vahvaa myötätuntoa, mikä aina saa minuuden kirkastumaan.”

Björk: Hyperballad
”Yksi biisi, monta toinen toistaan hienompaa versiota.”

Jeff Buckleyn versio Leonard Cohenin Hallelujah’sta
”Kylmät väreet joka kerta. …and from my lips she drew the Hallelujah!”

 

Oopperalaulaja Soile Isokoski:

isokoski_tn

Jean Sibelius: Längtan heter min arfvedel
”Kaipaus on perintöosani, sanoo teksti, ja näin se on meidän ihmisten elämässä. Melodia on yksinkertainen, piano-osuus koraalimainen ja harras. Tämä rikkoutuu vasta viimeisessä säkeistössä, jolloin soinnut harppumaisia.”

Ilmari Hannikainen: Rauha
Eino Leinon puhutteleva runo, piano kulkee maagisesti käyden laulumelodian alla tukien.”

Yrjö Kilpinen: Laululle
”Laulu on yksinkertaisuudessaan häikäisevän nerokas sävellys. Runo on kuin omistus, tunnustus tai rukous.”

 

Oopperalaulaja Waltteri Torikka:

Waltteri Torikka / Warner Music Finland. Photographer Juha Mustonen / Instagram @juha_mustonen Styling Sofia Oksanen / @sofia_oksanen MUAH Emma Jokelainen / @emmajokelainen Graphic Designer Antti Bergman.

Pharrell Williams: Happy
”Tämä saa jokaisen aamun alkamaan mahtavasti ja aina hyvälle tuulelle. Iloisuus ja hyvä mieli antavat voimaa.”

 

Vocal folk hop -yhtye Tuuletar:

TUULETAR_promo1_edit-1

Loreen: Euphoria
”Bile-euforiaa parhaimmillaan ja biisi linkittyy vahvasti vuoteen 2013, jolloin tapasimme, ystävystyimme, juhlimme ja itkimme yhdessä Tanskan Aarhusissa.

The Boxettes: Free
”Edesmennyt The Boxettes antoi sysäyksen siihen, että Tuuletar on paitsi Vocal Folk myös Vocal Folk Hop. Hiphop- ja elektrovaikutteinen, lontoolaisten naisvokalistien yhtye valloitti meidät aikoinaan syvästi ja Free on jäänyt elämään yhtyeemme hengennostatusbiisinä.”

Throes + The Shine: Guerrero
”Esiinnymme Budapestissa Throes + The Shine -yhtyeen kanssa samoilla festareilla. Yhtye järjesti sellaiset bileet lavalla, että yleisö sai selkäydintä myöten bailata kaikki negatiiviset energiat ulos. Guerrero on hyvän mielen musiikkia parhaimmillaan.”

Tuuletar: Tuu kerää
”Oma sävellyksemme teksti on leikkisä ja itseironinen. Maailma on välillä epäreilu ja julma, mutta joskus on käännettävä katse kohti omaa napaa ja todettava, että sisäinen motivaatio on ainoa tapa pysyvään muutokseen.”

 

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen:

Esa Ruuttunen

Kari Tikka: Armolaulu
”Syksyllä 1978 levytin laulun kesken varusmiespalvelusta. Itseäni on voimaannuttanut kertomukset siitä, miten laulu on auttanut syvissä vaikeuksissa olevia kuulijoita elämässä eteenpäin. Kulutusta kestävä sävelmä ja uskon ytimiin vievä teksti rohkaisevat itseänikin sitä laulaessani.

Jaakko Löytty: Kahden maan kansalainen
”Olen laulanut tätä usein erilaisten katastrofien jälkeen pidetyissä tilaisuuksissa, mm. Myyrmäen räjähdystragedian, Kaakkois-Aasian tsunamin ja vuoden 2015 pakolaisten auttamiseksi järjestetyissä televisiohartauksissa. Laulu on itsellenikin hyvin koskettava ja vaativa laulettava, ja joudun etukäteen psyykkaamaan itseäni voidakseni laulaa sen liikuttumatta.”

Virrenveisuu
”Kun jumalanpalveluksessa tai seurapenkissä veisaan virttä, usein jokin osuva teksti tai koraalin kaunis hiljentävä tai mielen kohottava sävelkaari saa yhtäkkiä palan nousemaan kurkkuun. Tulee tunne veisaavaan joukkoon kuulumisesta matkalla jonnekin − ihmisen on määrä päästä kerran kotiin.”

 

Laulaja-lauluntekijä Viivi Orvasto:

VIIVI-hengitä_ilmantekstiä

Jessie J: Who you are
”Biisi on muistuttanut minua siitä, että saan olla se joka olen. Se on antanut voimaa taistella ulkoisia paineita vastaan silloin, kun on ollut vaikeaa rakastaa itseään.”

Coldplay: Fix you
”Kuulin tämän kappaleen vuosia sitten radiosta ensimmäistä kertaa ajaessani yksin autoa myöhään illalla. Biisin teksti iski silloiseen rikkinäiseen elämäntilanteeseen niin, että kyyneleet alkoivat valua poskia pitkin. Sain toivoa siihen, että kaikki tulee järjestymään.”

Sia: Alive
”Tämän biisin kertosäe antaa voimaa niissä hetkissä, jolloin tekisi mieli luovuttaa. Olen edelleen elossa, olen selvinnyt paljosta ja tulen edelleen selviämään.”

Apulanta: Koneeseen kadonnut
”Koin erään elämänvaiheeni aikana vahvaa samaistumista tähän kappaleeseen. Se auttoi käsittelemään tunteita.”

Juha Tapio: Luonasi vaan
”Tämä biisi on ollut todella tärkeä kanava käsitellä kipeitä asioita ja tunteita.”

 

Oopperalaulaja Tommi Hakala:

_DSC0512

Bleu Metron: Stream
Antti Parangon laajakirjoisesta, laadukkaasta ja koskettavan energisestä tuotannosta voisi luoda oman listansa mielen mielekkäistä kappaleista.”

Joan Baez: Forever Young
”Joan Baez on eräs vaikuttavimpia taiteilijoita ja pitkän linjan ihmisoikeusaktivisteja, jonka laulukaan ei jätä koskaan kylmäksi. Tämä on Bob Dylanin hienoimpia lauluja Joan Baezin puhuttelevana ja voimauttavana versiona.”

Jan Garbarek & Hilliard Ensemble: Parce mihi domine
”Sekä norjalaisen saxofonistin Jan Garbarekin ja brittiläisen Hilliard Ensemblen yhteiset albumit tuovat mielenkiintoisen synteesin kahdesta maailmasta, erilaisuudesta josta syntyy ennakkoluulottomasti uutta ja syvästi koskettavaa, pysäyttävää ja hiljentävää musiikkia.”

 

Näyttelijä-muusikko Tapio Liinoja

Tapio Liinoja

Toivo Kuula: Virta venhettä vie
”Tämä saattaisi masentaa, mutta siinä on sellaista syvyyttä, että se antaakin toivoa ja voimia.”

Miles Davis: So what
”Tätä tuskin tarvitsee perustella.”

Topi Sorsakoski & Agents: Soi kitara murheissaan
”Hieno versio klassikkobiisistä While My Guitar Gently Weeps.”

 

 

Kaikki biisit on koottu Spotifyin soittolistalle:
MTKL #voimaamusiikista

Spotify_Logo

 

 

 

Mansikkkan video starttaa Hyvää mieltä musiikista -viikon!

Tänään maanantaina käynnistyvä henkisen hyvinvoinnin viikko nostaa esille musiikin positiivisia vaikutuksia mielialaan, sairauksista toipumiseen ja hyvinvointiin. Oman panoksensa kampanjaan voimabiisilistoillaan antavat eri musiikinalojen ammattilaiset sekä Hyvän mielen lähettiläs 2017 Maiju Voutilainen eli Mansikkka.

 

Mansikkka kertoo YouTube-videossaan, mitkä ovat hänen omat voimabiisinsä ja mitä ne hänelle merkitsevät.

– Voimabiiseillä on monta merkitystä. Joidenkin avulla voin itkeä pois pahaa oloani ja toiset biisit saavat minut ajattelemaan ja miettimään. Ja jos onkin jo valmiiksi hyvä fiilis, niin voimabiisin avulla buustaan sitä hyvää fiilistä, kertoo Mansikkka videossaan.

Lisää voimabiisilistoja julkaistaan pitkin teemaviikkoa ja kaikki biisit löytyvät Spotify-soittolistalta: MTKL #voimaamusiikista

Katso Mansikkkan koko video:

 

 

Lisätietoja teemaviikosta:

Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, p. 050 493 4433, mirja.aarnio(a)mtkl.fi

 

Mtkl_HHV2017_Karuselli_2

Hyvää mieltä musiikista -viikkoa vietetään 24.-30.4.2017

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään 24.–30.4.2017. Tämän vuoden teema on Hyvää mieltä musiikista. Viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto julkaisee sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla musiikin ammattilaisten omia voimabiisejä ja nostaa esille aiheeseen liittyviä ihmisiä, tapahtumia ja tietoiskuja.

 

Tutkimusten mukaan musiikilla on laajoja positiivisia ja parantavia vaikutuksia mielialaan ja musiikkia voidaan käyttää apuna kuntoutuksessa monissa sairauksissa ja mielenterveyden ongelmissa:

 

  • Musiikki vaikuttaa aivoissa tiettyihin osiin, minkä seurauksena tiedonkäsittely, keskittymiskyky, oppiminen ja muisti tehostuvat ja masennus ja stressi lievenevät.
  • Mieleisen musiikin kuunteleminen vapauttaa aivoissa dopamiinia, joka lisää mielihyvää, iloa ja motivaatiota. 20−60 minuuttia mielimusiikin kuuntelua päivässä riittää tuottamaan positiivisia vaikutuksia.
  • Mielimusiikin kuunteleminen saa ihmisen käyttäytymään mukavammin muita kohtaan. Musiikki on myös sosiaalista: konserteissa käyminen ja musiikin fanittaminen yhdessä luovat yhteenkuuluvuuutta.
  • Myös yksin musiikin kuuntelemisesta voi tulla sosiaalinen olo. Siksi musiikin avulla on mahdollista karkottaa yksinäisyyden tunnetta.
  • Musiikki antaa välitöntä mielihyvää, vähentää ahdistusta ja lisää energiaa ja huolettomuuden tunnetta.
  • Musiikki helpottaa kipuja ja palauttaa mieleen muistoja, jopa aivovammapotilailla.
  • Musiikki auttaa tulkitsemaan ja sanoittamaan vaikeita tunteita.

 

”Musiikki on kuin sanaton kieli, johon kuuntelija voi samaistua. Se helpottaa ja antaa myös toivoa. Toisaalta musiikki on kuin haju tai maku, se rakentaa sillan muistoon ja siihen liittyvään tunteeseen”, Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Markus Raivio kiteyttää.

 

Seuraa Hyvää mieltä musiikista -teemaviikkoa ja osallistu kampanjaan hashtagilla: #voimaamusiikista

Facebook: facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
Instagram: @mielenterveydenkl
Twitter: @MTKL_fi
www.mtkl.fi

 

Kampanjassa omilla voimabiiseillään ovat mukana mm. jazzmuusikko Verneri Pohjola, oopperalaulajat Soile Isokoski, Tommi HakalaEsa Ruuttunen ja Waltteri Torikka, näyttelijä-muusikko Tapio Liinoja, vocal folk hop -yhtye Tuuletar, laulaja-lauluntekijä Viivi Orvasto sekä Hyvän mielen lähettiläs 2017, vloggaaja Maiju Voutilainen eli Mansikkka.

 

Artistien voimabiiseistä koottua soittolistaa voi kuunnella Spotifyissa: MTKL #voimaamusiikista.
Mansikkka kertoo omat voimabiisinsä videoblogissaan: videoblogissaan. 

 

Lisätietoja teemaviikosta ja kampanjasta:
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, p. 050 493 4433, mirja.aarnio(a)mtkl.fi

Asiantuntijahaastattelut:
Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Markus Raivio, p. 045 632 1973, markus.raivio(a)mtkl.fi

Maiju Voutilaisen haastattelut:
Sanna Rousi, Töttöröö Network, p. 050 400 5423, sanna.rousi(a)tottoroo.fi

 

Mtkl_HHV2017_Karuselli_2

 

 

 

 

 

 

 

Tunne & Mieli Hyvän mielen vinkki: Mindful Body

TM_profiili_varjostus
Teksti: Sari Sakala
Kuvat: Eeva Anundi

 

TunnejaMieli03

 

 

 

 

Mindful Body on uusi kotimainen laji, joka yhdistää kehon ja mielen hyvinvoinnin. Tunnilla keskitytään erityisesti kuuntelemaan omaa oloa.

 

Kehonhuoltoa ja itsetuntemusta

 

Olen utelias ja avoimin mielin odottaessani Mindful Body -tunnin alkamista tuusulalaisen koulun jumppasalissa. Laji on melko uusi, eikä minulla ole siitä vielä vahvaa mielikuvaa.

Sali on täynnä eri ikäisiä naisia. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Ryhdymme lämmittämään kehoa ohjaaja Laura Nurmisen johdolla. Venytän käsiä ja jalkoja; pyöristän ja kierrän selkärankaa. Tulee vähän kissamainen olo.

Alkulämmittely tehdään seisten. Liikkeet ovat isoja ja venyttäviä. Suurin osa niistä voidaan tehdä silmät kiinni, jotta olisi vapaampi keskittymään kehon tuntemuksiin. Se onnistuukin – paitsi tasapainoliikkeessä, jossa meinaan aluksi horjahtaa. Ohjaaja kehottaakin sulkemaan silmät vain, jos siltä tuntuu.

Ohjeena oli laittaa tunnille lämpimät vaatteet, mutta alkuliikkeissä tulee vähän lämmin.

 

Mielen kokemus ja kehon reaktio

Mindful Body perustuu ajatukseen siitä, että kaikki mitä tapahtuu mielessä, tapahtuu myös fyysisenä reaktiona ja kokemuksena kehossa. Jokaisella tunnilla on psykologinen ja fyysinen teema. Tällä kertaa ne ovat ”rintakehä” ja ”tila”.

Rintarankaa avaavissa liikkeissä niska-hartiaseutu saa venytystä ja ryhti oikenee. Ne myös mahdollistavat syvempään hengittämisen, jolloin fysiologinen vaikutus ulottuu mieleen. Rauhoittuu.

Suurin osa liikkeistä tehdään alustalla. Teemme muutaman vatsapunnerruksen, mikä tuntuu yllättävältä ja mietin, alkaako tästä hiostava lihaskunto-osuus.

Ei sentään. Liike on lyhyt, ja myöhemmin saan kuulla syyn sen tekemiseen.

– Lihakset on saatava lämmiteltyä, jotta ne saadaan venyteltyä auki. Selän pyöristyksessä on käytettävä vatsalihaksia, jotta välttää selkäongelmat, Nurminen selventää.

Tunti jatkuu omaan tahtiin tehtävin liikkein. Niin sanottu neulansilmäliike on tuttu pilates-tunnilta. Siinä taivutetaan kättä konttausasennossa ensin taaksepäin, sitten toisen käden alta lattialle niin pitkälle, että venytys tuntuu.

Tunneilla käy kaiken ikäisiä naisia ja miehiä, ja laji sopiikin kaiken kuntoisille. Syvävenytysosio parantaa lihasten liikkuvuutta ja aineenvaihduntaa. Välillä nostetaan jalat syliin niin, että alaselkä saa lepuutusta.

Tunneilla käy kaiken ikäisiä naisia ja miehiä, ja laji sopiikin kaiken kuntoisille. Syvävenytysosio parantaa lihasten liikkuvuutta ja aineenvaihduntaa. Välillä nostetaan jalat syliin niin, että alaselkä saa lepuutusta.

Ei suorittamista

Mindful Body -tunnit koostuvat neljästä osiosta, jotka tähtäävät tietyn kehon alueen työstämiseen lihasten ja lihaskalvojen kautta.

Tunneilla opitaan tulkitsemaan oman kehon viestejä, tunnistamaan kireyksiä ja kiputiloja sekä sitä, kuinka omaa olotilaa voi parantaa.

Kenenkään asentoa ei korjata, on vain oma tapa tehdä liikkeet.

–  Täällä ei suoriteta, vaan tehdään liikkeet niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Aikaisempaa kokemusta ryhmäliikuntatunneilta ei tarvita, Nurminen kertoo minulle tunnin jälkeen.

Kättä venyttäessä saamme luvan pysähtyä siihen kohtaan, jossa tuntuu eniten kireyttä. Hengitän pitkään sisään, ja koko yläkehoni taipuu hieman. Sitten puhallan ja suorastaan tunnen, kuinka osa rintakehän jännityksistä lähtee ilman mukana ulos.

 

Irti stressistä

Pääsen kokeilemaan Mindful Bodya uudestaan lajin kehittäjän, Katri Kylmälän pitämällä tunnilla espoolaisessa liikuntakeskuksessa. Kultakin tunnilta lajista löytyy uusia puolia – ja kehostani uusia jumittuneita kohtia.

Sali on täälläkin täysi, mutta tunnelma on kiireetön ja omaan harjoitukseen on helppo keskittyä. Ohjaaja johdattaa meitä sisälle siihen, miten liikkeet vaikuttavat kehoomme.

Tunnin teeman mukaisesti keskitymme kaulan ja käsivarren alueisiin. Nämä ovat myös tyypillisiä päätetyötä tekevän ongelmakohtia kehossa.

Tunnin psykologinen teema on ”tiedosta”. Kroonisena hampaiden narskuttelijana havaitsen, että saatan jännittää leukojani myös päiväsaikaan. Stressi voi ilmentyä monessa kehon paikassa, joita ei tule aina ajatelleeksi. Alan pohtia, kuinka stressin vähentämiseen voi löytyä useita vaihtoehtoisia reittejä.

Irti päästäminen ei ole aluksi helppoa. Tulee pelko, että ajatukseni häviävät tai unohdan jotain, jos annan mielen herpaantua hetkeksi. Tietotyöläisen mieli jatkaa työskentelyään myös työajan ulkopuolella.

Ihminen tarvitsee kuitenkin vapaata myös omista ajatuksistaan, jotta voi tehdä tilaa uusille. Kehollisen työskentelyn kautta rentoutuminen helpottuu. Samalla kun joku kohta kehosta kevenee, tuntuu kuin oman mielenkin jännitteistä vapautuisi osa.

Pistän merkille, että täällä tunnilla mukana on myös joitakin miehiä. Se on mukavaa, koska tämä laji sopii kaikille, eikä hyvän olon ja hyvinvoinnin pidä missään nimessä olla vain naisten etuoikeus.

 


 

Onnellisuutta maailmaan

Mindful Bodyn on kehittänyt helsinkiläinen Katri Kylmälä. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa ja liikuntapsykologiaa. Gradussaa hän havaitsi kehonhuollon parantavan koehenkilöiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

– Kaikki, mitä ihmisessä tapahtuu tunnetasolla, tapahtuu myös fyysisenä reaktiona: pelästyminen, pettymys, iloitseminen… Kylmälä luettelee.

– Vaikka yrittäisimme muuta, keho reagoi aina aidoimman tunteen mukaan. Jos yritämme ohittaa sen, tunne jää kehoon. Kaikki kropan kireydet ja kivut ovat tunnelastia.

Kylmälä ehti toimia liikuntakeskusyrittäjänä melkein 10 vuotta, kunnes ryhtyi viemään ajatustaan eteenpäin kolmisen vuotta sitten.

– Halusin painottaa Mindful Bodyssa sisältä ulospäin tekemistä. Meitä opetetaan jo pienestä pitäen vain toistamaan ulkoa, mitä ohjaajat tai opettajat tekevät, jolloin oman itsensä kuuntelu ja kunnioittaminen jäävät toissijaiseksi.

Ideana on tarjota tapa pysähtyä ja työstää itseään – tehdä maailmasta onnellisempi paikka!

Mindful Bodysta on kehitelty myös tuolilla tehtävä tunti esimerkiksi liikuntarajoitteisille tai työpaikkaliikunnaksi. Sitä sovelletaan myös pitkäaikaissairaille ja urheilijoille. Tulossa on välineiden avulla tehtävä muoto sekä keskivartalon aluetta vahvistava muoto.

Koulutettuja ohjaajia on tähän mennessä eri puolella Suomea noin kolmekymmentä.

Lue lisää: Mindfulbody.fi

 


Artikkeli on julkaistu Tunne & Mieli -lehdessä 2/2017, joka on mielen hyvinvoinnista kertova aikakauslehti. Julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto. Tilaa lehti!

 

Lue myös:

Rosa Meriläisen kolumni: Vahva itsenäinen nainen

Kiira Korpi: Ahdistus vei ilon elämästä ja urheilusta

Kiusaamalla kasvatettu – Teron tarina koulukiusatusta toimitusjohtajaksi

Kolumni: 10 asiaa, jotka olet tehnyt lapsesi kanssa koko ajan oikein

 

 

Työhyvinvointikoulutusta taiteen keskellä

Espoon modernin taiteen museo EMMA ja Oy MTKL Vireä Mieli Ab järjestävät kaksi iltapäivän työhyvinvointikoulutusta Espoon modernin taiteen museossa. Mukana Havaintoja parisuhteesta -blogia kirjoittava Sami Minkkinen, työterveyspsykologi Annamari Heikkilä sekä kokemusasiantuntija Kaj Collin, joka on itse kokenut vaikean työuupumuksen ja masennuksen. Kesäkuun koulutuksessa mukana Lorenz ”Lore” Backman otsikolla Vapaudu roolista – Ole oma itsesi! Lorenz ammentaa luennoissaan omista kokemuksista ja kasvuprosesseista. Luentojen välillä taidetasting-kierros EMMA näyttelyssä.

 

MERKITYKSELLISEN TYÖELÄMÄN VÄRIPALETTI
– motivaatiota ja jaksamisen välineitä taiteen keskellä

TIISTAI 9.5.Duo

(Huom! 9.5. ja 1.6. ohjelmat poikkeavat hieman toisistaan)

12.00-12.30
Olemme toisiamme varten – Ihmissuhdebloggarin näkemyksiä työelämästä

Työkaveruus on ihmissuhde, jolle työyhteisön henki rakentuu. Haasteita riittää, mutta olemalla oma itsensä ja huomioimalla toisen ajatukset voi rakentaa hyvää ilmapiiriä.

Sami Minkkinen on kirjoittanut Havaintoja parisuhteesta -blogia neljän vuoden ajan. Blogilla on Facebokissa 120 000 seuraajaa. Hän käsittelee parisuhdetta monelta eri kulmalta, mahdollisimman totuudenmukaisesti ja arkisesti. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja rohkeutta tonkia omasta elämästä niitä piilossakin pysyviä asioita ja aiheita. Elämä on syytä ottaa myös huumorilla, sillä jos itselle ja elämälle ei pysty nauramaan, niin tämä kaikki on niin kovin raskasta.

12.30-13.45
Elinvoimaisen työelämän rakennuspalikat

Tarkastellaan ihmisen toimintaa työyhteisössä motivaation, vuorovaikutuksen ja jaksamisen näkökulmista. Luento valottaa, mitä stressi oikeastaan on ja miten siihen voi vaikuttaa. Se antaa työkaluja tarkastella sekä omaa stressiä että koko työyhteisön kuormittumista. Tavoitteena on ravistella kuulijan ajatuksia, antaa sytykkeitä ja synnyttää oivalluksia.

Annamari Heikkilä, psykologi, PsM, FT, kognitiivinen psykoterapeutti toimii työterveyspsykologina Terveystalossa. Hänen missionaan on auttaa ihmisiä elämään elinvoimaista elämää, töissä ja kotona. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistosta oppimisesta, motivaatiosta ja näiden yhteydestä hyvinvointiin. Annamari on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa kanssa organisaatiopsykologiaa käsittelevän kirjan Pääasia – organisaation psykologinen pääoma sekä yhdessä Saku Tuomisen kanssa kirjan Uskonko, joka tarkastelee uskomusten merkitystä ihmisen käyttäytymisessä.

13.45-14.45 Taidetasting-kierros EMMAn näyttelyssä & tauko

Taidetasting-kierroksen jälkeen voit briljeerata taidepuheella tilanteessa kuin tilanteessa. Huumorin ja visuaalisten elämysten kautta opit taidehistorioitsijoiden ilmaisuja ja kriitikoiden nokkeluuksia etkä enää jää tuppisuuksi näyttelykierroksilla.

14.45-16.00
Taklataan työuupumus – kokemusasiantuntijan puheenvuoro

Iskeekö uupumus? Ennakoi, huomaa, auta. Mitä uupumusta kokeva tarvitsee, miten auttaa ja viedä asiaa eteenpäin? Positiivisia keinoja hyvän työyhteisön hengen rakentamiseen ja hyvän energian ylläpitämiseen.

Kokemusasiantuntija Kaj Collin on kouluttanut Vireän Mielen ja Mielenterveyden Keskusliiton tilaisuuksissa vuodesta 2000 lähtien sote-alan ammattilaisia, yhdistysväkeä, opiskelijoita ja muita ryhmiä niin Suomessa kuin Virossakin. Hän on toiminut myös Mielenterveyden keskusliitossa monissa tehtävissä.

Collin on terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan Etenen jäsen. Hänet on palkittu kokemusasiantuntijatoiminnastaan vuonna 2016. Kaj Collin on itse kokenut vaikean työuupumuksen ja masennuksen, josta on toipunut ja halunnut sen jälkeen jakaa vertaistuen asiantuntijuuttaan.

                                                                                                                                                       

TORSTAI 1.6.

12.00-13.00
Vapaudu roolista – Ole oma itsesi
Oletko jäänyt rooliin kiinni?

Vaikuttaako roolisi ihmisten kanssa kommunikointiin ja työhyvinvointiin? 
Roolista vapaaksi -luento valottaa, miten lapsuuden aikaiset tavat ja tottumukset määräävät valintojamme ja kuinka niistä voi vapautua.

Lapsuudessa luodaan perusta myöhemmille elämänvaiheille. Koska silloin omaksutut käyttäytymismallit ovat sulautuneet persoonaamme, voi olla vaikea hahmottaa, mitkä tavoistamme ovat aitoa minua ja mikä opittua automaatiota eli roolia. 
Pakonomaiset roolit ohjaavat meitä kauemmas tavoitteistamme ja palvelevat vain niiden ihmisten tarpeita, jotka istuttivat ne meihin. Mieleen ehdollistuneista reagointi- ja toimintamalleista voi kuitenkin vapautua arvioimalla tämän hetken tarpeita ja tavoitteita uudelleen.

Lorenz ”Lore” Backman on koulutukseltaan näyttelijä ja tunnettu juontajana television viihdeohjelmista. Kouluttajana hänen aiheitaan ovat sanaton viestintä, mielen johtaminen, onnistuminen ja sisäisten voimavarojen vapauttaminen. Hän on käynyt lukuisia koulutuksia ja kursseja esiintymisrohkeuden ja itsetuntemuksen lisäämiseksi ja kouluttaa itseään edelleen aktiivisesti. Lorenz ammentaa luennoissaan omista kokemuksista ja kasvuprosesseista harvinaisella avoimuudella ja rohkeudella. 

13.00-14.15
Elinvoimaisen työelämän rakennuspalikat

Tarkastellaan ihmisen toimintaa työyhteisössä motivaation, vuorovaikutuksen ja jaksamisen näkökulmista. Luento valottaa, mitä stressi oikeastaan on ja miten siihen voi vaikuttaa. Se antaa työkaluja tarkastella sekä omaa stressiä että koko työyhteisön kuormittumista. Tavoitteena on ravistella kuulijan ajatuksia, antaa sytykkeitä ja synnyttää oivalluksia.

Annamari Heikkilä, psykologi, PsM, FT, kognitiivinen psykoterapeutti toimii työterveyspsykologina Terveystalossa. Hänen missionaan on auttaa ihmisiä elämään elinvoimaista elämää, töissä ja kotona. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistosta oppimisesta, motivaatiosta ja näiden yhteydestä hyvinvointiin. Annamari on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa kanssa organisaatiopsykologiaa käsittelevän kirjan Pääasia – organisaation psykologinen pääoma sekä yhdessä Saku Tuomisen kanssa kirjan Uskonko, joka tarkastelee uskomusten merkitystä ihmisen käyttäytymisessä.

14.15-15.00
Taidetasting-kierros EMMAn näyttelyssä & tauko

Taidetasting-kierroksen jälkeen voit briljeerata taidepuheella tilanteessa kuin tilanteessa. Huumorin ja visuaalisten elämysten kautta opit taidehistorioitsijoiden ilmaisuja ja kriitikoiden nokkeluuksia etkä enää jää tuppisuuksi näyttelykierroksilla.

15.00-16.00
Taklataan työuupumus – kokemusasiantuntijan puheenvuoro

Iskeekö uupumus? Ennakoi, huomaa, auta. Mitä uupumusta kokeva tarvitsee, miten auttaa ja viedä asiaa eteenpäin?
Positiivisia keinoja hyvän työyhteisön hengen rakentamiseen ja hyvän energian ylläpitämiseen.

Kokemusasiantuntija Kaj Collin on kouluttanut Vireän Mielen ja Mielenterveyden Keskusliiton tilaisuuksissa vuodesta 2000 lähtien sote-alan ammattilaisia, yhdistysväkeä, opiskelijoita ja muita ryhmiä niin Suomessa kuin Virossakin. Hän on toiminut myös Mielenterveyden keskusliitossa monissa tehtävissä. Collin on terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan Etenen jäsen. Hänet on palkittu kokemusasiantuntijatoiminnastaan vuonna 2016. Collin on itse kokenut vaikean työuupumuksen ja masennuksen, josta on toipunut ja halunnut sen jälkeen jakaa vertaistuen asiantuntijuuttaan.

Ilmoittautuminen:  Verkkokaupan kautta viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa TÄSTÄ.

Paikkoja rajoitetusti.

Hinta 290 € + alv / hlö
 sisältää luennot, välipalan, opastuksen ja sisäänpääsymaksun EMMAan.

Jos toivot maksua laskulla, laita ilmoittautumisesta viesti osoitteeseen: myynti@mtkl.fi

Lisätiedot: Riitta Rautakoura, puh. 040 754 1673

TERVETULOA!

Jyväskylän Turvanen lopettaa toimintansa tällä viikolla

Mielenterveyden keskusliiton Turvanen-toiminta loppuu Jyväskylässä perjantaina. Jyväskylän kaupungille ostopalveluna tuotetun Turvasen asiakkaista ottaa jatkossa vastuun Hannikaisenkadun sosiaaliasema. Toiminnan loppumisen syynä on ostopalvelusopimuksen päättyminen.

Turvanen aloitti 17 vuotta sitten hankkeena ja vakiintui palveluksi, joka pohjautui matalan kynnyksen ohjaukseen, väliaikaisen asuinpaikan tarjoaviin turva-asuntoihin sekä sosiaali- ja terveysammattilaisten muodostamaan kuntoutusohjaajien työpariin.

Turvasen tavoitteena on ollut ehkäistä haasteellisessa elämäntilanteessa olevien aikuisten mielenterveyden järkkymistä ja asumisen kriisejä. Perusajatus on ollut, että tilanteen selvittely aloitetaan heti, kun asiakas ottaa yhteyttä. Esimerkiksi viime vuonna asiakkaita oli 115. Heistä noin kolmannes oli alle 30-vuotiaita ja 70 % naisia.

Turva-asunnot puolestaan ovat toimineet väliaikaisena kotina mielenterveyskuntoutujille erilaisissa elämän ja asumisen kriiseissä. Viime vuonna asukkaita oli 12, ja heistä viisi alle 30-vuotiaita.

”Asiakkaiden näkökulmasta Turvasessa on ollut tärkeää mahdollisuus saada kuntoutusohjaaja mukaan tueksi asiointikäynneille tai tarvittaessa käymään kotiinkin. Kynnyksettömyys ja kiireettömyys ovat mahdollistaneet monimutkaistenkin ongelmavyyhtien onnistuneen selvittelyn”, sanoo kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane Mielenterveyden keskusliitosta.

Jyväskylän kaupunki irtisanoi neuvottelujen jälkeen ostopalvelusopimuksen päättymään 1.7. Käytännössä Turvasen toiminta loppuu jo 7.4. kuntoutusohjaajien Liisa Tikkasen ja Päivi Välisaaren lomien vuoksi.

Nykyiset asukkaat jatkavat turva-asunnoissa tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, ja heitä tukevat jatkossa Hannikaisenkadun sosiaaliaseman työntekijät. Myös kotona asuvat Turvasen asiakkaat voivat ottaa yhteyttä Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle, joko omaan sosiaalityöntekijäänsä tai opastuksen sosiaaliohjaajaan numerossa 014 266 1972. Myös sosiaaliasemalta voidaan olla yhteydessä suoraan asiakkaisiin.

”Meihin kannattaa ottaa yhteyttä rohkeasti. Selvitämme yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilannettaan sekä tuen ja avun tarvetta ohjaten joko omien tai muiden palveluiden piiriin”, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Laura Vänttinen.

Äkillisissä kriisitilanteissa voi ottaa yhteyttä Kriisikeskus Mobileen, puh. 014 266 7150

Lisätietoja:
kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 599 6519
palvelupäällikkö Ritva Anttonen, Jyväskylän kaupunki, puh. 014 266 3347
johtava sosiaalityöntekijä Laura Vänttinen, Jyväskylän kaupunki, puh. 014 266 3403

Uutta puhtia mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakoinnin lopettamiseen

Mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakointi on yleistä, mutta halukkuus lopettaa tupakointi vastaavaa kuin muilla tupakoitsijoilla. Jatkossa näillä potilasryhmillä on mahdollisuus saada nykyistä enemmän tukea tupakoinnin lopettamiseen.

– Tupakoinnin lopettamisen hyödyt mielenterveys- ja päihdepotilaille ovat merkittäviä, toteaa HUS: n osastonlääkäri Saana Eskelinen Kellokosken sairaalasta. Fyysisten oireiden paranemisen ohella tupakoinnin lopettaminen voi vähentää potilaiden ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Tupakoivilla useiden psyykenlääkkeiden teho on heikompi, ja siksi tupakoinnin lopettamisen jälkeen lääkeannoksia saatetaan pystyä pienentämään.

Vuoden alusta käynnistyi keuhkoterveysjärjestö Filhan, 11 sairaanhoitopiirin sekä alan järjestöjen yhteinen kärkihanke mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Sen myötä erikoissairaanhoidossa on perustettu savuttomuustyöryhmiä psykiatrialle. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, tupakoinnin puheeksi ottaminen potilaiden kanssa ja vieroitustuen tarjoaminen ovat hankkeen keskeisiä toimintakeinoja.

– Psykiatrian ja päihdehuollon lääkärit ja hoitajat ovat lähteneet innostuneesti mukaan. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa on sujuvaa, kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkolääkäri Tuula Vasankari.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöistä mukana ovat Filhan lisäksi A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö. Kehitysjohtaja Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliitosta pitää usean eri sektorin ammattilaisten yhteistyötä hankkeen vahvuutena.

– Näin tuetaan parhaiten kuntoutujaa, hän toteaa ja lisää, että terveydenhuollon yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa on erityisen tärkeää.

Lisätietoja:
Lauri Peltonen, 044 5487 330, lauri.peltonen(at)filha.fi
Patrick Sandström   040 5150 512 patrick.sandstrom(at)filha.fi
Heini Kapanen, 046 9200 564, heini.kapanen(at)mtkl.fi

Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Hanke kuuluu hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeeseen 2017–2018. Toteuttajat: Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö, sairaanhoitopiireistä: HUS, TYKS, TAYS, KYS, KSSHP, VSHP, SATSHP, SOITE, LSHP, EPSHP, ESSOTE

Hankkeen päämääränä on edistää mielenterveys- ja päihdepotilaiden terveyttä ja tukea tupakoinnin lopettamista julkisen terveydenhuollon ja päihdepalvelujen toimintaa tukemalla. Keskeisiä toimintoja ovat alueellisten palveluketjujen ja tupakkavieroitustyön tehostaminen, terveydenhuoltohenkilöstön koulutus, verkkokoulutusmateriaalin tuottaminen, yhteistyö sairaanhoitopiirien, järjestöjen, muiden terveyden edistämisen kärkihankkeiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Onko työtoverisi palamassa loppuun? Lue miten tunnistat oireet ja auta ajoissa!

Uupumus tulee hiipimällä, sitä ei aina huomaa itsekään.

Kokemusasiantuntija ja palkittu kouluttaja Kaj Collin tietää oman historiansa takia, millaista on palaa loppuun työelämässä. Kysyimme häneltä, millaisia tuntemuksia ja oireita uupumus voi aiheuttaa ja miten niihin pitäisi suhtautua.

Kaj Collin koki vuosia sitten vakavan uupumuksen ja masennuksen, josta toipui ja halusi ryhtyä jakamaan kokemuksiaan auttaakseen muita samassa tilanteessa olevia.

Tällaisia tyypillisiä uupumusoireita Collin luettelee:

  • Jaksamattomuus ilman syytä
  • Unettomuus
  • Jatkuva väsymys
  • Työt jäävät rästiin, paperipinot kasvavat ja palavereja siirretään mielellään eteenpäin
  • Asioihin tarttuminen on vaikeaa
  • Kiukkuisuus
  • Keskittymiskyky heikkenee
  • Etäisyys ja vetäytyminen; kuvittelee että muut kaikkoavat ympäriltä, vaikka muuttuu itse etäiseksi ja välttelee kollegoita
  • Erilaiset fyysiset oireet, kuten päänsärky ja vatsavaivat

Uupumuksen ja sen oireiden seurauksia ovat mm.:

  • Perhe-elämän ongelmat
  • Virheet työssä
  • Häpeä, yksinäisyys
  • Konfliktit kollegoiden kanssa
  • Asioiden salailu, yksin lounastaminen, syrjään jääminen
  • Työn mielekkyyden häviäminen

Uupunut saattaa hävetä itseään ja oireitaan. Ei ole helppo myöntää tilaansa eikä hakea apua.
”Varsinkin esimiestehtävissä häpeä on iso, kun pitäisi olla esikuvana muille”, Collin kuvailee.

On haasteellista, ettei itsekään välttämättä ymmärrä mistä oikein on kyse. Ongelmat alkavat sitten kerääntyä ja kasvaa. Siksi olisi hyvä tiedostaa ajoissa mistä on kyse.

”Kun huonon olon syy alkaa valjeta ihmiselle, on tavallista hakeutua työterveyslääkärille fyysisen vaivan takia. On helpompaa mennä hakemaan apua vaikkapa jatkuvaan väsymykseen ja unettomuuteen. Lääkärille ei kannattaisi esittää olevansa pirteä ja jaksava, sillä silloin saa vain lyhyen sairausloman eikä apua todelliseen ongelmaan. Lyhyen sairausloman aikana ahdistus voi vain kasvaa”, Kaj Collin kuvailee.

Mitä muiden pitäisi tehdä?

  • Älä yritä auttaa uupuneen töissä salaa, se saattaa vain kasvattaa häpeän tunnetta.
  • On parempi sanoa suoraan, miten asiat ovat.
  • Jos yhden ihmisen on vaikea mennä puhumaan uupuneelle asiasta, ota kollega mukaan ja menkää yhdessä. Kahden välinen keskustelu voi tuntua liian hankalalta ja henkilökohtaiselta. Kolmen keskustelu voi pysyä hieman yleisemmällä tasolla.
  • Ehdota yhdessä avun hakemista.
  • Ystävät voivat tukea toipumisvaiheessa.

 

Mielenterveyden keskusliiton omistama MTKL Vireä Mieli Oy järjestää toukokuussa ja syksyllä Espoon taidemuseo Emmassa elämyksellisiä työhyvinvointikoulutuksia yrityksille. Teemana mm. se, miten havaitset ja ennaltaehkäiset oman tai työtoverin uupumuksen ajoissa ja miten voit omalta osaltasi vaikuttaa hyvään, jaksamista tukevaan työilmapiiriin. Koulutuksiin yhdistetään taide-elämyksiä.

Lisätietoja: Riitta Rautakoura, puh. 040 754 1673 tai riitta.rautakoura@mtkl.fi

Helsingissä huhtikuussa: maksuton koulutus voimavaravalmennuksesta

Mielenterveyden keskusliitto järjestää ensimmäistä kertaa Helsingissä kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille avoimen koulutuksen voimavaravalmennuksen menetelmään. Kevyt, räätälöitävä valmennusmalli on osoittautunut erittäin toimivaksi.

Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt voimavaravalmennusta jo kymmenen vuotta eri puolilla Suomea eri-ikäisille, mm. kuntoutustuella ja eläkkeellä oleville mielenterveyskuntoutujille.

”Me uskomme ihmisen omiin voimavaroihin, hänen kykyynsä auttaa itse itseään sekä siihen, että jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija”, tiivistää kouluttaja, kuntoutussuunnittelija Tarja Tikkanen.

”Menetelmässä lähdetään ryhmässä, mutta yksilöllisesti jokaisen osallistujan omista tavoitteista käsin vahvistamaan voimavaroja, motivaatiota ja itsetuntoa. Oleellisia ovat kokemusasiantuntijoiden esimerkki ja ryhmän vertaistuki.”

Valmennuksella kohti omannäköistä arkea

Pääkaupunkiseudulla valmennuksia on tähän asti järjestetty yhteistyössä eri kumppaneiden kuten psykiatrian poliklinikoiden ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa heidän asiakkailleen ja lisäksi koulutettu kumppaneiden henkilöstöä menetelmän käyttöön.

Valmennukset sopivat mielenterveyskuntoutujien lisäksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja monille muillekin, jotka hyötyvät omien voimavarojen ja arjen taitojen vahvistamisesta ja mielekkään, omannäköisen elämänpolun löytämisestä.

Helsingin ensimmäinen kaikille ammattilaisille avoin koulutus järjestetään 25.-26.4. Kaksipäiväisen koulutuksen lisäksi sovitaan tarvittaessa seurantatapaaminen. Ilmoittautuminen päättyy 10.4. ja mukaan mahtuu 16 ensiksi ilmoittautunutta.

Maksuton koulutus järjestetään Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn tuella.

Ilmoittaudu täällä:
https://kurssikalenteri.mtkl.fi (valitse Koulutus ammattilaisille)

Lisätietoja kouluttajilta:
Kuntoutussuunnittelija Tarja Tikkanen, tarja.tikkanen (at) mtkl.fi, puh. 040 450 8630
Työ- ja koulutusvalmentaja Merja Matilainen, merja.matilainen (at) mtkl.fi, puh.040 450 8256