Arbetsbok om resursträning kommer ut på svenska

Föreningen för Mental Hälsa har arbetat med resursträning i grupper i ett decennium och för en år sedan publicerades en arbetsbok om resursträning. Nu kommer den populära boken ut för den första gången på svenska.

Resursträning handlar om att utnyttja de resurser vi alla har inneboende i oss för att hjälpa oss själv. Träningen sträver efter att identifiera och stärka de egna resurserna, styrkorna och det positiva i livet för att kunna möta olika utmaningar och tunga situationer bättre på ett positivt sätt.

Boken bygger på praktiska erfarenheter i grupper. Den ger tips om träning och goda råd om hur man kan organisera övningarna. Det mest matnyttiga i träningsprogrammet enligt deltagare är kamratstöd, väckande hoppet, praktisk information och nya kunskaper.

Arbetsböcker är inriktat såväl på deltagare som på träningshandledare och för dom som studerar social och hälsovård eller arbetar i social- och hälsovårdbranchen.

Beställningar: asiakaspalvelu@mtkl.fi

Resursträning Arbetsbok: 6€/styck. + Postkostnader

Mera information: wille.harkonen@mtkl.fi, tel. 050-538 4333

 

VoimavaraTK_Sve_Kansi_pieni

Erilaisuus ja mielenterveys perheissä puhuttivat SuomiAreenalla – katso koko keskustelu verkossa

Heinäkuussa SuomiAreenalla kansanedustaja Jani Toivola, kokemusasiantuntijat Anna Håkans Finfamista ja Susanna Virta Mielenterveyden keskusliitosta sekä toiminnanjohtajat Pia Hytönen ja Olavi Sydänmaanlakka keskustelivat perheistä ja mielenterveydestä.

Vilkkaassa keskustelussa nousi esiin tarpeellinen asennemuutos yksinpärjäämisen kulttuurista yhteisöllisempään suuntaan. Perheet olisi otettava enemmän mukaan mielenterveyspalveluissa.

Keskustelussa peräänkuulutettiin myös perheiden monimuotoisuuden hyväksymistä.

– Todellisuuksia on yhtä monta kuin perheitä. Päättäjillä on suuri vastuu siitä, ettei katsota asioita liian kapean perhekäsityksen kautta, jolloin pudotetaan yksilöitä tai ihmisryhmiä pois. Meitä ihmisiä on monenlaisia, kommentoi Jani Toivola.

Tärkeää hyvinvoinnin edistämisessä on jakaminen ja vertaisuus. Olavi Sydänmaanlakka kuuluttaa jakamisen kulttuurivallankumousta. Kokemusasiantuntija Anna Håkansin mukaan tärkeintä omassa selviämisessä silloin kun omainen sairastui, oli avoimuus. Hänen mukaansa on uskallettava puhua, kysyä mitä toiselle kuuluu, puuttua, auttaa. Mielenterveysongelmia ei tarvitse hävetä, vaan niistä voi puhua.

Keskustelussa puhuttiin myös kohtaamisen merkityksestä avun saamisessa. Kohtaaminen on mielenterveyspalveluissa ydinkysymys. Tässä kohtaamistyössä pitäisi entistä enemmän hyödyntää myös vertaisia kokemusasiantuntijoita, ja saada heidän kokemuksensa kaikkien jaettavaksi.

Reilun tunnin aikana aiheesta keskusteltiin monipuolisesti. Tallenne keskustelusta nähtävillä MTV Katsomossa:

https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001006/suomiareena/784685/31-hullunkuriset-perheet-puhutaan-perheista-ja-mielenterveydesta

_MG_1376

Panelistit Susanna Virta, Jani Toivola, Pia Hytönen ja Olavi Sydänmaanlakka keskustelivat perheistä ja mielenterveydestä. Kuvasta puuttuu Anna Håkans. Kuva: SuomiAreena

 

 

SuomiAreenan Erimingle kohtauttaa päättäjät, työttömät ja kuntoutujat

SuomiAreenan avajaispäivänä, maanantaina 10.7., järjestettävän Eriminglen tavoitteena on koota yhteen eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

 

Kutsu Erimingleen on kohdistettu niin eri-ikäisille työttömille, poliittisille päättäjille, mielenterveyskuntoutujille kuin yrityselämän edustajillekin. Ihmiset kutsutaan viihtymään, tapaamaan toisiaan ja jakamaan kokemuksiaan.

– Ajatus on luoda tila, jossa ihmiset katsovat toisiaan silmiin ja silmien tasolta taustoista riippumatta. Kaikki ovat asiantuntijoita, ihmisenä elämisen kokemusasiantuntijoita, kuvaa tilaisuuden luonnetta arkkipiispa Kari Mäkinen.

Eriminglen järjestävät yhdessä Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Tatsi, Mielenterveyden keskusliitto, SOSTE, Vates-säätiö sekä porilaiset työttömät ja mielenterveyskuntoutujat. Tilaisuuden avaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Seurustelun lomassa ohjelmassa on musiikkia sekä puheenvuoroja. Tarjoilut on tehty hävikkiruokaa hyödyntäen.

Erilainen mingle järjestetään maanantaina 10.7. klo 16–18 Keski-Porin kirkossa (Hallituskatu 1, Pori).

Kaikki ovat tervetulleita. Ilmoittautuminen osoitteessa https://www.facebook.com/events/1083813515096296/?ref=ts&fref=ts

#erimingle

 

 

Löytöretki suomalaiseen toivoon radiossa 7.7. – 28.7.

Mielenterveyden keskusliitto ja Yle Radio 1 tekevät yhteistyötä Löytöretki suomalaiseen toivoon -sarjassa. Heinäkuussa lähetettävässä neliosaisessa sarjassa käsitellään toivoa musiikin, ympäristön, armollisuuden ja eri kulttuurien näkökulmista. Omasta suhteestaan toivoon kertovat muusikko Jarkko Martikainen, ekopsykologi Kirsi Salonen, kirjailija Taru Hallikainen ja antropologi Inkeri Aula.

 

Toivo on yksi mielenterveystyön ja kuntoutumisen peruslähtökohta sekä merkittävä tekijä kaikissa arjen kohtaamisissa. Toivo syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Selviytymistarinat, vertaistuki ja omista vahvuuksista ja mahdollisuuksista puhuminen herättävät toivoa.

– Kuntoutumista auttaa myös se, että ihmisellä on mahdollisuuksia käyttää osaamistaan ja kokea olevansa hyödyksi. Sitä kautta löytyy motivaatio kuntoutumiseen. Osallisuus lisää toivoa, sanoo työ- ja koulutusvalmentaja Jyrki Rinta-Jouppi.

Satu Kivelän toimittaman sarjan vieraat vievät kuuntelijat paikkoihin, jotka tuovat heille toivoa. Muusikko Jarkko Martikaisen kanssa puhutaan toivosta Kansallisteatterin Lavaklubilla. Martikainen on käsitellyt toivoa yhden levyn verran. Hän julkaisi Toivo-albumin vuonna 2009, joka on osa levytrilogiaa Rakkaus, Toivo ja Usko.

– Olen ajoittainen melankolikko, mutta iloitsen elämästä kuitenkin voimakkaasti ja elossa olemisesta. Ajoittainen melankolia antaa arvoa hyville päiville ihan toisissa määrin kuin jos tieni olisi ollut tasaisempi, Jarkko Martikainen kertoo.

Ekopsykologi Kirsi Salonen haluaa puhua toivosta Lempäälän metsässä. Hän on nähnyt työssään kuinka ihmisen palautuminen voi lähteä liikkeelle hyvin pienestä asiasta.

– Ympäristö voi avata palautumisen, voi nähdä toivoa, vaikka valosta, joka heijastuu puiden välistä, Kirsi Salonen toteaa.

Kirjailija Taru Hallikainen on kirjoittanut Armon kintereillä -kirjan ja ajattelee, että toivo asuu armollisuudessa itseämme ja muita kohtaan. Muutamia vuosia sitten Taru Hallikainen haki toivoa Hietaniemen hautausmaalta.

– Ainoastaan siellä koin todella eläväni, hän kertoo.

Antropologi Inkeri Aula saa toivoa Livonsaaren yhteisökylästä, jossa hän perheineen asuu. Aula on tutkinut millaisia merkityksiä toivo saa eri kulttuureissa.

– Politiikassa hyödynnetään toivon retoriikkaa, koska se myy, sanoo antropologi Inkeri Aula.

Lähetykset Yle Radio 1:ssä perjantaisin 7.7.–28.7.2017 klo 15.05. Kaikki jaksot tulevat pysyvästi kuunneltaviksi myös Yle Areenaan http://areena.yle.fi/1-4138991 .

Lähetyspäivät ja haastateltavat:  

Pe 7.7. Muusikko Jarkko Martikainen
Pe 14.7. Ekopsykologi Kirsi Salonen
Pe 21.7. Kirjailija Taru Hallikainen
Pe 28.7. Antropologi Inkeri Aula

Löytöretki-suomalaiseen-toivoon-karusellikuva

Jokainen perhe on hullunkurinen

Erilaisuus ja mielenterveyden tukeminen puhuttavat SuomiAreenassa. Mielenterveysjärjestöt haastavat käsityksen normaalista perheestä ja painottavat, että mielenterveyden ongelmia ei pidä hävetä.

 

Mielenterveyden keskusliitto ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami muistuttavat, että jokainen perhe on omalla tavallaan hullunkurinen ja erilainen. Haastavia elämäntilanteita koetaan kaikissa perheissä.

Joka toinen suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriöihin. Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys-tai päihdeongelma. Mielenterveyden ongelmat koskettavat näin välillisesti lähes kaikkia suomalaisia.

Mielenterveyden ongelmiin liittyvät ennakkoluulot aiheuttavat yksinäisyyttä ja lisäävät riskiä syrjäytyä. Häpeän ja ennakkoluulojen sijaan tarvitaan lisää ymmärrystä, laadukasta tukea ja keskinäistä avunantoa.

− Iso este paremman tulevaisuuden tiellä on ydinperheen erittäin kapea ihannemalli. Se pitäisi heittää romukoppaan ja myöntää, että todellisuus on aina ollut monimuotoisempi, toteaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen korostaa, että jokaisella perheellä on oikeus laadukkaisiin perhepalveluihin. Niiden avulla perheiden jaksamista voidaan tukea ja yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäistä.

− Mitä paremmin perheiden tarpeet huomioidaan, sitä vähemmän joudumme korjaamaan yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä vaurioita tulevaisuudessa. Kenenkään ei ole syytä jäädä yksin, painottaa Hytönen.

Mielenterveyden keskusliitto ja FinFami haluavat herättää keskustelua perheistä ja mielenterveydestä. Hullunkuriset perheet -keskustelutilaisuus järjestetään 10.7.2017 klo 17-18.15 BEPOP-lavalla (kauppakeskus BePOP). Tilaisuus on osa Porin SuomiAreena -viikkoa. Mukana keskustelemassa kansanedustaja Jani Toivola, kokemusasiantuntijat Anna Håkans (FinFami) ja Susanna Virta (Mielenterveyden keskusliitto) sekä toiminnanjohtajat Pia Hytönen ja Olavi Sydänmaanlakka. Tilaisuuden juontaa tietokirjailija/kouluttaja Maaretta Tukiainen. Tilaisuutta voi seurata myös MTV3:n Katsomossa.

Mielenterveyden keskusliitto ja FinFami ovat kansalaistorilla (teltta 39) koko SuomiAreena -viikon ajan. Jaamme teltalla tietoa ja Hullunkuriset perheet -roolikortteja. Teltalla kävijöiden kesken arvotaan joka päivä Nokian keltaiset Hai-saappaat. Tervetuloa tutustumaan mielenterveysjärjestöihin ja keskustelemaan lisää. Seuraa myös viikon tapahtumia sosiaalisessa mediassa hashtagilla #hullunkuriset #suomiareena #finfami #mtkl ja jaa tietoa eteenpäin.

 

Lisätietoja:
Pia Hytönen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, toiminnanjohtaja, 040 776 5911,
Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, toiminnanjohtaja, 050 363 9920

 

Somekuva Hullunkuriset

 

 

Järjestelmälliset toimenpiteet ja yhteistyö avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä ja mielenterveyden edistämisessä

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 21.6.2017

Neuvottelukunta on huolissaan kiusaamisesta ilmiönä ja haluaa tehokkaita toimia sen vähentämiseksi tämän hallituskauden aikana.

 

boys-554644_1920

 

 

Koulukiusaaminen ilmiönä koskettaa sekä kiusaajaa että kiusattua, koko luokka- ja kouluyhteisöä ja perheitä. Niin kiusaaminen kuin kiusatuksi tuleminen ennustavat oppilaalle mielenterveysongelmia ja opillisia vaikeuksia sekä kouluiässä että myöhemmin. Usein on myös niin, että kiusaajaa kiusataan ja kiusattu kiusaa. Tiedetään, että näillä oppilailla on suurin vaara pitkäkestoisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistuneisuudelle ja jopa syrjäytymiselle. Kiusatuksi joutuminen voi synnyttää kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta ja välinpitämättömyydestä, joka voi olla myös kiusaamisen taustalla.  Luottamus ihmisiä kohtaan horjuu vaikeuttaen uusien ihmissuhteiden rakentamista. Tällöin toivottomuuden tunne tulisi korjata uudeksi toivoksi, ettei viha kehittyisi katkeruudeksi ja tuhoisaksi aggressioksi.

 

Läheisten ystävien puute on yhteydessä myös heikommaksi koettuun terveydentilaan, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumiseen. On myös mahdollista, että oppilas joutuu opettajan kiusaamaksi. Näin ollen kiusaamisen ehkäisyn ja sen hoitamisen tulee tapahtua niin yksilöiden kuin koko yhteisön tasolla. Toimiva yhteisöllisyys ja hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot vähentävät masennuksen, aggressiivisen ja impulsiivisen käytöksen sekä kiusaamisen riskiä. Kiusaamiseen puuttumisen ajankohtaisuutta painottaa myös sen ilmeneminen uusina muotoina sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi sosiaalisen median ryhmistä ulkopuolelle jättämisenä.

 

Yksi hallituksen kärkihankkeista, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), tulee nähdä maakunnissa mahdollisuutena tehostaa kiusaamisen ehkäisyä. Odotetuiksi muutoksiksi vuoteen 2025 mennessä on nimetty lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen, elämänhallinnan, osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemusten vahvistuminen sekä eriarvoisuuden väheneminen.

 

Neuvottelukunta vaatii nopeasti seuraavia toimenpiteitä

 

Kouluihin tulee luoda yhtenäiset ja systemaattiset toimintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, havainnoista ilmoittamiseen, kiusaamisen käsittelyyn, seurantaan ja jälkihoitoon. Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja käsittelyssä on olennaista opettajien ja koulun henkilöstön osaaminen, konkreettiset toimintatavat sekä yhteistyö kodin kanssa. Jokaisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työntekijän, perusopetuksen ja toisen asteen opettajan tulisikin saada koulutusta kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteissa toimimiseen, ryhmädynamiikkaan, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin ja niiden opettamiseen sekä molemminpuolisen toimivan yhteistyön rakentamiseen huoltajien kanssa. Lisäksi perusopetuslaissa pitäisi olla velvoittava pykälä oppilaitoksien vastuusta siitä, että kiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet myös johtavat kiusaamisen loppumiseen. Kouluyhteisöissä on myös tiedettävä, millaisia sanktioita kiusaamisesta seuraa ja ymmärrettävä että kiusaaminen on rikos.

 

Kiusaamistilanteiden käsittelyssä ja jälkihoidossa on olennaista huomioida sekä kiusatun ja kiusaajan että myös luokan ja kouluyhteisön hyvinvointi. On tärkeää tunnistaa, tunnustaa ja käsitellä sekä kiusatun ja kiusaajan että yhteisön toiminta, kokemukset ja tunteet, jotta myönteinen vuorovaikutus vahvistuu ja oppilaiden kehitys ja oppiminen jatkuvat suotuisaan suuntaan. Suomessa on tuotettu työkaluja kiusattujen ihmisten kohtaamiseen, esimerkiksi Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015).

 

Johtajien ja varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen tulee ottaa kaikilta osin käyttöön uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma, jotka korostavat koko yhteisön hyvinvointia sekä ohjaavat mielen hyvinvoinnin taitojen opettamiseen sekä yhteistyöhön perheen kanssa. Koulun aikuisilla tulee olla tietoa ja taitoa kehittää ja ylläpitää tasa-arvoista ja toinen toista kunnioittavaa vuorovaikutusta sekä opettajakunnan että oppilaiden kesken.

 

Kaikissa oppilaitoksissa tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma ja käynnistää suunnitelman mukaiset käytänteet välittömästi. Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon systemaattinen toteuttaminen vahvistaa koko kouluyhteisön ilmapiiriä ja ennaltaehkäisee kiusaamista.  Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi päivittää kaikissa oppilaitoksissa koskemaan myös oppilaiden suojelemista häirinnältä ja väkivallalta: tämä osuus puuttuu kolmasosalta perusopetuksen oppilaitoksia, neljäsosalta lukioista ja viidennekseltä ammatillisista oppilaitoksista.

 

Johtotason päättäjien tulee sitoutua niin kuntatyössä kuin alueellisesti kiusaamista ehkäisevien toimivien menetelmien käyttöönottoon systemaattiseksi työtavaksi. Sitoutumisen selkänojana toimivat LAPE-ohjelman tavoittelemat muutokset päätöksenteon sitoutumisesta lapsen oikeuksia edistävään kulttuuriin, sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden koulutussisältöjen sekä työvälineiden uudistamisesta. LAPE tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yhtenäistä mielenterveyttä edistävää ja kiusaamista ehkäisevää työtä läpi lapsen kehityskaaren varhaislapsuudesta nuoruuteen.

 

Suomessa on kehitetty vaikuttavia ja laadukkaita menetelmiä, koulutuksia ja aineistoja mielenterveystaitojen, kuten tunne-ja kaveritaitojen opettamiseen, turvallisen ryhmän rakentumiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Yksi uuden oppilashuoltolain mukainen toiminta on Lapset puheeksi (LP) – menetelmä kodin ja koulun yhteistyöhön, vanhempien ja opettajan työn tukemiseen ja lasten suotuisan kehityksen varmistamiseen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi mielenterveysseura.fi -sivuilta, sekä monien kuntien sivuilta.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

  • kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
  • kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
  • kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
  • kansanedustaja Lea Mäkipää (uv.)
  • kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
  • kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
  • kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
  • kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
  • kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
  • kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
  • kansanedustaja Li Andersson (vas.)
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
  • kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
  • kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
  • kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
  • kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala Förbundet.

 

 

Mielenterveysneuvonnan puhelin auki koko kesän

Mielenterveysneuvonnan valtakunnallinen neuvontapuhelin vastaa numerossa
0203 91920 arkisin koko kesän. Vertaistukipuhelin numerossa 0800 177 599 on suljettu vain kaksi viikkoa, 17.–30. heinäkuuta.

 

Mielenterveyden keskusliiton ylläpitämässä mielenterveysneuvonnassa palvelevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat.

Kuntoutusneuvojat tavoittaa neuvontapuhelimesta ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja keskiviikkoisin klo 9–16. Kokemusasiantuntijat vastaavat maksuttomassa vertaistukipuhelimessa joka arkipäivä klo 10–15.

Neuvontapuhelimeen ja vertaistukipuhelimeen voi soittaa kuka tahansa omaan tai läheisen mielenterveyteen liittyvässä asiassa.

Viime vuonna valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen tuli yhteensä 1210 puhelua, joiden lisäksi suoraan kuntoutusneuvojille soitettujen, ammatillista apua koskevien puhelujen määrä oli 827. Soittajat ovat useimmiten kuntoutujia, mutta palvelua hyödyntävät myös läheiset ja sote-alan ammattilaiset.

Kesällä neuvontapuhelimeen soitetut puhelut koskevat usein toimeentuloon liittyvien häiriöiden aiheuttamaa hätää tai läheisten huolta avun tai hoidon saamisesta. Yhä useammin kyseessä on yhä vaikeammin selvitettävissä olevia kriisiytyneitä elämäntilanteita.

– Esimerkiksi työkyvyttömyyden pitkittyessä huoli tulevasta toimeentulosta kasvaa. Taloudellisten ongelmien lisäksi haasteita voi syntyä myös parisuhteessa tai perheessä. Erityisen hankalaksi tilanne voi muodostua myös silloin, kun psyykkisten sairauksien lisäksi toimintakykyä laskevat somaattiset oireet, jolloin päätöksenteko kuntoutukseen ja toimeentuloon liittyen viivästyy, kertoo kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen.

Soittajalle täysin maksuttomaksi muuttuneeseen vertaistukipuhelimeen tulleiden puhelujen määrä moninkertaistui viime vuoden aikana. Puhelujen määrä oli 2873. Vertaistukipuhelimessa pohditaan paljon arkipäivän ongelmia, yksinäisyyttä ja sen aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten ahdistusta.

– Soittajalle on tärkeää saada yhteys toiseen ihmiseen, tulla kuulluksi ja myös ymmärretyksi. Ongelmien sanoittaminen ja omien ajatusten selkiintyminen keskustelun avulla helpottaa tilannetta. Puhelun aikana voi vaikka selvitä, missä järjestyksessä oman elämän ongelmia olisi hyvä hoitaa, kertoo vertaistukipuhelimen päivystäjä Sini Syrjälä.

Kesällä taukoa toiminnoissa

Sosiaalineuvoja on kesälomalla 26.6.–6.8. ja lakimies 26.6.–14.8.  Mielenterveysneuvonnan käyntipisteet ovat kesällä kiinni paikkakunnasta riippuen:

Helsingin käyntipiste (Hämeentie 54) kesätauolla 6.6. –6.8. Avoinna viimeisen kerran ennen kesätaukoa ma 5.6. klo 10–15 ja tauon jälkeen taas ma 7.8.

Turun käyntipiste (Verkatehtaankatu 4) ja jalkautuvat neuvontapisteet (Turun Mielenterveysyhdistys Itussa Hämeenkadulla, kauppakeskus Skanssin yhteispalvelupisteessä, Turun pääkirjastossa, Varissuon kirjastossa ja Karvetin klubitalolla Naantalissa) kiinni 21.6. –31.7.

Kuopion mielenterveysneuvonta kesätauolla 21.6–6.8.2017. Ennen sitä ja sen jälkeen tapaamiset työntekijöiden kanssa tuttuun tapaan ajanvarauksella.

 

Lisätiedot

Kimmo Hane, kuntoutuspäällikkö, kimmo.hane@mtkl.fi tai puh. 050 599 6519

 

 

Väkivaltateoista vain äärimmäisen pieni osa liittyy mielenterveyden ongelmiin

Tiedote 16.6.2017

On erittäin harvinaista, että mielenterveyden ongelmat aiheuttaisivat väkivaltaisuutta. Kaikista väkivaltateoista vain hyvin pieni osa liittyy mielenterveyden ongelmiin, eli yleinen käsitys näiden yhteydestä on väärä.

Ylen tv-uutisissa 16.6. kello 9 käsiteltiin keskusrikospoliisin tekemiä uhka-arvioita. Uutisessa puhuttiin mielenterveysongelmista kärsivistä riskihenkilöistä ja siitä, että mielenterveysongelmat olisivat uhkatekijä.

Virheellinen käsitys mielenterveysongelmista uhkatekijänä aiheuttaa stigmaa ja syrjintää.

Vain noin prosentti väkivallan uhreista kokee, että väkivalta tapahtui tekijän mielenterveysongelman takia. Sen sijaan mielenterveyden ongelmia kohtaavilla on muuhun väestöön verrattuna kaksin- tai kolminkertainen riski joutua väkivallan uhriksi.

Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma eli häpeäleima on Suomessa edelleen yleinen. Esimerkiksi 70 prosenttia masennuspotilaista haluaa salata tilansa, usein syrjinnän ja erilliskohtelun pelossa.

Suomen Mielenterveysseura julkaisee ensi viikolla medialle suunnatun työkalupakin siitä, kuinka mielenterveydestä voi uutisoida siten, että ei vahvisteta virheellisiä ennakkokäsityksiä.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on seurannut suomalaisten asenteita mielenterveysongelmia kohtaan vuodesta 2006.

 

Lisätietoa:
Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

Olavi Sydänmaalakka
Toiminnanjohtaja
Mielenterveyden Keskusliitto
+358 50 363 9920
olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

 

Sote-uudistus – entä järjestöjen ääni? Sininauhaliitto ja MTKL syksyisellä Sote-kiertueella

Sote-uudistus näyttäytyy monen yhdistyksen vinkkelistä uhkakuvina: Kuinka turvataan yhdistysten toimintaedellytykset? Entä palveluja tarvitsevien palvelut? Onko valinnanvapautta loppupeleissä olemassa?

Sininauhaliitto ja Mielenterveyden keskusliitto järjestävät yhteistyössä Sote-kiertueen viidellä paikkakunnalla tulevana syksynä: Kotkassa, Tampereella, Mikkelissä, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

Keskustelemme yhdessä päihdeasioista ja mielenterveydestä sote-uudistuksessa. Tavoitteena on asiantuntijatiedon lisääminen, järjestöjen äänen kuuluminen sekä alueellisten verkostojen vahvistuminen maakunnittain sote-asioissa.

Tarkempi ohjelma ilmestyy ja ilmoittautuminen alkaa kulloinkin n. kuukautta ennen tapahtumaa. Tapahtumapäivät kannattaa kuitenkin jo nyt varata kalenteriin. Päivän kesto on n. klo 9.30 – 16.00.

Kiertueaikataulu

27.9.      Kotka

12.10.    Tampere

26.10.    Mikkeli

9.11.      Kuopio

28.11.    Jyväskylä

 

Lisätiedot

Sirpa Pöllönen, projektipäällikkö, sirpa.pollonen@sininauha.fi tai puh. 050-560 3851
Riitta Hämäläinen, koulutus- ja markkinointikoordinaattori, riitta.hamalainen@mtkl.fi tai puh. 050-5299 729

Liittokokousvaalien äänten tarkistuslaskenta ei tuonut muutoksia liittohallitukseen eikä -valtuustoon

Mielenterveyden keskusliiton liittokokousvaalien tuloksen tarkistuslaskenta suoritettiin Mielenterveyden keskusliiton toimistolla tänään maanantaina 6.5.2017. Tarkistuslaskennassa oli mukana Marko Tyrväinen Kotkan mielenterveysyhdistys Merituulesta ja Mikko Hellström Mieli Maasta ry:stä. Tarkistuslaskennan sihteereinä toimi Mielenterveyden keskusliiton henkilöstösihteeri Sirpa Numminen ja tapahtumakoordinaattori Silja Lepistö. Yksittäisistä ehdokkaista tarkistuslaskennassa muuttuivat seuraavien äänet: Liittohallituksen puheenjohtajaäänestys: Raatikainen Tarmo (-1), väärä äänestyslippu hylättiin Liittovaltuuston puheenjohtajaäänestys: Heino Mirva (-1), väärä äänestyslippu hylättiin Liittovaltuustoäänestys: Gustafsson Janne (+1) Jylhä-Ollila Minja (+1) Kalevo Juha (-1) Lyytikäinen Kari (+1) Malinen Ilkka (-4) Nordfors-Leino Luca (+1) Tilli Raimo (-2) Tuomioja Arja (-2) Vahekoski Pia (-1) Virnes-Torvinen Maritta (+2) Virta-Räikkönen Johanna (-2) Liittohallituksen ja -valtuuston kokoonpano ei tarkistuslaskennan seurauksena muuttunut. Katso TÄSTÄ MTKL:n uusi liittohallitus ja -valtuusto 2017-2020.