Vanhemmuus ja mielen hyvinvointi -luennosta livestream tänään klo 17:30

Hyvinvoinnin iltakoulun Vanhemmuus ja mielen hyvinvointi -luento järjestetään tänään Turun Pääkirjastossa (Studio-sali) klo 17:30-19:00. Luento pohjautuu Jani Toivolan omaelämänkerralliseen teokseen ”Kirja tytölleni”. Luennolla käsitellään vanhemmuuden herättämiä erilaisia tunteita sekä mietitään miten toteuttaa itsensä näköistä vanhemmuutta ilman pelkoa ja häpeää?

Luentoa voi seurata myös verkkolähetyksen kautta:

LINKKI ETÄSEURANTAAN: http://vod.kepit.tv/vanhemmuusjamielenhyvinvointi.html

Aika: 19.2.2019 klo 17:30-19
Paikka: Turun Pääkirjasto (Studio-sali), Linnankatu 2, Turku

Luennoimassa Jani Toivola, kirjoittaja, näyttelijä ja kansanedustaja sekä 5-vuotiaan tyttären inhimillinen ja erehtyväinen isä.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Mukaan mahtuu 80 henkilöä.

Maksuton luento on järjestetty yhteistyössä Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry:n ja Turun kaupunginkirjaston kanssa.

 

Kuuntele Hyvän mielen lähettiläiden yhteinen podcast!

Vuosi vaihtui, ja samalla päättyi myös Hyvän mielen lähettilään 2018, kansanedustaja Jani Toivolan lähettiläsvuosi ja vuoden 2019 lähettilään, toimittaja Jenny Lehtisen kausi alkoi. Hyvän mielen lähettiläät 2018 ja 2019 keskustelivat yhdessä joulukuussa 2018 äänitetyssä viimeisessä Toivola-podcastin jaksossa mm. syömishäiriöiden synnystä, adhd:n kanssa elämisestä, siitä, miksi ”normaali” tapa elää määritellään niin kapeasti ja siitä, miten paljon tärkeämpää olisi vahvistaa jokaisen, joka elää jonkin sairauden, neuropsykologisen häiriön tai mielenterveyden ongelman kanssa, omaa potentiaalia sen sijaan, että kaikki yritettäisiin vain hoitaa ”normaaleiksi”.

IMG_0145

Jani Toivola ehti vuoden aikana olla mukana monessa tapahtumassamme, ja hänen kanssaan tehtiin hienoa ja uudenlaista yhteistyötä mm. juuri Toivola-podcastin tuotannon merkeissä. Mielenterveyden keskusliitto kiittää lämpimästi Jani Toivolaa hänen panostuksestaan lähettilään rooliinsa ja kyvystään ihmisten kohtaamiseen sekä hänen tavastaan sanoittaa ja puhua rehellisesti mielenterveysasioista niihin liittyvän leimautumisen vähentämiseksi.

Odotamme innolla myös vuoden 2019 yhteistyötä Jenny Lehtisen kanssa, jonka rooli lähettiläänä näyttäytyy varmasti hänen omalle persoonalleen luontevalla tavalla mm. sosiaalisessa mediassa sekä radiojuontajana Yle Puheella. Monenlaista yhteistyötä onkin jo suunnitteilla.

Haastattelimme sekä väistyvää että uutta lähettilästämme, ja kysyimme heidän kokemuksiaan ja odotuksiaan.

 

Jani Toivola, Hyvän mielen lähettiläs 2018

Millainen kokemus Hyvän mielen lähettiläänä toimiminen sinulle oli?

Todella hieno kokemus, tehtävä tuntui todella tärkeälle. Olin jo aikaisemmin osallistunut mielenterveyteen liittyviin keskusteluihin, mutta lähettilään rooli toi siihen huomattavan paljon uusia mahdollisuuksia, ja ehkä ihmiset kokivat, että heillä oli lupa lähestyä ja jakaa omia kokemuksiaan mielenterveyteen liittyen.

Mitä vuodesta jäi erityisesti mieleen ja millaisia uusia kokemuksia ja tilanteita kohtasit?

Erityisesti jäi mieleen Kehataan Kemissä -tapahtuma eli Mielenterveyden keskusliiton vuosittaiset kulttuuri- ja yleisurheilupäivät. Kirjaimellisesti vallattiin koko kaupungin keskusta. Se oli hieno tunne. Oli koskettavaa tavata jäseniä ja aktiiveja ympäri Suomea. Tapahtuma muistutti siitä, miten tärkeää on, että jokaisen elämä on näkyvä ja että kukaan ei joutuisi kantamaan häpeää, vaan voisi luottaa omaan tarinaansa.

Millaista palautetta sait vuoden aikana ja keneltä?

Ihmiset tulivat juttelemaan yllättävän paljon niin eri tapahtumissa kuin sosiaalisessa mediassakin. Moni puhui mielenterveyteen liittyvästä häpeästä ja arvottomuuden kokemuksista. Ja toisaalta siitä, että miten voimauttavalta on tuntunut, kun asioista uskalletaan jatkuvasti puhua enemmän. Moni oli myös kokenut arvokkaaksi, että olin kertonut avoimesti myös omista mielenterveyteen liittyvistä haasteistani – masennuksesta ja uupumuksesta.

Mitä haluat sanoa uudelle lähettiläälle ja millaiset terveiset lähetät kaikille suomalaisille?

Jenny Lehtinen, olet huikea ja teet niin rohkeaa ja arvokasta työtä. Synnytät uudenlaista puhetta ihmisenä olemisesta ja annat vallan takaisin ihmisten omiin käsiin – oli kyse sitten mielestä tai kehosta.

Omasta puolestani haluan sanoa kiitos kuluneesta vuodesta ja kaikista kohtaamisista. Vaalin sydämessäni kaikkia niitä tarinoita, joita olette jakaneet.

 

Jenny Lehtinen, Hyvän mielen lähettiläs 2019

Mitkä ovat päätavoitteesi ja sanomasi Hyvän mielen lähettiläänä 2019?

Haluan olla mukana poistamassa stigmaa kaikista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, olipa kyse sitten vakavammista häiriöistä, neurologisista poikkeavuuksista tai ihan vaan jokaisen elämän varrelle osuvista mielenterveyden horjahduksista. Mitä paremmin me opimme näistä puhumaan ja ennen kaikkea uskallamme näistä puhua, sen vähemmän ne enää elämiämme hallitsevat.

Haluan myös auttaa ihmisiä kiinnittämään paremmin huomiota mielenterveyden hoitamiseen jo ennen kuin sen kanssa on ongelmissa.  Meille opetetaan pienestä pitäen, miten on tärkeää syödä terveellisesti ja liikkua, jotta keho pysyy kunnossa. Mutta kuka on saanut oikeasti hyviä neuvoja ja oppia mielenterveyden hoitamiseksi? Toivottavasti moni, koska itse en ainakaan ole, ja siksi haluan tästäkin asiasta puhua.

Miten erilaiset mielenterveyden haasteet näkyvät omassa arjessasi?

Olen kertonut avoimesti olevani edelleen toipumisprosessissa syömishäiriöstä. Kun on sairastanut yli puolet elämästään, ei toipuminen tapahdu hetkessä, ja se on tärkeää hyväksyä. Enää syömishäiriöstä on jäljellä onneksi vain rippeet.  Toinen asia, jonka kanssa tällä hetkellä kipuilen on uupumus. Viime vuosien pyöritys on ollut sen verran hurjaa, että henkisellä puolella takki on aika tyhjä. Ja tässä astuu kuvaan mielenterveyden ja omien voimavarojen hoitaminen: miten se tehdään? Tällaisten asioiden tärkeyden huomaa usein vasta silloin, kun ollaan jo vähän liian syvällä.

Toisaalta mielenterveyden haasteet ovat tuoneet erittäin paljon positiivistakin elämääni. Koen osaavani olla nykyään paljon herkempi ihmisille, heidän tunteilleen ja tarinoilleen. Osaan nähdä ympäristössämme ja tavoissamme toimia paljon sellaisia rakenteita, jotka ovat vahingollisia mielenterveydelle, ja pyrin tuomaan niitä aktiivisesti esille ja muuttamaan toimintaamme ja puhetapojamme näihin asioihin liittyen.

Millaista palautetta olet saanut valintasi jälkeen?

Ihanan paljon onnitteluja ja positiivista palautetta. Parhaalta tuntuu, kun joku sanoo, että tässä on nyt nainen paikallaan. Siihen pyrin, ihan omana itsenäni omien haasteideni kanssa. Silti oman elämäni supernaisena.

 

Kuuntele Janin ja Jennyn yhteinen podcast-keskustelu:

Muut Toivola-podcastin kahdeksan jaksoa löytyvät Soundcoudista, iTunesista tai Spotifyista. Hyvän mielen lähettilään Toivola-podcast toteutettiin yhteisyössä Kukunorin ry:n ja Mental Beauty Recordsin kanssa.

Juttu luettavissa myös uudistetun jäsenlehtemme Revanssin vuoden ensimmäisessä numerossa.

Seuraa Instagramissa Jania ja Jennyä:

@janitoivo
@lehtinenjenny

Tunne & Mieli -lehti hakee päätoimittajaa

Mielenterveyden keskusliiton julkaisema Tunne & Mieli etsii uutta päätoimittajaa ripeällä haulla. Jos olet journalismin ammattilainen, joka rakastaa printti-, verkko- ja sosiaalista mediaa ja kehittämistyötä ja jota mielen hyvinvointi kiinnostaa, tässä voi olla sinun uusi työsi.

Tunne & Mieli on mielen hyvinvoinnin arvostettu erikoisaikakauslehti, joka ilmestyy kuudesti vuodessa.

Lehteä lukevat mielenterveydestä eri syistä kiinnostuneet ihmiset. He kokevat saavansa lehdestä tärkeää tietoa sekä omaan elämäänsä että työhönsä, voimaa arkeen, vertaistukea ja uusia näkökulmia. Lehden parissa viihdytään pitkään.

”Tunne & Mieli on erittäin monipuolinen aikakausilehti, joka kertoo mielenterveydestä
positiiviseen sävyyn, kaunistelematta ja rehellisesti”, kiteytti yksi lukijoista kevään 2018 lukijatutkimuksessa.

Lue hakuilmoitus lehden sivuilta ja toimi ripeästi, viimeistään 11.2. mennessä!

Vuodenvaihteen keskeiset uudistukset

Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen kokosi mielenterveyden häiriöitä itse kokeneiden ihmisten kannalta keskeiset vuoden 2019 tuomat muutokset. Mukana myös perustietoa tulorekisteristä, jossa tänä vuonna näkyvät palkka- ja ensi vuonna myös eläke- ja etuustiedot.

Talous- ja velkaneuvonta siirtyi oikeusaputoimistoihin

Tämän vuoden alusta lähtien talous- ja velkaneuvontaa tuottavat kaikki 22 oikeusaputoimistoa sekä Ahvenanmaan oikeusapu- ja velkaneuvontatoimisto. Aiemmin talous- ja velkaneuvonta on ollut aluehallintovirastojen ja kuntien tehtävä.

Uudistuksessa talous- ja velkaneuvonnan tehtävät säilyvät ennallaan ja palvelut ovat edelleen asiakkaille maksuttomia. Asiakas voi kuitenkin kääntyä minkä tahansa oikeusaputoimiston puoleen kotikunnastaan riippumatta. Palveluja on myös mahdollista saada etäpalveluna videoyhteyden välityksellä.

Oikeusaputoimistojen yhteystiedot löydät täältä.

Lääkekatto laski

Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) pienentyi yli 30 euroa. Tänä vuonna se on 572 euroa kalenterivuodelta. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.

Sairauspäivärahan odotusaika poistui

Sairauspäivärahasta poistui 55 päivän odotusaika. Päivärahaa maksetaan 1.1.2019 lähtien vähimmäismääräisenä (27,86 euroa/arkipäivä) omavastuuajan (1 + 9 päivää) jälkeen ilman odotusaikaa.

Takuueläke ja eläketuki nousivat

Takuueläkkeen täysi määrä ja samalla eläketuki suurenivat 9,25 euroa. Vuonna 2019 niiden määrä on 784,52 euroa kuukaudessa. Nuorten kuntoutusraha ja Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha korotettiin takuueläkkeen tasolle.

Ennallaan säilyvät niin kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke, Kelan maksamat perhe-eläkkeet kuin vammaistuetkin.

Nuoren pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottui

Kela voi myöntää ammatillista kuntoutusta ilman lääkärinlausuntoa 16–29-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jonka opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Arvion nuoren toimintakyvystä voi jatkossa tehdä esimerkiksi sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai Ohjaamon työntekijä.

Myös terveydenhuolto voi ohjata nuoren kuntoutukseen kuten aiemminkin. Kirjallisen hakemisen sijaan kuntoutukseen voi hakea suullisesti.

Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuuden aikana helpottui

Työtön, 25 vuotta täyttänyt työnhakija voi nyt opiskella enintään 6 kuukautta menettämättä työttömyysetuutta. Opintojen tulee antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa, ja TE-palvelut tutkii, täyttyvätkö nämä ehdot. Lisäksi lyhytkestoinen opiskelu kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.

Tulorekisteri on sähköinen tietokanta tulotiedoille

Uuteen tulorekisteriin ilmoitetaan tämän vuoden alusta alkaen palkat, luontaisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava.

Ilmoitusvelvollisuus on kaikilla palkkojen ja palkkioiden maksajilla 1.1.2019 alkaen. Tiedoille ei ole euromääräistä alarajaa eikä ikärajaa, vaan kaikki palkkatiedot on ilmoitettava riippumatta summasta tai tulonsaajan iästä. Tulorekisterin tietoja käyttävät verohallinto, Kela, työeläkelaitokset, Eläketurvakeskus ja Työllisyysrahasto.

Ensi vuoden alusta tulorekisteriin ilmoitetaan myös eläkkeet ja etuudet, joiden ilmoitusvelvollisuus on niiden maksajilla.

Yksityishenkilön ei siis tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin mitään omia tietojaan. Sen sijaan yksityishenkilöt voivat katsoa rekisteristä omia palkka-, eläke- ja etuustietojaan. Tiedot ovat tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa kootusti ja reaaliaikaisesti. Jokainen näkee tulorekisteristä vain ne tiedot, joihin on oikeus tai joihin on valtuutettu.

 

Kevään 2019 kurssiopas on ilmestynyt

Mielenterveyden keskusliiton kevään 2019 ”Uusi alku”-kurssiopas ilmestyi ja samalla käynnistyi ilmoittautuminen kursseille.

Kurssien ja koulutusten sisällöt tarjoavat käytännön työkaluja, tukea ja tietoa mielenterveyden ongelmista toipuville, heidän perheilleen, alan ammattilaisille sekä heille, jotka ovat itse jo toipuneet ja haluavat auttaa toisia mielenterveyden häiriöitä kokeneita. Valikoimassa on lisäksi verkkokursseja heille, jotka tuntevat etäosallistumisen kotoa käsin omaksi tavakseen.

Kaikille avoimet ”Hyvinvoinnin iltakoulu”-luennot jatkuvat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Iltakouluissa aiheina ovat mm. häpeä, itsemyötätunto, jaksaminen, parisuhde ja vanhemmuus. Alueellisissa seminaareissa Kajaanissa ja Kokkolassa otsikolla ”Jos sun käsi murtuu, jos sun mieli murtuu” taas käsitellään mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa eri näkökannoilta.

Erilaisia luentoja ja kursseja on keväällä yli 50 yhteensä 33 paikkakunnalla ympäri Suomea. Suuri osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä paikallisten, alueellisten tai valtakunnallisten mielenterveysyhdistysten kanssa.

Selaile sähköistä kurssiopasta:

 

Lataa tästä kevään kurssiopas 2019 pdf-tiedostona

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kurssikalenteri.mtkl.fi/

Vankilapsykiatri Hannu Lauerma palkittiin kunniamitalilla Mielenterveysmessuilla

Kun Hannu Lauerma luennoi, salit ovat yleensä viimeistä paikkaa myöten täynnä. Hän on myös Mielenterveysmessujen suosituimpia luennoitsijoita. Keskiviikkona 21.11. Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry eli SMTHL luovutti Lauermalle pronssisen Simpukka-veistoksen Mielenterveysmessuilla Helsingin Kulttuuritalossa.

 

Kuva: Anna Autio

Kuva: Anna Autio

 

Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja dosentti, THL:n tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on avannut luennoillaan ansiokkaasti muun muassa pahan olemusta mielenterveysalan ammattilaisille, mutta myös suurelle yleisölle.

Edellä on muutama niistä monista perusteluista, jotka mainittiin, kun Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry eli SMTHL luovutti pronssisen simpukka -veistoksen Hannu Lauermalle. Veistos ojennettiin tälle merkittävälle mielenterveysvaikuttajalle keskiviikkona 20.11. 2018 Mielenterveysmessuilla Helsingin Kulttuuritalolla.

– Olet meille monelle myös oiva kannustaja ja esimerkki, johtuen keskeytymättömästä innostuksestasi uuden oppimiseen. Viittaan muun muassa harjoittamaasi unitutkimukseen, totesi SMTHL:n puheenjohtaja Tarja Klemola luovuttaessaan pienoisveistoksen Hannu Lauermalle.

Simpukka-veistoksen on aikanaan suunnitellut Mielenterveyshoitoalan Liitolle kuvanveistäjä Arto Lappalainen. Veistoksen on saanut ennen Lauermaa vain neljä suomalaista mielenterveysvaikuttajaa:

  • vuonna 2003 psykiatri Ilkka Taipale
  • vuonna 2005 Mielenterveysseuran pitkäaikainen ex-toiminnanjohtaja Pirkko Lahti
  • vuonna 2010 Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
  • vuonna 2014 opetusneuvos Marja-Kaarina Koskinen

 

Lisätietoja: 

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry:
puheenjohtaja Tarja Klemola, tarja.klemola@smthl.fi, p. 040 516 7115
tiedottaja Ulla Aurio, ulla.aurio@gmail.com, p. 040 848 9928

 

 

 

 

 

 

 

 

Jenny Lehtinen on Hyvän mielen lähettiläs 2019

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2019 Hyvän mielen lähettilääksi toimittaja Jenny Lehtisen. Nimitys on tunnustus Lehtisen rohkeudesta ja kannustavasta asenteesta, jolla hän on käsitellyt mieleen ja kehoon liittyviä ongelmia ja kertonut avoimesti myös omasta kamppailustaan syömishäiriön ja masennuksen kanssa.

 

Kuva: Anna Autio

Kuva: Anna Autio

 

Jenny Lehtinen, 40, on toimittaja, joka on laittanut työssään oman persoonansa rohkeasti peliin ja nostanut esille vaikeita mielenterveyteen liittyviä aiheita. Hänet tunnetaan mm. Ylen Jenny+ -ohjelmasta, kehopositiivisuuden Vaakakapina-kampanjasta sekä Jenny & Läskimyytinmurtajat -elämäntapamuutokseen tähtäävästä ohjelmasta ja siihen liittyvästä verkkoyhteisöstä.

Lehtinen on puhunut avoimesti ja persoonallisesti, miltä masennus, syömishäiriö, vääristynyt kehonkuva ja painon kanssa kamppailu ovat tuntuneet ja kuinka hän on niistä selvinnyt.

– Minulle Hyvän mielen lähettilään tunnustus merkitsee sitä, että omista mielenterveyden ongelmistani puhumisesta on ollut hyötyä ja se on huomattu. Yleensä mielenterveysongelmista kehotetaan olemaan hiljaa, ja se onkin yksi asia, johon toivoisin suurta muutosta. Sellaiset asiat, joista voidaan puhua ääneen eivät enää hallitse koko elämää, sanoo Jenny Lehtinen.

Mielenterveyden keskusliiton keskeisenä tavoitteena on nähdä ihminen kokonaisuutena, ilman leimoja ja määrittelyjä, oli elämäntilanne mikä hyvänsä.

– Jenny Lehtinen on puhunut paljon itsensä hyväksymisen puolesta ja on positiivinen esimerkki kertomaan jokaiselle, että olet hyvä juuri tuollaisena. Pelkkä tiedon lisääminen ei motivoi eikä saa aikaan pysyviä muutoksia yleisissä asenteissa eikä yksilöissä itsessään, vaan tarvitsemme kannustavaa, itsensä likoon laittavaa, positiivista ja myyttejä purkavaa asennetason vaikuttajaa. Jenny on juuri sellainen, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Lehtinen itse ajattelee, että moni mielenterveyden ongelma jäisi syntymättä, jos yhteiskuntamme ei olisi niin ankara kovin monissa asioissa. Hän pyrkii myös aktiivisesti muuttamaan syömishäiriöitä yhteiskunnassa synnyttäviä ilmiötä ja asenteita.

– Tuntuu väärältä, että niin moni ihminen leimataan mielenterveysongelmaiseksi pääasiassa sen takia, että ympäristöstä ei löydy tukea ja ymmärrystä erilaisuudelle. Mielenterveyden häiriöt leimaavat ihmistä aivan eri tavalla kuin somaattiset sairaudet, mikä usein vain pahentaa sairastuneen tilannetta. Myös hoitoon pääsyn pitäisi olla nykyistä helpompaa ja hoitosuhteiden pysyvämpiä, sanoo Lehtinen.

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä ja näin vähentää niihin liittyvää stigmaa. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. vuoden 2018 lähettiläs, kansanedustaja Jani Toivola, vloggaaja Maiju Voutilainen eli Mansikkka, kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

Hyvän mielen lähettiläs -tunnustus luovutettiin Jenny Lehtiselle Mielenterveysmessuilla Kulttuuritalolla 20.11.2018.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 493 4433, mirja.aarnio@mtkl.fi

 

 

Mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa vastaan saatava valtakunnallinen kärkihanke

Mielenterveyden häiriöihin liittyy yhä häpeäleima, joka vaikeuttaa avun hakemista ja oireista toipumista. Leimautumista vastaan on perustettava valtakunnallinen kärkihanke, vaatii Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sellaista ei vielä ole.

”Muissa Pohjoismaissa julkisella rahoituksella on jo toteutettu menestyksekkäitä kansallisia ohjelmia häpeäleiman vähentämiseksi. Suomessa stigmanvastainen kärkihanke on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan”, Raatikainen sanoo.

”Tärkeitä kohderyhmiä ovat perheet, päiväkodit, koulut, opettajat ja oppilaat, terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat, poliisi ja päättäjät. Tiedon lisäksi tarvitaan tarinoita toipumisesta, osallisuudesta ja onnistumisista.”

Häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin.

”Yksilön kokema sisäinen stigma on vakava este hänen kuntoutumiselleen. Sairastunut salaa oireitaan ja viivyttelee avun hakemista.  Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita”, Raatikainen kuvaa.

Mielenterveysbarometrin mukaan lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi heitä naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata (2017).

Mielenterveyden häiriöitä itse kokeneista 39 % on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysalan ammattilaisista samaa mieltä on peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Barometrin mukaan tätä mieltä on 73 % mielenterveysongelmia itse kokeneista, 61 % väestöstä, 55 % mielenterveysammattilaisista ja 49 % työnantajista.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605

Mielenterveysbarometri 2017

Tänään järjestetään kynttilätapahtumia eri puolilla Suomea itsemurhan uhrien muistolle. Kynttilätapahtumat aloittavat valtakunnallisen mielenterveysviikon 18.-25.11.2018.

Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25.11.2018, ja viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

 

Nuorista 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyshäiriö, joista suurin osa on saanut alkunsa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Pauliina Mattila-Holapan tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorille myönnetty eläke tarkoittaa usein jäämistä työelämän ulkopuolelle, sillä heille ei ehdi kertyä työtuloja. Varhainen ja oikeanlainen, juuri nuoren elämäntilanteeseen ja tarpeisiin vastaava apu ja tuki olisi tärkeää. Moni opiskelija jättää hakematta apua joko mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen vuoksi tai siksi, ettei koe saavansa mistään oikeanlaista apua.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

– Liian usein nuorille tarjotaan esimerkiksi opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta. Oman elämän merkityksellisyys ja asiantuntijuus lähtee nuoresta itsestään, ja siksi meidän kaikkien on tärkeää kuunnella, mitä nuori itse haluaa ja minkä kokee tärkeäksi.

Mielenterveysviikolla Mielenterveyden keskusliitto mm. kampanjoi nuorten mielenterveyden puolesta sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentämiseksi, aloittaa podcast-sarjan ja järjestää mielenterveysmessut. Teemaviikon kysymys kuuluu: Mikä pitää sinun mielesi kunnossa? Viikon aikana verkosta voi myös lukea, millaisia vastauksia hyvästä elämästä saatiin jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselyssä.

Osallistu keskusteluun mielenterveysviikolla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa:
#munelämä
#mielenterveysviikko
Kerro, mikä pitää juuri sinun mielesi kunnossa!

 

Mielenterveysviikolla tapahtuu:

 

Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtumia itsemurhan tehneiden muistolle. Lue lisää täältä. #kynttilätapahtuma

Maanantaina 19.11. alkaa podcast-sarja, jossa Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa kehosta, mielestä ja yhteiskunnasta. Ensimmäinen vieras on Aram Aflatuni, joka työskentelee nuoria osallistavassa Gutsy Go -projektissa. Muita vieraita ovat mm. Maaret Kallio, Ulrika Björkstam, Miina Savolainen sekä vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää podcastista täältä.

Tiistaina 20.11. klo 9.30 julkistetaan vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs Mielenterveysmessuilla Helsingissä.

Tiistaina ja keskiviikkona 20.–21.11. Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla. Lue koko messuohjelma ja aikataulut täältä. #mielenterveysmessut

Jäsenyhdistysten mielenterveysviikon tapahtumat paikkakunnittain löytyvät täältä.

Lisäksi liitto kampanjoi nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 2ME -hankkeen kanssa, joka toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyviin Helsingin kaupungin nuorille tarjoamia matalan kynnyksen palveluita. Mukana yhteistyössä on myös Ohjaamojen Onni-hanke.

 

Lisätietoja, haastattelut ja kuvapyynnöt:
Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, mirja.aarnio(a)mtkl.fi, p. 050 493 4433

Lisätietoja, Mielenterveysmessut
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen(a)mtkl.fi, p. 040 124 4700

 

 

Mtviikko 2018 (1)