Neuvonta- ja vertaistukipalvelut päivystävät myös joulun aikaan

Mielenterveyden keskusliiton neuvonta- ja vertaistukipuhelimet palvelevat 27.-29. joulukuuta joka päivä. Yhteyttä voi ottaa myös uudessa Neuvontachatissa, jossa päivystävät mielenterveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat keskiviikkoisin myös joulun välipäivinä.

Neuvontachat on uusi valtakunnallisen mielenterveysneuvonnan muoto, jonka kokeilujakso alkaa tiistaina 12.12. kello 10.00 osoitteessa mtkl.fi. Chat toimii vaihtoehtoisena neuvontapalveluna Mielenterveyden keskusliiton neuvonta- ja vertaistukipuhelimille.

Ensimmäisenä viikkona Neuvontachatin päivystys on auki tiistaina ja keskiviikkona kello 10.00-16.00. Sen jälkeen chatissa voi kysyä apua keskiviikkoisin, ja tarvittaessa aukioloaikoja lisätään tulevaisuudessa. Palvelu toimii normaalisti myös joulun ajan.

– Halusimme kehittää uudenaikaisen neuvontamuodon, joka tavoittaa esimerkiksi nuoret ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä, toteaa Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane.

Chatissa neuvovat Mielenterveyden keskusliiton mielenterveystyön ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat. He vastaavat kysymyksiin esimerkiksi tuesta, hoidosta, kuntoutuksesta, etuuksista ja arkisista käytännön pulmista. Asiakas valitsee, kumman asiantuntijan kanssa hän haluaa keskustella.

Chatissa saa kysyä apua nimettömästi ja luottamuksellisesti. Chat tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka muuten jäisivät neuvontapalvelujen ulkopuolelle ja joille puhelimessa puhuminen on syystä tai toisesta vaikeaa.

– Chat-palvelu lisää mahdollisuuksia kysyä mielenterveysasioista ilman pelkoa tunnistetuksi tulemisesta. Lisäksi Neuvontachat on hyvä vaihtoehto, jos neuvonta- tai vertaistukipuhelin on ruuhkautunut. Chatista saa nopeasti apua ja tarvitsemansa tiedon, jos on huolissaan omasta jaksamisestaan, mielenterveydestään tai arjen asioista, sanoo kokemusasiantuntija Heli Hämäläinen.

 

Neuvontapalveluiden joulun ajan ja tammikuun alun päivystysajat

 

Neuvontapuhelin 0203 91920

18.–22.12. ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 9-16

27.12. klo 9–16

28.–29.12. klo 9–14

2.–7.1. ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 9-16

 

Maksuton vertaistukipuhelin 0800 177 599

18.–22.12. ma–pe klo 10–15,

27.–29.12. ke–pe klo 10–15

2.–5.1. ti–pe klo 10–15

 

Neuvontachatin osoitteessa mtkl.fi

12.–13.12. klo 10–16

20.12. klo 10–16

27.12 klo 10–16

3.1. klo 10–16

 

Lisätietoja

Kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, 050 599 6519, kimmo.hane@mtkl.fi

Kuntoutusneuvoja Raili Alén, 046 851 4128, raili.alen@mtkl.fi

 

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta haluaa ehkäistä itsemurhia valtakunnallisesti

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii itsemurhien ehkäisyn valtakunnallista koordinoimista. Neuvottelukunta päätti asiasta keskiviikkona 29. marraskuuta.

Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän, 731, mutta laskusuunnasta huolimatta Suomen itsemurhaluvut ovat yli EU:n keskitason ja korkeammat kuin muissa pohjoismaissa. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi. Liikennekuolemiin verrattuna itsemurhien määrä on noin kolminkertainen.

Itsemurhien ehkäisyn toimenpidekokonaisuudessa ensisijaisen tärkeää on resurssien kohdistaminen laaja-alaiseen yhteistyöhön, mikä ulottuu myös terveyssektorin ulkopuolelle. Itsemurhan taustalla on usein työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, toivottomuutta ja toteutumattomia elämän tavoitteita.

Itsemurhia ehkäistään ongelmanratkaisukeinoja vahvistamalla ja syrjäytymistä ja huono-osaisuutta torjumalla sekä vastuullisella alkoholipolitiikalla.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

Itsemurhien ehkäisyn koordinaation luomiseksi tarvitaan kansallisen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus

  • tiedon keräämiseen ja levittämiseen sekä
  • alueellisen toiminnan koordinointiin ja
  • toiminnan tulosten seurantaan.

Koordinoinnissa tulee edistää ja seurata

  • itsemurhien ehkäisyn toteutumista laaja-alaisena yhteistyönä, myös terveyssektorin ulkopuolella,
  • mielenterveysosaamisen jatkuvaa vahvistamista, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa,
  • varhaisen tuen tarjoamista auttavien puhelimien ja verkkopalveluiden kautta
  • avainryhmien osaamista ja
  • ehkäisytoimenpiteiden toteutumista erityisesti nuorten, alemmissa sosioekonomisissa olevia ja haavoittuvassa asemassa olevia, joiden keskuudessa itsemurhien määrä ei ole vähentynyt.

Lisäksi on varmistettava varhaisen tuen saatavuus sekä tulevan Käypä hoito -suosituksen jalkautuminen käytäntöön.

Itsemurhayritysten määrä on vähintään kymmenkertainen toteutuneisiin itsemurhiin verrattuna. Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät merkittävästi riskiä myöhempään toteutuneeseen itsemurhaan, joten Käypä hoito -suosituksen valmistelu on erittäin tervetullut päätös.

Itsemurhien ehkäisyn tavoitteena tulisi olla itsemurhien määrän lasku alle 500:n ja itsemurhien ehkäisyssä saman tason saavuttaminen kuin muissa Pohjoismaissa vuoteen 2025 mennessä. Toimenpidekokonaisuuden resurssien kohdennuksessa ja käytännön toteutuksessa voidaan ottaa mallia ja suosituksia muista Pohjoismaista ja EU-maista, joissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajajäsenet:

Alanko-Kahiluoto Outi, Andersson Li, Eerola Juho, Henriksson Anna-Maja, Kasvi Jyrki, Kiljunen Anneli, Laitinen-Pesola Jaana, Mäkipää Lea, Nylander Mikaela, Paloniemi Aila, Pekonen Anna-Kaisa, Rehula Juha (pj.), Räsänen Päivi, Saarakkala Vesa-Matti, Salonen Kristiina, Sarkomaa Sari, Tanus Sari.

 

Neu­vot­te­lu­kun­nan mie­len­ter­veys­jär­jes­töt:

Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Psykosociala förbundet ja Suomen Mielenterveysseura.

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. 

Oululaiset työttömät loivat osuuskunnan avulla työtä itselleen

Oululaiset pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset loivat itselleen työtä Mielenterveyden keskusliiton tuella. Osuuskunta Tulikipuna työllistää tällä hetkellä yhä enemmän 14:ää jäsentään, joista suurin osa on käsityö- ja graafisen alan erityisosaajia.

Mielenterveyden keskusliiton luotsaama Osallisuutta Osuuskunnista -hanke päättyy marraskuun lopussa hyvin tuloksin. Kolmessa vuodessa Oulun seudun pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset perustivat toimivan osuuskunnan ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset saivat lisää näkökulmia työhönsä.

”Meillä oli tavoitteena tehdä näkyväksi osuuskuntatoimintaa, osatyökykyisyyttä ja osallisuutta. Tämänhetkisen työmarkkinatilanteen vuoksi kiinnostus osuustoimintaa kohtaan on aika suurta. Kun töitä ei ole tarjolla, ihmiset alkavat itse luoda työpaikkoja. Hankeaikana myös 150 osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevää ammattilaista osallistui infotilaisuuksiimme ja koulutuksiimme”, sanoo hanketta vetänyt Tuija Pasanen Mielenterveyden keskusliitosta.

Suurimmaksi onnistumiseksi Pasanen kuitenkin mainitsee selkeät vaikutukset yksilötasolla, eli ihmisten elämissä. Osatyökykyisyyden taustalla saattaa usein olla mielenterveyden ongelmia. Osuuskuntatoiminta on tukenut monen kuntoutumista merkittävällä tavalla.

”Minun elämäni on vuoden sisällä muuttunut todella paljon. Osuuskuntavalmennus alkoi, kun olin kuntoutumassa masennuksesta. Kuntoutuminen on edennyt sen jälkeen huimasti. Aamuisin nousen mielelläni uuteen päivään ja työpäivään”, kertoo Terhi Pihlajakoski Tulikipunasta.

Pihlajakoski on vaatetusalan artesaani ja muotoilija. Hän toimi aiemmin yksinyrittäjänä, mutta koki sen raskaaksi yhteisön puuttuessa ympäriltä. Nyt Osuuskunta Tulikipuna mahdollistaa itsenäisen tekemisen, mutta yhdessä samaa työtä tekevien kanssa.

Oulun hanke on osa valtakunnallista Osallisuutta Osuuskunnista ESR-hanketta. Mukana ovat Mielenterveyden keskusliiton lisäksi Aspa-säätiö (Ylöjärvi ja Kotka), Vamlas (Vantaa) ja hankkeen hallinnoija, Kiipulan ammattiopisto (Forssa).

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Tuija Pasanen, hanketyöntekijä, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 923 7141 (Vastaa puheluihin 27.11.2017 asti)

Panu Isotalo, koulutuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 923 0923

Kirsi Ek, projektipäällikkö, Osallisuutta Osuuskunnista (ESR), Kiipulan ammattiopisto, puh. 050 420 4209

www.mtkl.fi ja www.tulikipuna.fi

Nuorten mielenterveysaiheisessa kirjoituskilpailussa tartuttiin vakaviin aiheisiin

Lasten- ja nuortenkirjallisuusjärjestö IBBY Finland ry järjesti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa Pulpetti puristaa -kirjoituskilpailun, jossa 13–20-vuotiaat nuoret kertoivat muun muassa siitä, millaista on saada paniikkikohtaus koulun käytävällä, juosta karkuun kiusaajia ja tarkistaa vessan oven kahva kolme kertaa ennen rauhoittumista. Mielenterveysaiheisen kirjoituskilpailun teksteissä pulpetti herää henkiin, se puristaa ja painaa kasaan.

Nuorten kirjoituksissa kuvataan osuvasti nykyistä koulumaailmaa ja koulua nuorten työnä, josta saattaa tulla mielen sairastuessa hyvinkin ahdistavaa. Kilpailutöissä käsitellään paljon kiusaamista: ihmetellään, miten opettajalle riittää teennäinen anteeksipyyntö ilman, että kiusaamiseen oikeasti puututaan. Ongelmien keskelle joutunutta nuorta pallotellaan ammattilaiselta toiselle. Kun mieli ei enää jaksa, jokaisesta jäljestä ranteessa tulee yksi hävitty taistelu.

Kirjoituksissa nousee esiin kipeä tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Koulutoverit saattavat tehdä elämästä helvettiä tai olla juuri se käsi, mihin tarttua. Läheisenkään rooli ei ole helppo. Kuinka jaksaa aina kuunnella, kun toista masentaa? Moni teksti nostaa esiin sen, miten tärkeää on, kun yksikin ihminen pysähtyy ja haluaa kuunnella. Koulussa paras ystävä saattaa olla psykologi, terveydenhoitaja tai opettaja. Apua teksteissä saadaan puhumisesta, rohkeudesta avata pulpetin kansi ja oman erilaisuuden hyväksymisestä.

Pulpetti puristaa -kilpailuun osallistui yhteensä 83 työtä eri puolilta Suomea. Tekstilaji oli vapaa. Kilpailussa jaettiin 300, 200 ja 100 euron suuruiset rahapalkinnot sekä kirjapalkintoja. Pääpalkinnon sai 14-vuotias vantaalainen Krista Tikkanen. Toisen palkinnon sai 18-vuotias Saimi Ruuttunen Vaajakoskelta ja kolmas palkinto meni Ouluun 17-vuotiaalle Helena Petäjäkankaalle. Kunniamaininnan saivat Anni Mäkinen, Salka Rauvola ja Marjo Ulkuniemi.

Voittajat julkistettiin Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä 21.11.2017. Kilpailu oli osa Mielenterveysviikon Työ mielessä -kampanjaa. Voittajatyöt ovat luettavissa IBBY Finland ry:n Virikkeitä-verkkolehdessä.

Kilpailun tuomaristo:
Lastenkirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirkko Ilmanen, kirjastonhoitaja Marketta Könönen ja opettaja Noora Miettinen.

Lisätiedot: Noora Miettinen p. +358 40 705 5578, noora.irene@gmail.com

TyoMielessa_Logo_pysty

Jani Toivola on Hyvän mielen lähettiläs 2018

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2018 Hyvän mielen lähettilääksi kansanedustaja Jani Toivolan. Nimitys on tunnustus Toivolan avoimuudesta puhua päättäjänä julkisesti omista mielenterveysongelmistaan ja näin edistää psyykkisiin sairauksiin suvaitsevaisemmin suhtautuvaa työelämäkulttuuria.

 

JaniToivola1

Joulukuussa 2016 kansanedustaja Jani Toivola ilmoitti jäävänsä kevätkaudeksi sairauslomalle keskivaikean masennuksen takia. Kesällä 2017 hän palasi eduskuntatyöhönsä ja on sen jälkeen kertonut avoimesti sairaudestaan ja siitä, miltä tuntui olla mielenterveyssyiden takia poissa työelämästä ja miten sairaus vaikutti myös hänen perhe-elämäänsä 4-vuotiaan tyttären yksinhuoltajana.

– Olen todella otettu kutsusta toimia Hyvän mielen lähettiläänä. Se merkitsee mahdollisuutta osallistua keskusteluun mielenterveydestä, kohdata ihmisiä ja välittää heidän tarinoitaan eteenpäin. Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon häpeää, vaikenemista ja tietämättömyyttä. Mitä enemmän puhetta, sitä paremmin jokainen meistä voi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Inhimillinen ja välittävä yhteiskunta tekee lakkaamatta töitä, jotta jokainen voisi luottaa omaan elämäntarinaansa, sanoo Jani Toivola.

Työelämä ja mielenterveys ovat esillä parhaillaan vietettävällä mielenterveysviikolla, jonka teema on Työ mielessä sekä tuoreen Mielenterveysbarometrin tuloksissa, joista selviää millaisia haasteita ja leimautumista psyykkisesti sairastuneet kohtaavat työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

– Jani Toivolan avoimuus, asenne ja halu puhua mielenterveysongelmien ja työelämän haasteista julkisesti päättäjänä on juuri sitä, mitä mekin tavoittelemme: uudenlaista työelämäkulttuuria, jossa vaikeista asioista ei vaieta ja jossa työ joustaa ihmisen elämäntilanteiden mukaan. Jokaisella tulisi sairastumisesta huolimatta olla mahdollisuus olla osallisena työelämässä ja yhteiskunnassa vointinsa mukaan, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Jani Toivola näkee, että tärkein tuki psyykkisen sairauden jälkeen työhön palaavalle on avoin työyhteisö ja ilmapiiri, jossa asioista on mahdollista puhua, kysyä ja näyttää tunteita. Tämä lähtee hyvästä johtajuudesta.

– Itse koin, että ensimmäiset viikot olivat ratkaisevia töihin paluun onnistumiselle. Suuri haaste on se, ettei eristäisi itseään muista. Omaan sairauslomaan saattaa liittyä häpeää ja epäonnistumisen kokemuksia. Mitä muut minusta ajattelevat? Kelpaanko vielä työhöni? Nähdäänkö minut edelleen ammattilaisena? Pahinta on yhteisö, joka käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se on hiljaisuutta ja pelkoa, joka jättää ulkopuolelle. Vaikeneminen hidastaa toipumista ja mahdollisuuksia löytää paikka yhteisössä, sanoo Toivola.

Hyvän mielen lähettiläs julkistettiin Mielenterveysmessuilla 21.11.2017.

Lue Jani Toivolan blogi, jonka hän kirjoitti palattuaan sairauslomalta takaisin eduskuntatyöhön heinäkuussa 2017: Mistä tietää ettei enää jaksa

Lisätietoja Hyvän mielen lähettiläästä: toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 040 124 4700, sirkku.immonen@mtkl.fi


Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. vloggaaja Maiju Voutilainen eli Mansikkka, kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

 

Jani Toivolan kuva: Laura Malmivaara

 

Mielenterveysbarometri: Työura voi jatkua mielenterveysongelmista huolimatta

Mielenterveysbarometri_banneri

 

Työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä. Työyhteisöjä tulee valmentaa ottamaan vastaan mielenterveysongelmien vuoksi poissa ollut työkaveri. Lisäksi töitä pitää sopeuttaa mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan. Näin toteaa selvä enemmistö Mielenterveysbarometrin vastaajista.

 

Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkistama Mielenterveysbarometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon. Barometriin vastasivat työnantajat, työssä käyvät, mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveysammattilaiset sekä väestö (15–74-vuotiaat). Työelämä on barometrin teemana nyt ensimmäistä kertaa.

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia tehty vain noin puolella työpaikoista

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tuki on useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa, hieman harvemmin työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen. Sen sijaan työssä jaksamiseen liittyviä yleisiä työkyvyn tukitoimia on tehty yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä on vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.

Sosiaalinen tuki on työssäkäyvien mielenterveyskuntoutujien työssä jaksamiselle tärkeää. Paras tuki tulee heidän mukaansa perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä, työkavereilta, kuntoutuksesta (lääkkeet, terapia) ja vertaisilta. Mielenterveysammattilaiset painottavat tuen lähteinä kuntoutusta, esimiehen antamaa tukea, työn mukauttamista sekä perheen ja läheisten antamaa tukea.

Päävastuu mielenterveyttä tukevista toimista työpaikoilla on enemmistön mukaan esimiehellä ja työterveyshuollolla. Lisäksi työntekijän itsensä on tärkeää osallistua toimenpiteiden suunnitteluun. Sekä kuntoutujat että työnantajat toivovat kuitenkin mukaan laajaa asiantuntijajoukkoa: työvalmentajia tai -koordinaattoreita, kuntoutuksen järjestäjiä, mielenterveyspalveluja ja työnantajat myös henkilöstöhallintoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Kuntoutujista olisi tärkeää saada mukaan myös muut työntekijät.

Noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, sillä työyhteisössä ei ole kuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset puolestaan arvioivat, että työn muokkausta ei nähdä työpaikoilla hyödyllisenä tai toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa.

Toisaalta vastaajat myös kertoivat, ettei työpaikalla välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista, jolloin ongelmat eivät tule työnantajan tietoon. Työpaikoilla tarvitaankin rohkaisua puheeksi ottamiseen ja lisää osaamista mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden tukemiseen.

 

Viidennes väestöstä pelkää mielenterveyskuntoutujia

Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin iskostunut negatiivinen leima on edelleen vahva. Väestöstä lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata. Kuntoutujista 39 % oli sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysammattilaisista tätä mieltä oli peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä. Tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen – tätä pelkäsi vähintään jossain määrin enemmistö kaikista muista vastaajista paitsi työnantajista. Heistä samaa mieltä oli noin puolet.

Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään.

 

Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä

 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jaana Vastamäki, STM, p. 02951 63468, etunimi.sukunimi@stm.fi
Kehitysjohtaja Heini Kapanen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 046 9200 564, etunimi.sukunimi@mtkl.fi

 

 Mielenterveysbarometri 2017

  • Barometri avaa valtakunnallisen mielenterveysviikon, jonka teemana on Työ mielessä
  • Aineisto kerättiin pääosin kesäkuussa ja täydennyksin elokuussa 2017
  • Vastaajat: kuntoutujat ja omaiset (300 hlöä), työnantajan edustajat (yli 5 hengen työpaikkojen henkilöstöjohto, 300 hlöä), psykologit ja psykiatrit (1033 hlöä), 15-74-vuotiaat suomalaiset (1205 hlöä, joista 643 työelämässä)
  • Julkaisijat: Mielenterveyden keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö
  • Toteuttaja: Kantar TNS Oy
  • Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometria vuodesta 2005.

 

Katso video, jossa kokemusasiantuntija Pia Alarto kertoo, miltä tuntuu jäädä mielenterveyssyistä pitkälle sairauslomalle ja millaista on palata sen jälkeen takaisin työelämään.

 

Mielenterveysbarometrin 2017 taustamateriaalit:

Mielenterveysbarometri 2017 taustagraafit työelämä ja asenteet
Mielenterveysbarometri tulosseloste työelämä ja asenteet

Mielenterveysbarometri julkistettiin ma 20.11.2017 klo 10. Julkistustilaisuus on katsottavissa osoitteessa: http://videonet.fi/web/stm/20171120/

 

Hyvä työpaikka -kysely ja Työ mielessä -blogi

Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista tästä!

Mielenterveyden keskusliiton uusi Työ mielessä -blogi alkoi ilmestyä marraskuun alussa. Viikottain ilmestyvässä blogissa vaihtuvat kirjoittajat pohtivat työelämän mielenterveyden haasteita laajasti eri näkökulmista. Tutustu blogiin: www.tyomielessa.fi.

 

#mielenterveysbarometri
#mielenterveysviikko
#työmielessä

 

TyoMielessa_Logo_pysty

Jäsenemme kertovat: Tällainen on hyvä työpaikka

TyoMielessa_Logo_pysty

Mielenterveyden keskusliitto pyysi jäseniään kertomaan lokakuussa, millainen on heidän mielestään hyvä työpaikka.  Kysely liittyy mielenterveysviikon 2017 Työ mielessä -teemaan.

Vastauksia tuli lähes 60 kappaletta. Niissä pureuduttiin työpaikan viihtyvyyteen, toimivan työyhteisön merkitykseen, työaikoihin ja palkkaukseen, työn monipuolisuuteen sekä mahdollisuuteen kehittyä ja kouluttautua. Lisäksi vastaajat kertoivat siitä, miten heidän mielenterveyskuntoutumiseensa on suhtauduttu työpaikoilla ja millaisia tukitoimia he kaipaisivat työnantajilta.

Vastaajat korostivat erityisesti työpaikan ilmapiirin vaikutusta työssä jaksamiseen. Monet peräänkuuluttivat yhteisiä pelisääntöjä, joiden noudattamisesta vastaa esimies. Tärkeäksi asiaksi nostettiin myös rento ja hyväksyvä tunnelma, jossa ketään ei syrjitä ja kaikki saavat olla omia itsejään.

Vastaajat eivät kaivanneet suurta tilipussia. Sen sijaan tärkeäksi koettiin se, että työstä saa sopivan korvauksen, jolla tulee toimeen. Työajan suhteen toivottiin joustavuutta puolin ja toisin. Esimiehen tärkeimmäksi ominaisuudeksi mainittiin työntekijöiden kohteleminen tasapuolisesti.

Kyselyn tuloksissa korostettiin ilmapiirin merkityksen lisäksi erityisesti toisten arvostamista. Kunnioittavaa käytöstä odotetaan sekä kollegoilta että esimieheltä. Työkavereita pitää vastaajien mielestä arvostaa ikään, kokoon, sukupuoleen, terveydentilaan tai muihin vastaaviin seikkoihin katsomatta.

Mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveysalan ammattilaiset toivoivat, että kuntoutujat pidetään mukana työelämässä heidän omien kykyjensä mukaan. Parissa vastauksessa todettiin, että mielekäs työpaikka edistää kuntoutumista. Vastaajat korostivat esimerkiksi työaikojen- ja tehtävien räätälöimisen sekä ymmärtävän suhtautumisen merkitystä siinä, että kuntoutuja sopeutuu työyhteisöön.

Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn tuloksia julkaistaan mielenterveysviikolla myös kaikissa Mielenterveyden keskusliiton sosiaalisen median kanavissa. Seuraa liittoa Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Youtubessa ja Työ mielessä -blogissa, ja näet ensimmäisenä uusimmat mielenterveysviikon päivitykset. #työmielessä

 

Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn tuloksia

 

Hyvän ilmapiirin merkitys

”Hyvällä työpaikalla on tarpeeksi rento, mutta silti asiallinen ilmapiiri.”

”Aika kuluu kuin huomaamatta.”

”Yhdessä sovitut ja kirjalliset pelisäännöt, joihin kaikkien on sitouduttava.”

”Tärkeää on kannustaminen, avoimuus ja joustavuus.”

”Mukavat ja kannustavat työkaverit.”

”Päätökset tehdään yhdessä, ja jokaisen mielipiteitä arvostetaan ja kuunnellaan.”

”Voi ilmaista oman mielipiteen ilman, että tarvitsee pelätä arvostelua tai mollaamista.”

”Hyvässä työpaikassa puhalletaan yhteen hiileen.”

”Hyvään työpaikkaan on hyvä tulla.”

”Turvallinen ja luotettava.”

”Jokainen kantaa vastuunsa, mutta tarvittaessa voi pyytää apua ja silloin kollegat jeesaavat.”

”Erilaiset luonteet ja persoonat huomioidaan.”

”Hyvässä työpaikassa on huumoria ja paljon naurua.”

”Ongelmat kohdataan ja ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Luovuus kukkii ja huumori sallitaan. Ketään ei syrjitä eikä muodosteta klikkejä.”

”Saa olla oma itsensä ja käyttää persoonaa työkaluna.”

”Kaikenlainen kiusaaminen on ehdottomasti kielletty.”

”Hyvällä työpaikalla on vahva yhdessä tekemisen ilmapiiri.”

”Jos työpäivän aikana nauretaan vähintään sopivasti, niin päivä sujuu rattoisasti eikä kotonakaan tarvitse kiristellä hampaita. Ilo voi jatkua pitkin iltaa.”

”Hyvä työpaikka on sellainen, että aamulla oven avatessa tulee jo hyvä fiilis. On kiva tulla töihin. Työpaikalla on luottamuksellinen ja lämmin ilmapiiri. Jokainen tunnistaa oman vaikuttavuutensa työilmapiiriin ja tuo itselleen ja muille työniloa.”

 

Palkan määrä

”Palkan täytyy olla sellainen, että sillä tulee toimeen.”

”Työstä saatu palkka on toissijainen, jos ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen, töihin on mukava tulla, on luotu yhteiset pelisäännöt ja tuntuu siltä, että kuulut yhteisöön ja sinusta välitetään ihmisenä.”

”Sairaus ei saisi vaikuttaa palkan määrään.”

”Hyvä työpaikka ei käytä ilmaistyötä, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai harjoittelua, häikäilemättömästi hyväkseen. Ilmaistyöntekijöitä ei käytetä vakinaisten korvaamiseen tai lomittamiseen. Mikäli näin kuitenkin toimitaan, pitäisi henkilö palkata jatkossa kyseiseen työhön.”

”Työntekijän arvostuksen ja panoksen pitäisi näkyä työstä saatavassa korvauksessa.”

”Paksu tilipussi ei ole tärkeä, mutta toki työstä kuuluu saada vaativuuteen nähden kohtuullinen korvaus. Rahaa oleellisempaa on kokea työ antoisaksi ja merkitykselliseksi sekä nauttia siitä, mitä tekee.”

 

Työaikojen joustavuus

”Työaika on sovittavissa omien menojen ja sisäisen kellon mukaan.”

”Ei turhaa kiirettä vaan verkkainen tahti.”

”Joustavat työajat, joita sovelletaan yksilöllisesti.”

”Voi neuvotella työajoista, eli esimerkiksi sopia lyhyemmästä työviikosta- tai päivästä tai etätöistä.”

”Ei mitään työaikoja, koska tulos ei ole sidottu kellonaikoihin tai fyysiseen sijaintiin.”

 

Esimiestyön tyyli

”Esimies on suoraselkäinen ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti.”

”Esimies on avainasemassa hyvän ilmapiirin luomisessa.”

”Hänellä on kokemusta ja koulutusta.”

”Pomo antaa työntekijöiden kehittää työpaikkaa, eikä pidä kaikkia lankoja tiukasti omissa käsissään.”

”Työhön perehdyttämiseen käytetään riittävästi aikaa”

”Hyvässä työpaikassa on innostava, tasapuolinen, määrätietoinen ja joustava johtaja”

”Tarvitaan yhteisiin päämääriin tähtäävää, osallisuutta tukevaa johtamista.”

 

Mahdollisuus kehittyä ja kouluttautua

”Saa toteuttaa omia lahjojaan monipuolisesti.”

”Työ on sellaista, jossa voi oppia uutta ja kehittyä. Omaa osaamista jaetaan kaikille.”

”On mahdollisuus kouluttautua työn lomassa ja erikoistua omalla alallaan.”

”Ihmisten vahvuudet otetaan huomioon. Osaaville taitureille mahdollistetaan eteneminen ammatissa ja annetaan jatkokoulutusta.”

”Työkavereiden kanssa on kiva käydä ammatillisia keskusteluja ja heiltä saa myös tukea ja uusia näkökulmia työhön.”

 

Toisten kunnioittaminen

”Työpaikalla arvostetaan työntekijöitä ulkonäköön, ikään tai kokoon katsomatta.”

”Otetaan huomioon työntekijöiden ideoita.”

”Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta kaikkien mielipide on arvokas.”

”Yhteisössä arvostetaan erilaisuutta ja nähdään se rikkautena eikä uhkana.”

”On tunne, että työsi on tärkeää.”

”Pienet resurssit ja henkisesti raskas työ on mahdollista kestää, kun tuntee tekemisen merkitykselliseksi.”

”Kannustetaan pitämään hyvää huolta itsestä. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Työympäristön viihtyisyys on erittäin tärkeä asia, esimerkiksi huoneilman pitää olla puhdasta.”

 

Mielenterveyskuntoutuminen työelämässä

”Hyvässä työpaikassa ei syrjitä sairauden tai vamman takia.”

”Vajaakuntoiset otetaan työyhteisöön palkkatuella ja räätälöidään heidän jaksamiseensa ja osaamiseensa sopivat työtehtävät ja työaika.”

”Työntekijän elämäntilanteet ja kriisit otetaan huomioon. Niissä autetaan tai ohjataan avun pariin. Kannustetaan hyvään itsetuntoon.”

”Työelämä on ollut parasta elämässäni. Se on helpottanut oireitani.”

”Hyvässä työpaikassa saa hyväksyntää sellaisena kuin on, eikä kukaan puhu pahaa edes selän takana.”

”Ihanteellinen työpaikka itselleni olisi vakituinen oman alan työ, jossa muut työntekijät tuntevat minut ja tietävät minun olevan mielenterveyskuntoutuja. Kollegat ja esimies suhtautuisivat minuun ymmärtäväisesti mutta tasavertaisesti. Työtahti olisi siedettävä, eli tekemistä olisi, mutta tahti ei olisi liian kiivas.”

 

Sote-kiertue päättyy Jyväskylään ja Tampereelle

Syksyn aikana Mielenterveyden keskusliiton ja Sininauhaliiton valtakunnallinen kiertue kutsuu yhteisen pöydän ääreen niin maakunnan ja kunnan toimijat, järjestöt kuin erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujatkin vielä kahdesti: Jyväskylässä (28.11.) ja Tampereella (29.11.)

Sote-keskusteluun kaivataan järjestöjen mukaan erityisesti palvelujen käyttäjien ääntä, joka tähän asti on jäänyt kokonaan syrjään.

−Kun sote-uudistusta on viety eteenpäin, ovat sosiaalipalvelut olleet syrjässä keskustelusta. Järjestämislaki velvoittaa maakunnat tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa, mutta käytäntö on edelleen auki. Järjestöjen asemaan liittyy paljon epätietoisuutta, sanoo Teemu Tiensuu, Sininauhaliiton toiminnanjohtaja.

Uudistuksia tehtäessä on muistettava miettiä, miten ne konkreettisesti vaikuttavat ihmisen arkeen, muistuttaa Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.

−Yhdistykset paikkaavat aukkoja, joita julkisiin palveluihin jää joka tapauksessa. Kun ihminen palaa osastolta kotiin, onko hänellä rahaa, ruokaa tai edes vuodetta? Entä mahdollisuuksia rakentaa itsearvostustaan? Tämä on järjestöjen toimikenttää. Mielenterveyttä on vaikea hoitaa taskulaskin kädessä, Raatikainen toteaa.

Onnistunut sote-kiertue on päättyessään pysähtynyt viidellä paikkakunnalla ja kerännyt yhteiseen vuoropuheluun kaikkiaan n. 350 henkeä.

Tarkemmat tiedot Jyväskylän tapahtumasta

Tarkemmat tiedot Tampereen tapahtumasta

 

Sote kuva pieni_facebook

 

 

Uusi Työ mielessä -blogi alkoi ilmestyä 7.11.2017

TyoMielessa_Logo_pysty

Mielenterveyden keskusliitto avasi 7.11. uuden Työ mielessä -blogisivuston. Viikoittain ilmestyvällä blogilla on useita eri kirjoittajia, jotka pohtivat työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista.

Työ mielessä -blogi on suunnattu kaikille työelämässä oleville tai sinne tähtääville ihmisille: päättäjille, esimiehille, alaisille, tiiminjäsenille, kollegoille, opiskelijoille, sairastuneille ja kuntoutujille. Tavoitteena on herättää keskustelua työelämän ja mielenterveysongelmien haasteista: Miten mielenterveysongelmat vaikuttavat työssä jaksamiseen? Kuinka madaltaa kynnystä puhua avoimesti mielenterveysasioista työpaikalla? Millaisia vaihtoehtoja ja tukea työhön palaavalle pitäisi tarjota?

− Mielenterveyden sairaudet ovat toiseksi suurin syy pitkiin sairauslomiin ja moni tarvitsee joustavuutta töihin palatessaan. Työelämäkulttuurin tulisi muuttua monimuotoisemmaksi, jotta sairaudesta toipuvilla olisi mahdollisuus palata työelämään ja kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä yhteiskunnassa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Blogin kirjoittajina toimii mm. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita, kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, virkamiehiä ja kuntoutujia. Blogikirjoitukset ilmestyvät pääsääntöisesti tiistaisin.

Loppuvuoden aikana blogikirjoituksissa käsitellään mm. tuoreen mielenterveysbarometrin 2017 tuloksia, jotka julkistetaan mielenterveysviikon maanantaina 20.11.2017.

Blogin avaa Päivi Rissasen kirjoitus Toivottomia tapauksia ei ole. Rissanen on valtiotieteen tohtori, joka on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa yli 40 kertaa, toiminut vertaisohjaajana ja tehnyt väitöskirjan omista kokemuksistaan. Hän on työskennellyt myös kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämishankkeessa ja tutkijana Mielenterveyden keskusliitossa. Hänen tarinansa on kerrottu viime vuosina useissa eri medioissa.

 

Seuraa blogia ja osallistu keskusteluun!

tyomielessa.fi
facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
twitter.com/mtkl_fi
Instagram: @mielenterveydenkl

#työmielessä

 

Lisätietoja:
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, Mielenterveyden keskusliitto, mirja.aarnio@mtkl.fi, 050 493 4433