Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

KANNANOTTO 16.10.2018
Mielenterveyden keskusliitto on yhdessä 23 muun järjestön kanssa allekirjoittanut kannanoton.

 

Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen. 

 

lights-890404_1280

 

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

 Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

− Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

− Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas Tenkanen EHYT ry:stä.

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

− Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

− Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena Rusi Sininauhasäätiöstä.

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

− On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

 

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry
A-klinikkasäätiö sr
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Irti Huumeista ry
Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut
Kallion seurakunta
Keravan Hannu ja Kerttu ry
Kriminaalihuollon tukisäätiö sr
KRIS – Suomen keskusliitto ry
Kunnon Elämä ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Moniheli ry
Sininauhaliitto
Sininauhasäätiö sr
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suoja-Pirtti ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Suomen Setlementtiliitto
Tukikohta ry
Vihreä Keidas ry

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/
Asunnottomien yö somessa: #asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/
https://twitter.com/Asunnottomienyo
https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Lisätietoja:

 

Olavi Sydänmaanlakka
Toiminnanjohtaja
Mielenterveyden keskusliitto
olavi.sydanmaanlakka (a) mtkl.fi
p. 050 363 9920

Edus­kun­nan mie­len­ter­veys­po­liit­ti­nen neu­vot­te­lu­kun­ta: Po­ti­lai­den ja omais­ten ää­ni kuu­lu­viin hoi­don ke­hit­tä­mi­ses­sä

Kannanotto 6.9.2018

Kannanotto

 

Eduskunta uudistaa syksyllä 2018 asiakas- ja potilaslain, jossa säädetään potilaan kuulemisesta oman hoitonsa suunnittelussa ja pakkotoimien käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lainsäädännössä tulisi vahvistaa potilaan ja hänen omaistensa mahdollisuutta osallistua laajemmin hoidon kehittämiseen ja julkiseen päätöksentekoon.

Noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Suomessa. He kokevat yhä leimautumista ja ennakkoluuloja sekä yhteiskunnassa että terveydenhuollossa.

Mielenterveyden ongelmien syvenemistä ja potilaan traumoja pahimmillaan uusintavaa pakkotoimien käyttöä on ehkäistävä nykyistä kattavammilla ja oikea-aikaisilla mielenterveyspalveluilla. Palveluiden on toteuduttava yhdenvertaisesti ja palvelun käyttäjän omalla kielellä. Palveluiden toimivuutta ja laatua voidaan parantaa suunnittelemalla ne yhdessä mielenterveyden ongelmia kohtaavien, heidän omaistensa sekä niitä edustavien tahojen kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja uudistettaessa on säädettävä hoidon tarjoajan velvollisuudesta kuulla potilasta ja omaisia hoidon suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä. Mielenterveyden ongelmia kohtaavien kuuleminen hoitopolun eri vaiheissa edistää tutkitusti laadukkaampaa hoitoa.

Suomi tarvitsee vahvemman lainsäädännön, jossa kokemusasiantuntijoiden kuuleminen otetaan sivuuttamattomaksi osaksi lainsäädäntöprosesseja ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.

 

Mielenterveyden keskusliitto on eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan järjestöjäsen.

 

Lisätiedot:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, Mielenterveyden keskusliitto
p. 040 1244700, sirkku.immonen (at) mtkl.fi

Tupakoinnin ottamista puheeksi arastellaan – keinoja löytyy

Tupakoinnin aiheuttamalla nikotiiniriippuvuudella on yhtäläisyyksiä muihin riippuvuuksiin. Riippuvuuden aiheuttajasta ei ole helppoa päästä eroon ja usein vieroittautumiseen tarvitaan ulkopuolista apua.

Mielenterveys- ja päihdepotilaiden nikotiiniriippuvuutta ei ole pidetty kovin suurena ongelmana, eikä siihen ole herkästi puututtu. Terveydenhuollon ammattihenkilöstölle on nyt tarjolla perehdytystä, miten tupakointi kannattaa ottaa puheeksi ja miten lopettamista tuetaan.

Ammattilaisille on avattu mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakkavieroituksen tietopaketti verkossa. Keuhkoterveysjärjestö Filha, HUS ja Mielenterveyden keskusliitto ovat valmistelleet verkkokurssin Mielenterveystaloon. Verkkokurssi tarjoaa keinoja puheeksiottoon ja tukea tupakoinnin lopettamiseen.

Psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi kertoo, että HUS on ottanut kurssin perehdytysohjelmaan. Tupakoinnin lopettamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat monelle elämänalueelle: potilaiden terveys ja yleinen hyvinvointi kohentuvat, käytöshäiriöt osastohoitojaksoilla vähenevät ja lopettajien taloudellinen tilanne kohentuu, Holi korostaa.

A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki kehottaa ottamaan tupakoinnin puheeksi viipymättä. Tupakoinnin lopettaminen tukee muidenkin päihteiden käytön lopettamista. Tupakoinnin lopettaminen onnistuu mielenterveys- ja päihdepotilailla samoin kuin muillakin potilasryhmillä. Nikotiiniriippuvuutta tulee testata ja vieroitus suunnitellaan yhdessä ammattilaisen kanssa. Vieroituksen tukena voidaan käyttää mm. asiatiedon lisäämistä, motivointia, lääkehoitoa, nikotiinikorvaustuotteita, ryhmätapaamisia ja vertaistukea.

Vertaisen tai kokemusasiantuntijan antama tuki koetaan hyödylliseksi. Filha, Mielenterveyden keskusliitto ja A-klinikkasäätiö ovat kouluttaneet vapaaehtoisia, vertaistukea antavia henkilöitä eli savuttomuuskoutseja tupakoinnin lopettamisen tueksi.

Savuttomuuskoutsi tukee savuttomuuteen ja kulkee rinnalla sen jälkeen, kun henkilö kotiutuu sairaalahoidosta. Pitkän linjan kokemusasiantuntija ja savuttomuuskoutsina toimiva Markku Forsström Mielenterveyden keskusliitosta kokee auttamisen tärkeäksi. Kukaan ei ole toivoton tapaus ja aina kannattaa kannustaa savuttomuuteen, hän uskoo.

Lisätietoja:
Tuula Vasankari, pääsihteeri, LT, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri
tuula.vasankari@filha.fi, 050-5450589

 

Hallituksen kärkihanke: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (MITU) 2017–2018. Toteuttajat: Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö, sairaanhoitopiireistä: HUS, TYKS, TAYS, KYS, KSSHP, VSHP, SATSHP, SOITE, LSHP, EPSHP, ESSOTE

Hankkeen päämääränä on edistää mielenterveys- ja päihdepotilaiden terveyttä ja tukea tupakoinnin lopettamista julkisen terveydenhuollon ja päihdepalvelujen toimintaa tukemalla. Keskeisiä toimintoja ovat alueellisten palveluketjujen ja tupakkavieroitustyön tehostaminen, terveydenhuoltohenkilöstön koulutus, verkkokoulutusmateriaalin tuottaminen, yhteistyö sairaanhoitopiirien, järjestöjen, muiden terveyden edistämisen kärkihankkeiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Disso ry on vuoden mielenterveysyhdistys

Mielenterveyden keskusliitto on valinnut vuoden mielenterveysyhdistykseksi Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n. Vuoden Pomppu -nimeä kantavan palkinnon saanut yhdistys on vasta alle vuoden ikäinen, mutta on onnistunut kasvattamaan jäsenmääränsä vauhdilla jo lähes 300 jäseneen ja luomaan poikkeuksellisen vahvan yhteistyöverkoston.

 

Vuoden Pomppu julkistetaan nyt neljännen kerran. Palkinnon perusteena on se, että yhdistys on tehnyt jotain merkittävää, poikkeuksellista tai uutta.

”Joka vuosi valinnasta tulee vaikeampi, sillä hakijoiden määrä sekä taso kovenevat vuosi vuodelta. Valinnan vaikeutta kuvatkoon se, että työryhmä kävi tänä vuonna ennätyspitkän keskustelun valinnasta ja kalkkiviivoille asti vaihtoehtoja oli useampia. Disso ry on nuoresta iästään huolimatta äärimmäisen hyvässä vauhdissa ja saanut tapahtumien ja näkyvyyden kautta aikaiseksi mitattavaa menestystä. Yhdistys on onnistunut saamaan toimintaansa mukaan myös ammattilaisjäseniä ja kasvattamaan jäsenmääräänsä kovaa vauhtia – ja tämä kaikki ilman STEA:n rahoitusta, mikä entisestään nostaa onnistumisen merkitystä”, perustelee palkinnon myöntäneen järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig.

 

Lokakuussa 2017 perustettu Disso ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka yhteiskunnallisena tavoitteena on ymmärryksen lisääminen psyykkisestä traumatisoitumisesta ja trauman yhteydessä kehittyneestä rakenteellisesta dissosiaatiohäiriöstä. Yhdistys toimii asiantuntijafoorumina psykiatrian ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille ja tarjoaa tietoa ja vertaistukea traumatisoituneille sekä trauman oireista kärsiville ihmisille ja heidän läheisilleen. Yhdistys haluaa tehdä moninaista yhteistyötä traumojen hoidon hyväksi ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välille.

 

Noin 5–20 prosenttia kaikista mielenterveyshäiriöstä on arvioiden mukaan dissosiaatiohäiriöitä, ja pelkästään Uudenmaan alueella on ainakin 5000 trauma- ja dissosiaatiohäiriötä potevaa henkilöä. Vain hyvin osa pieni koko ryhmästä saa tarpeenmukaista hoitoa.

 

”Yhdistyksen nopea kasvaminen ja palkinto kertovat siitä, että yhteiskunta on valmis keskustelemaan ja käymään avointa dialogia traumasta ja siitä, mitä meille mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville ihmisille on tapahtunut ja miten lapsuuden traumatisoituminen vaikuttaa päivittäiseen elämäämme. Unelmamme on, että voisimme lisätä kohtaamisten ja palvelujen laatua järjestelmässä sekä luoda vertaisuuden kokemuksia ja toivoa toipumisesta”, sanoo Disso ry:n puheenjohtaja, sosionomi (YAMK) Mai Peltoniemi.

 

Disso ry sosiaalisessa mediassa ja verkossa:
Facebook: www.facebook.com/DissoRy/
Instagram: @disso_ry
Twitter: @SuomenDissoRy
www.disso.fi
Palkinto julkistetaan tänään Kemissä. Video palkinnon luovutuksesta on katsottavissa Mielenterveyden keskusliiton YouTubessa.

 

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Mai Peltoniemi, puh. 044 33097216
Varapuheenjohtaja Minna Torikka, puh. 050 5311266
Puheenjohtaja Markus Lustig, järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 6006 595

 

Vuoden Pomppu -palkinto julkistetaan tänään Kemissä Mielenterveyden keskusliiton kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä. Liitto myöntää palkinnon vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselle. Liitossa on 160 jäsenyhdistystä ja niissä noin 17 000 henkilöjäsentä. Liitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä valtakunnallinen kattojärjestö.

 

Kuvassa Markus Lustig, Mai Peltoniemi ja Olavi Sydänmaanlakka

 

Kuvassa Mai Peltoniemi

Kuvassa Mai Peltoniemi

 

 

 

Kehataan Kemissä: 400 osallistujaa kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä

Kehataan Kemissä -tapahtuma tuo Kemin kulttuurikeskukseen, kaupunginteatteriin ja Sauvonsaaren urheilukentälle 24.-26.8.2018 mielenterveysyhdistysten jäseniä eri puolilta Suomea. Mielen ja kehon hyvinvointia tukevia pääteemoja on kaksi: teatteri ja liikunta.

Mielenterveyden keskusliiton suurin jäsentapahtuma, kulttuuri- ja yleisurheilupäivät, kiertää vuosittain eri paikkakunnilla. Tänä vuonna Kehataan Kemissä -otsikon alla ohjelma koostuu kulttuurista, luonnosta, luovista menetelmistä, urheilusta, leikkimielisen rennosta liikunnasta ja mukavasta yhdessäolosta.

”Luovuus ja liikunta auttavat ylläpitämään mielen ja kehon hyvinvointia, ja siihen pitää kaikilla olla oikeus ja mahdollisuus. Minullekin teatteri ja kehollinen ilmaisu ovat tärkeitä elementtejä, joista saan paljon voimavaroja”, sanoo liiton Hyvän mielen lähettiläs, kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola, joka vetää Kemissä improvisaatiopohjaisen teatterityöpajan.

”Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä siksikin, että hyvän mielenterveyden edistäminen edellyttää paitsi yhteiskunnan tukiverkkoja ja palveluja, myös ihmisten kohtaamisia, joissa jokaisella on oma arvokas tarinansa”, Toivola toteaa.

Perjantaina päivällä on erilaisia luovien menetelmien työpajoja ja tutustumiskohteita. Illan teatterikatselmuksessa esiintyvät mielenterveysyhdistysten teatteriryhmät ja Kemin kaupunginteatterin improryhmä.

 

Yleisurheilukisat jo 23. kerran

Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisat järjestetään lauantaina 23. kerran. Lajeiksi ovat vakiintuneet 1000 metrin kävely, ruotsalaisviesti sekä kolmiottelu (60 metrin juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö).

Monissa mielenterveysyhdistyksissä on oma joukkue, joka harjoittelee tavoitteellisesti vuosittain. Tänä vuonna suurimmat joukkueet tulevat Kemistä (19 hlöä), Kuusamosta (18) ja Siikalatvalta (15). Kalajokilaaksosta ja Iisalmesta on 11-henkiset joukkueet. Ikähaitari on laaja: kisojen vanhin osanottaja täyttää tänä vuonna 81 vuotta ja nuorin 17 vuotta.

 

Seuraa tapahtumaa sosiaalisessa mediassa:

#kehataan #kemi #kehopositiivisuus #teatterinlumo
Mielenterveyden keskusliiton kanavat Facebook, Twitter ja Instagram

 

Järjestäjä:
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten perustama järjestö, jolla on 160 jäsenyhdistystä ja niissä 17 000 jäsentä. www.mtkl.fi

Järjestäjäkumppanit Kemissä:
Mielenterveysyhdistys Yhdessä ry, Kemin kaupunki, kaupunginteatteri ja seurakunta sekä Veitsiluodon Kisaveikot.

 

Mielenterveysneuvonnan aukioloajat muuttuvat

Mielenterveysneuvonnan chat lisää päivystysvuoroja 6.8. lähtien kolmeen kertaan viikossa. Jatkossa chat palvelee ti-to klo 12-15.  Mielenterveysneuvonnan puhelinneuvonta ja vertaisneuvonta ovat avoinna joka arkipäivä klo 10-15.

Neuvontachatista saavat apua, tukea ja ohjausta kaikki omasta tai läheisen mielenterveydestä huolestuneet henkilöt sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset sekä alan opiskelijat. Chat on avoinna tiistaista torstaihin klo 12-15 osoitteessa www.mtkl.fi.

Neuvontachatissa palvelevat Mielenterveyden keskusliiton mielenterveystyön ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat, jotka neuvovat ja vastaavat kysymyksiin esimerkiksi tuesta, hoidosta, kuntoutuksesta, etuuksista ja arkisista käytännön pulmista. Asiakas valitsee itse asiantuntijan, jonka kanssa hän haluaa keskustella.

Neuvontachatin lisäksi Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa valtakunnallista puhelinneuvontaa, jossa voi keskustella joko kokemusasiantuntijan tai kuntoutusneuvojan kanssa:

Maksuton vertaistukipuhelin 0800 177599

  • voit keskustella kokemusasiantuntijan kanssa ma–pe klo 10-15

Neuvontapuhelin 0203 91920

  • kuntoutusneuvojat vastaavat ma-pe klo 10-15.
Soittaminen neuvontanumeroon 0203 91920 maksaa sekä kiinteästä verkosta että matkapuhelimesta soitettuna 8,35 snt/puhelu ja 16,69 snt/min. Ulkomailta soitettaessa tavallinen ulkomaanpuheluhinta.

Lisätiedot

Kimmo Hane, kuntoutuspäällikkö, kimmo.hane@mtkl.fi tai puh. 050 599 6519

Syksyn 2018 kurssiopas on ilmestynyt

Mielenterveyden keskusliiton syksyn 2018 Uusi alku -kurssiopas on julkaistu. Samalla käynnistyi ilmoittautuminen kursseille.

Tarjolla on entistä monipuolisempi kurssivalikoima, joka tarjoaa käytännön työkaluja, tukea, tietoa ja keinoja psyykkisestä sairaudesta toipuville ja heidän perheilleen, alan ammattilaisille sekä kuntoutujille, jotka haluavat auttaa toisia. Kurssitoiminnan pohjalla vaikuttaa vahvasti jo yli 20 vuoden ajan kehitetty voimavarapohjainen asiakastyö, jonka perustana on tiivis yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Kaikille avoimet Hyvinvoinnin iltakoulu -luennot laajenevat syksyllä Helsingistä ja Turusta myös Kuopioon, Ouluun ja Tampereelle. Luennoilla käsitellään monipuolisia, keskustelua herättäviä ja ajankohtaisia aiheita, kuten kehopositiivisuutta, tunnetaitoja, sisäistä motivaatiota ja häpeää.

Luentoja ja kursseja on syksyllä yhteensä 34 paikkakunnalla ympäri Suomea, ja suuri osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä paikallisten, alueellisten tai valtakunnallisten mielenterveysyhdistysten kanssa.

Mtkl_Kurssit_syksy18_Kansi

Selaile sähköistä kurssiopasta: https://issuu.com/mtkl/docs/uusi_alku_kurssiopas_syksy_2018

Kurssiopas pdf:änä: Kurssiopas 2018 syksy

Tapahtumakalenteri: https://kurssikalenteri.mtkl.fi/

Jani Toivola puhuu uupumuksesta ja arjesta Tunne & Mieli -lehdessä

Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen lähettiläs 2018, kansanedustaja Jani Toivola on Tunne & Mieli -lehden 4/2018 kansihenkilö. Lehden haastattelussa Toivola kertoo isäksi tulostaan, työuupumuksestaan sekä siitä, kuinka kiireinen kansanedustajan arki rullaa pian 5-vuotiaan Aili-tyttären yksinhuoltajana.

Jani Toivola joutui vuonna 2017 jäämään keskivaikean masennuksen ja työuupumuksen vuoksi puoleksi vuodeksi sairauslomalle kansanedustajan työstään. Toivola kertoi samantien julkisesti sairauslomansa syyn, ja hän on jälkeenpäin kertonut siihen johtaneista tapahtumista sekä toipumisestaan talvella 2018 julkaistussa kirjassaan Kirja tytölleni.

Työuupumus on väestössä melko yleinen häiriötila. Sen esiintyvyys vaihtelee jossain määrin työelämän yleisen tilanteen mukaan. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 23 % kärsi lievästä ja 2 % vakavasta työuupumuksesta. Vastaavasti naisista 24 % kärsi lievästä ja 3 % vakavasta työuupumuksesta.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Se ei ole varsinaisesti sairaus, eikä se diagnoosina ole syy sairauslomalle. Työuupumukseen liittyy kuitenkin lähes aina jonkinasteinen masennustila tai ahdistuneisuushäiriö, jotka monesti pakottavat ihmisen jäämään sairauslomalle, toisinaan pitkäksikin aikaa.  Työuupumukseen liittyy myös riski unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Sen on myös todettu lisäävän tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä.

 

– Työelämäkulttuurissa masennus ja uupumus ovat vaikeita aiheita, joista pitäisi puhua avoimemmin, rohkeammin ja oikeilla sanoilla. Työelämä on kuluttavaa, eikä moni kehtaa myöntää uupuvansa suurien paineiden alla. Työelämäkulttuuria pitäisi pystyä muuttamaan psyykkisesti kestävämmäksi niin, ettei työ sairastuttaisi ketään. Ja jos sairastuttaa, sen ei pitäisi olla asia, jota joutuu piilottelemaan, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Uusimman Tunne & Mieli -lehden, jossa mm. Jani Toivola kertoo oman tarinansa, useassa artikkelissa puhutaan työuupumuksesta sekä arjen hallinnasta. Lehti ilmestyy ennakkoon R-kioskeihin tiistaina 31.7. ja muihin myyntipisteisiin sekä tilaajille torstaina 2.8.

Lue lisää Tunne & Mieli -lehdestä

T&M 4 2018

 

 

 

SuomiAreena: Erilaisessa minglessä esillä arjen turvallisuus

Minglailu on useimmiten politiikan, yritysmaailman ja etujärjestöjen päättäjien puuhaa. Porin SuomiAreenassa tänään 16.7. järjestettävä Erilainen mingle on nimensä veroinen: siellä kohtaavat eri-ikäiset työnhakijat, mielenterveyskuntoutujat, järjestöväki, yrityselämän edustajat, poliitikot ja monet muut. Tänä vuonna teemana on kaikille yhteinen arjen turvallisuus.

Tilaisuuden avaa Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala. Juontajana toimii kansanedustaja, toimittaja Timo Harakka. Heidän lisäkseen kuullaan arjen selviytymisistä ja iloista vertaisohjaajilta ja osallistujilta, jotka tuntevat työttömyyden, lapsiperheiden vaikeuksien, mielenterveyshaasteiden ja muiden arjen turvallisuuden horjuttajien eri kasvot.

Voit seurata tapahtumaa twitterissä: #Erilainenmingle.

Hävikkiruokaa tarjoilee Porvoon Yhteinen keittiö -hanke.

Erilainen mingle järjestetään kolmatta kertaa. Sen toteuttavat yhdessä Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto, Klubitalo Sarastus, Mielenterveyden Keskusliitto, Porin kulttuuripaja Lumo, Porin mielenterveysyhdistys Hyvis, Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Tatsi, Vates-säätiö ja Veikkaus.