Vankilapsykiatri Hannu Lauerma palkittiin kunniamitalilla Mielenterveysmessuilla

Kun Hannu Lauerma luennoi, salit ovat yleensä viimeistä paikkaa myöten täynnä. Hän on myös Mielenterveysmessujen suosituimpia luennoitsijoita. Keskiviikkona 21.11. Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry eli SMTHL luovutti Lauermalle pronssisen Simpukka-veistoksen Mielenterveysmessuilla Helsingin Kulttuuritalossa.

 

Kuva: Anna Autio

Kuva: Anna Autio

 

Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja dosentti, THL:n tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on avannut luennoillaan ansiokkaasti muun muassa pahan olemusta mielenterveysalan ammattilaisille, mutta myös suurelle yleisölle.

Edellä on muutama niistä monista perusteluista, jotka mainittiin, kun Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry eli SMTHL luovutti pronssisen simpukka -veistoksen Hannu Lauermalle. Veistos ojennettiin tälle merkittävälle mielenterveysvaikuttajalle keskiviikkona 20.11. 2018 Mielenterveysmessuilla Helsingin Kulttuuritalolla.

– Olet meille monelle myös oiva kannustaja ja esimerkki, johtuen keskeytymättömästä innostuksestasi uuden oppimiseen. Viittaan muun muassa harjoittamaasi unitutkimukseen, totesi SMTHL:n puheenjohtaja Tarja Klemola luovuttaessaan pienoisveistoksen Hannu Lauermalle.

Simpukka-veistoksen on aikanaan suunnitellut Mielenterveyshoitoalan Liitolle kuvanveistäjä Arto Lappalainen. Veistoksen on saanut ennen Lauermaa vain neljä suomalaista mielenterveysvaikuttajaa:

  • vuonna 2003 psykiatri Ilkka Taipale
  • vuonna 2005 Mielenterveysseuran pitkäaikainen ex-toiminnanjohtaja Pirkko Lahti
  • vuonna 2010 Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
  • vuonna 2014 opetusneuvos Marja-Kaarina Koskinen

 

Lisätietoja: 

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry:
puheenjohtaja Tarja Klemola, tarja.klemola@smthl.fi, p. 040 516 7115
tiedottaja Ulla Aurio, ulla.aurio@gmail.com, p. 040 848 9928

 

 

 

 

 

 

 

 

Jenny Lehtinen on Hyvän mielen lähettiläs 2019

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2019 Hyvän mielen lähettilääksi toimittaja Jenny Lehtisen. Nimitys on tunnustus Lehtisen rohkeudesta ja kannustavasta asenteesta, jolla hän on käsitellyt mieleen ja kehoon liittyviä ongelmia ja kertonut avoimesti myös omasta kamppailustaan syömishäiriön ja masennuksen kanssa.

 

Kuva: Anna Autio

Kuva: Anna Autio

 

Jenny Lehtinen, 40, on toimittaja, joka on laittanut työssään oman persoonansa rohkeasti peliin ja nostanut esille vaikeita mielenterveyteen liittyviä aiheita. Hänet tunnetaan mm. Ylen Jenny+ -ohjelmasta, kehopositiivisuuden Vaakakapina-kampanjasta sekä Jenny & Läskimyytinmurtajat -elämäntapamuutokseen tähtäävästä ohjelmasta ja siihen liittyvästä verkkoyhteisöstä.

Lehtinen on puhunut avoimesti ja persoonallisesti, miltä masennus, syömishäiriö, vääristynyt kehonkuva ja painon kanssa kamppailu ovat tuntuneet ja kuinka hän on niistä selvinnyt.

– Minulle Hyvän mielen lähettilään tunnustus merkitsee sitä, että omista mielenterveyden ongelmistani puhumisesta on ollut hyötyä ja se on huomattu. Yleensä mielenterveysongelmista kehotetaan olemaan hiljaa, ja se onkin yksi asia, johon toivoisin suurta muutosta. Sellaiset asiat, joista voidaan puhua ääneen eivät enää hallitse koko elämää, sanoo Jenny Lehtinen.

Mielenterveyden keskusliiton keskeisenä tavoitteena on nähdä ihminen kokonaisuutena, ilman leimoja ja määrittelyjä, oli elämäntilanne mikä hyvänsä.

– Jenny Lehtinen on puhunut paljon itsensä hyväksymisen puolesta ja on positiivinen esimerkki kertomaan jokaiselle, että olet hyvä juuri tuollaisena. Pelkkä tiedon lisääminen ei motivoi eikä saa aikaan pysyviä muutoksia yleisissä asenteissa eikä yksilöissä itsessään, vaan tarvitsemme kannustavaa, itsensä likoon laittavaa, positiivista ja myyttejä purkavaa asennetason vaikuttajaa. Jenny on juuri sellainen, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Lehtinen itse ajattelee, että moni mielenterveyden ongelma jäisi syntymättä, jos yhteiskuntamme ei olisi niin ankara kovin monissa asioissa. Hän pyrkii myös aktiivisesti muuttamaan syömishäiriöitä yhteiskunnassa synnyttäviä ilmiötä ja asenteita.

– Tuntuu väärältä, että niin moni ihminen leimataan mielenterveysongelmaiseksi pääasiassa sen takia, että ympäristöstä ei löydy tukea ja ymmärrystä erilaisuudelle. Mielenterveyden häiriöt leimaavat ihmistä aivan eri tavalla kuin somaattiset sairaudet, mikä usein vain pahentaa sairastuneen tilannetta. Myös hoitoon pääsyn pitäisi olla nykyistä helpompaa ja hoitosuhteiden pysyvämpiä, sanoo Lehtinen.

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä ja näin vähentää niihin liittyvää stigmaa. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. vuoden 2018 lähettiläs, kansanedustaja Jani Toivola, vloggaaja Maiju Voutilainen eli Mansikkka, kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

Hyvän mielen lähettiläs -tunnustus luovutettiin Jenny Lehtiselle Mielenterveysmessuilla Kulttuuritalolla 20.11.2018.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 493 4433, mirja.aarnio@mtkl.fi

 

 

Mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa vastaan saatava valtakunnallinen kärkihanke

Mielenterveyden häiriöihin liittyy yhä häpeäleima, joka vaikeuttaa avun hakemista ja oireista toipumista. Leimautumista vastaan on perustettava valtakunnallinen kärkihanke, vaatii Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sellaista ei vielä ole.

”Muissa Pohjoismaissa julkisella rahoituksella on jo toteutettu menestyksekkäitä kansallisia ohjelmia häpeäleiman vähentämiseksi. Suomessa stigmanvastainen kärkihanke on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan”, Raatikainen sanoo.

”Tärkeitä kohderyhmiä ovat perheet, päiväkodit, koulut, opettajat ja oppilaat, terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat, poliisi ja päättäjät. Tiedon lisäksi tarvitaan tarinoita toipumisesta, osallisuudesta ja onnistumisista.”

Häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin.

”Yksilön kokema sisäinen stigma on vakava este hänen kuntoutumiselleen. Sairastunut salaa oireitaan ja viivyttelee avun hakemista.  Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita”, Raatikainen kuvaa.

Mielenterveysbarometrin mukaan lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi heitä naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata (2017).

Mielenterveyden häiriöitä itse kokeneista 39 % on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysalan ammattilaisista samaa mieltä on peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Barometrin mukaan tätä mieltä on 73 % mielenterveysongelmia itse kokeneista, 61 % väestöstä, 55 % mielenterveysammattilaisista ja 49 % työnantajista.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605

Mielenterveysbarometri 2017

Tänään järjestetään kynttilätapahtumia eri puolilla Suomea itsemurhan uhrien muistolle. Kynttilätapahtumat aloittavat valtakunnallisen mielenterveysviikon 18.-25.11.2018.

Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25.11.2018, ja viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

 

Nuorista 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyshäiriö, joista suurin osa on saanut alkunsa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Pauliina Mattila-Holapan tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorille myönnetty eläke tarkoittaa usein jäämistä työelämän ulkopuolelle, sillä heille ei ehdi kertyä työtuloja. Varhainen ja oikeanlainen, juuri nuoren elämäntilanteeseen ja tarpeisiin vastaava apu ja tuki olisi tärkeää. Moni opiskelija jättää hakematta apua joko mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen vuoksi tai siksi, ettei koe saavansa mistään oikeanlaista apua.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

– Liian usein nuorille tarjotaan esimerkiksi opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta. Oman elämän merkityksellisyys ja asiantuntijuus lähtee nuoresta itsestään, ja siksi meidän kaikkien on tärkeää kuunnella, mitä nuori itse haluaa ja minkä kokee tärkeäksi.

Mielenterveysviikolla Mielenterveyden keskusliitto mm. kampanjoi nuorten mielenterveyden puolesta sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentämiseksi, aloittaa podcast-sarjan ja järjestää mielenterveysmessut. Teemaviikon kysymys kuuluu: Mikä pitää sinun mielesi kunnossa? Viikon aikana verkosta voi myös lukea, millaisia vastauksia hyvästä elämästä saatiin jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselyssä.

Osallistu keskusteluun mielenterveysviikolla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa:
#munelämä
#mielenterveysviikko
Kerro, mikä pitää juuri sinun mielesi kunnossa!

 

Mielenterveysviikolla tapahtuu:

 

Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtumia itsemurhan tehneiden muistolle. Lue lisää täältä. #kynttilätapahtuma

Maanantaina 19.11. alkaa podcast-sarja, jossa Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa kehosta, mielestä ja yhteiskunnasta. Ensimmäinen vieras on Aram Aflatuni, joka työskentelee nuoria osallistavassa Gutsy Go -projektissa. Muita vieraita ovat mm. Maaret Kallio, Ulrika Björkstam, Miina Savolainen sekä vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää podcastista täältä.

Tiistaina 20.11. klo 9.30 julkistetaan vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs Mielenterveysmessuilla Helsingissä.

Tiistaina ja keskiviikkona 20.–21.11. Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla. Lue koko messuohjelma ja aikataulut täältä. #mielenterveysmessut

Jäsenyhdistysten mielenterveysviikon tapahtumat paikkakunnittain löytyvät täältä.

Lisäksi liitto kampanjoi nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 2ME -hankkeen kanssa, joka toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyviin Helsingin kaupungin nuorille tarjoamia matalan kynnyksen palveluita. Mukana yhteistyössä on myös Ohjaamojen Onni-hanke.

 

Lisätietoja, haastattelut ja kuvapyynnöt:
Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, mirja.aarnio(a)mtkl.fi, p. 050 493 4433

Lisätietoja, Mielenterveysmessut
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen(a)mtkl.fi, p. 040 124 4700

 

 

Mtviikko 2018 (1)

 

 

 

Sisäministeriön esitys heikentäisi oikeusturvaa, vahvistaisi stigmaa ja vähentäisi hoitoon hakeutumista

Vakavia mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten kannalta sisäministeriön esitys terveystietojen luovuttamisesta poliisille on täysin kestämätön. Se heikentäisi oikeusturvaa, syventäisi entisestään mielenterveysongelmiin liittyvää leimautumista ja vähentäisi hoitoon hakeutumista, toteaa toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta. Continue reading

Vaaliton keräys on käynnissä kotimaan vammaisyhdistysten hyväksi

Äänestyspaikoilta tuttu lahjoitus vammaistyölle onnistuu, vaikka maakuntavaaleja ei nyt olekaan.

Pieni ele -keräys järjestetään maakuntavaalien suunniteltuna ajankohtana 17.-28.10., vaikka vaalit siirtyivätkin keväälle. Valtakunnallisten vaalien äänestyspaikoilla on kerätty varoja kotimaan vammais- ja terveystyölle jo vuodesta 1907 lähtien. Vaalittomalla keräyksellä Pieni ele muistuttaa, että lahjoittaminen onnistuu muutenkin kuin käteisenä keräyslippaaseen.

Keräykseen voi osallistua mobiili- tai verkkomaksulla: lahjoittamalla haluamansa summan MobilePay:lla numeroon 53834, Pivolla numeroon 050 4488 242 tai verkkolahjoituksena osoitteessa https://verkkolahjoitus.pieniele.fi.

Lahjoitukset käytetään 17 mukana olevan järjestön kautta esimerkiksi kuntoutukseen, sopeutumisvalmennukseen, vertaistukeen ja apuvälineisiin. Mielenterveyden keskusliitto on ollut mukana Pieni ele -keräyksessä vuodesta 2013.

Pieni ele -keräyksen järjestävät 17 vammais- ja terveystyön järjestöä paikallisyhdistyksineen:

Allergia-, Iho-  ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, FDUV, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Psoriasisliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto

Järjestöihin kuuluu yhteensä noin 400 000 jäsentä.

Keräyksen tarkoitus on, etteivät vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset jää haasteidensa kanssa yksin. Pieni ele on suuri turvaverkko.

Lisätietoja:

Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen@mtkl.fi, puh. 040 124 4700

www.pieniele.fi/medialle
www.pieniele.fi
www.facebook.com/pieniele

Lahjoita mobile Pay 53834

Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

KANNANOTTO 16.10.2018
Mielenterveyden keskusliitto on yhdessä 23 muun järjestön kanssa allekirjoittanut kannanoton.

 

Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen. 

 

lights-890404_1280

 

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

 Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

− Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

− Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas Tenkanen EHYT ry:stä.

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

− Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

− Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena Rusi Sininauhasäätiöstä.

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

− On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

 

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry
A-klinikkasäätiö sr
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Irti Huumeista ry
Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut
Kallion seurakunta
Keravan Hannu ja Kerttu ry
Kriminaalihuollon tukisäätiö sr
KRIS – Suomen keskusliitto ry
Kunnon Elämä ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Moniheli ry
Sininauhaliitto
Sininauhasäätiö sr
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suoja-Pirtti ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Suomen Setlementtiliitto
Tukikohta ry
Vihreä Keidas ry

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/
Asunnottomien yö somessa: #asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/
https://twitter.com/Asunnottomienyo
https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Lisätietoja:

 

Olavi Sydänmaanlakka
Toiminnanjohtaja
Mielenterveyden keskusliitto
olavi.sydanmaanlakka (a) mtkl.fi
p. 050 363 9920