Mielenterveysneuvonnan poikkeusaukioloajat: vk 7

Mielenterveysneuvonnan puhelin 0203 91920 on suljettu koulutuksen takia 13.-14.2.2018. Neuvontapuhelin on avoinna muina arkipäivinä (ma, to, pe) klo 10-14.

Neuvontachat on myös suljettu keskiviikkona 14.2.

Vertaistukipuhelin 0800 177 599 on avoinna normaalisti arkisin klo 10-15.

Järjestöjen sosiaaliturvaopas on päivitetty

Sosiaaliturvaopas on päivitetty. Se on luettavissa osoitteessa www.sosiaaliturvaopas.fi. Verkkosivuille on laajasti koottu tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaaliturvasta.

Oppaan tavoitteena on sosiaaliturvan hyödyntäminen ja tunnetuksi tekeminen. Opas on tarkoitettu järjestöjen työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten. Oppaasta hyötyvät myös asiasta kiinnostuneet kansalaiset, ja se on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden käytettävissä.

Lähteinä on käytetty julkisia asiakirjoja sekä asiantuntijatietoa.

Julkaisun on kirjoittanut 17 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Aivovammaliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Näkövammaisten liitto, Psoriasisliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Neuroliitto, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäpotilaat. Uutena järjestönä mukana on Eläkeliitto.

Voit tulostaa oppaan TÄSTÄ.    

Voit lukea oppaan tästä:

Äänestyspaikoilla kerätään varoja kotimaan vammais- ja terveystyölle

Presidentinvaalien ennakkoäänestys on alkanut ja sen yhteydessä järjestetään jälleen Pieni ele -keräys kotimaan vammais- ja terveystyön hyväksi. Lipaskeräys järjestetään äänestyspaikoilla 17.-23.1.2018 ja 28.1.2018. Keräys jatkuu mahdollisen toisen äänestyskierroksen aikana.

Keräyksellä tuetaan paikallista ja valtakunnallista vammais- ja terveystyötä
Puolet kunkin kunnan keräyslippaiden tuotosta käytetään paikallisesti esimerkiksi neuvontaan ja vertaistukitoimintaan vammais- ja terveysyhdistyksissä. Toinen puoli käytetään valtakunnallisesti esimerkiksi kuntoutukseen, tiedotukseen ja apuvälineiden hankintaan.

Pieni ele -keräyksen järjestävät 17 vammais- ja terveystyön järjestöä paikallisyhdistyksineen. Järjestöihin kuuluu noin 400 000 jäsentä. Lipaskeräyksessä äänestyspaikoilla on vapaaehtoistyössä yli 10 000 kerääjää. Suurella osalla heistä on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus.

Keräyksessä mukana:
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Psoriasisliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto

Lipaslahjoituksen lisäksi keräykseen voi osallistua seuraavasti:
– Verkkomaksulla osoitteessa www.pieniele.fi/verkkolahjoitus
– Otto&lahjoituksella Otto-käteisnostoautomaateilla 1.1.-15.3.2018 (lahjoitussumma 5 euroa)
– PIVO-mobiilimaksuna numeroon 050 44 88 242
– Lähettämällä tekstiviestin LAHJOITA 5 numeroon 16301 (lahjoitussumma 5 euroa)

Paikallisyhdistykset mukana keräyksessä
Mielenterveyden keskusliitto on ollut mukana Pieni ele -keräyksessä vuodesta 2014 lähtien. Keräyksessä on ollut mukana yli 60 liiton paikallisyhdistystä.

Ilmoittautuminen 2018-2019 lipaskeräyksiin

Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistyksien ilmoittautuminen Pieni ele -keräykseen on käynnissä 4.12.-1.3.2018. Nyt ilmoittaudutaan samalla kertaa kolmeen lipaskeräykseen: maakuntavaalit 2018, eduskuntavaalit 2019 sekä EU-vaalit 2019. Lisätietoa ilmoittautumisesta löydät täältä.

Lisätietoja:
Pieni ele -keräystoimikunta, projektipäällikkö Elina Ranta, puh. 0400 887 114 elina.ranta@pieniele.fi
www.pieniele.fi/medialle

FB olemme mukana

Olavi Sydänmaanlakka Vates-säätiön hallituksen puheenjohtajaksi

Tiina Jäppinen Vatesin hallitus 160118 nettiin (002)Vates-säätiön uusi hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan (alhaalla vasemmalla). Varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Räsänen Kuurojen Palvelusäätiöstä (takana oikealla).

Ennen Mielenterveyden keskusliittoa Sydänmaanlakka on työskennellyt mm. HelsinkiMission nuorten kriisityön johtajana ja Aseman Lapset ry:ssä, molemmissa kymmenkunta vuotta.

Vatesin valtuuskunta valitsi säätiön uuden hallituksen 3-vuotiskaudelle lokakuussa 2017.

Sydänmaanlakka kertoo, että Vates-säätiön tavoite vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työelämään pääsemiseksi tai siellä pysymiseksi on tullut jossain määrin tutuksi nykyisen työn kautta jo ennen hallitukseen kutsua. Yhteisenä tekijänä kaikissa työyhteisöissä, joissa hän on toiminut, on näkynyt ihmisen tarve osallisuuteen. Työelämään liittyykin hänestä olennaisesti osallisuuden kokemus, jota työyhteisö voi tarjota.

– Työ on myös tärkeä paikka kokea ja vahvistaa omanarvontuntoa, hän toteaa.

Sydänmaanlakka on oppinut myös ymmärtämään osatyökykyisyyden käsitettä ja tiedostamaan, että kuka tahansa voi olla vähintään tilapäisesti osatyökykyinen.

Uudella puheenjohtajalla on pitkä kokemus hallitustyöstä, mutta hän on toiminut myös operatiivisissa tehtävissä. Sydänmaanlakka luottaa hallituksen laajaan asiantuntijuuteen. Hän uskoo, että Vatesin hallituksen jäsenet voivat edistää säätiön tavoitteita omissa vaikuttamisympäristöissään.

– Tuntuu mahtavalta! hän tiivistää tunnelmansa uuden luottamustoimen alkaessa.

Kuvassa lisäksi alarivissä Laura Andersson, Invalidiliitto, Vesa Saramäki, Kevama (valtuuskunnan pj), keskellä Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät sekä takana Jukka Kujala, Kiipulasäätiö.
Kuva: Tiina Jäppinen

Mobiilisovellus auttaa aloittelijan liikkumaan

Twitter-12-viikon-kävelyohjelma (1)

 

Askeleita arkeen on 12 viikon kävelyohjelma, joka auttaa huonokuntoisiakin lisäämään päivittäistä liikuntaa. Ohjelma julkaistiin paperisena kävelykalenterina elokuussa 2017, ja 11. tammikuuta alkaen se on ladattavissa myös Android-älypuhelimiin. Mobiilisovellus on suomenkielinen, ja sen voi ladata ilmaiseksi Google Play -kaupasta.

Kävelyohjelman voi aloittaa, vaikka kunto olisi nollassa, sillä se alkaa hyvin kevyillä harjoituksilla. Viikkojen edetessä ja kunnon kohotessa ohjelman kävelymäärät kasvavat. Ohjelman harjoitukset latautuvat sovellukseen viikko kerrallaan aina maanantaisin. Harjoituksen ajaksi voi laittaa kellon käyntiin ja lopussa kuitata päivän harjoituksen suoritetuksi. Kyseisen päivän harjoituksen voi kuitata vain sovellukseen laadittuna päivänä. Sovellus myös muistuttaa päivittäin, ettei päivän harjoitus unohtuisi ja jäisi tekemättä.

Sovellus antaa myös vinkkejä, miten omaa arkea voisi aktivoida muutenkin kuin kävelemällä sekä herättää pohtimaan omaa liikkumista ja liikunnan merkitystä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Matalan kynnyksen kävelyohjelma on suunniteltu mielenterveyskuntoutujille. Esimerkiksi Imatran Puutalo ry on markkinoinut ohjelmaa aktiivisesti alueellaan, ja se on saanut hyvän ja kiinnostuneen vastaanoton.

− Ohjelmassa parasta on se, että se on suunnattu niille, jotka eivät ole liikkuneet lainkaan. Monet aloittelijan ohjelmat ovat liian raskaita kuntoutujille. Itsekin aikoinaan aloitin liikkumisen kilometrin kävelyillä, joiden puolessa välissä kävin leipomossa kahvilla huilaamassa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Eino Parvinen.

Kävelykalenterin laati opinnäytetyönään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelija Heidi Hurskainen, ja sovelluksen teki harjoittelutyönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikan insinööriopiskelija Joonas Lähteinen.

Askeleita arkeen on Mielenterveyden keskusliiton hanke (2017-2019), jonka tavoitteena on, että kävelystä tulisi osa ihmisen arjen toimintoja. Hanke on saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

 

Lisätietoja:

Liikuntasihteeri Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliitto, 046 920 6427, kati.rantonen@mtkl.fi

Hankkeen verkkosivut: mtkl.fi/palvelut/liikunta/askeleita-arkeen/

Lataa sovellus täältä

 

Kevään 2018 uusi kurssiopas ilmestynyt

Mielenterveyden keskusliiton kurssitarjonta on nyt koottu yksiin kansiin uuteen kurssioppaaseen. Kevään 2018 kurssivalikoimassa on monipuolisia vaihtoehtoja sekä psyykkisestä sairaudesta toipuville, alalla työskenteleville ammattilaisille että kuntoutujille, jotka haluavat auttaa toisia kuten vertaisohjaajat ja kokemusasiantuntijat. Keväällä alkavat uudet yleisöluentosarjat Helsingissä ja Turussa. Moniin koulutuksiin ja luennoille ovat tervetulleita myös läheiset.

Kurssit ja koulutukset on suunniteltu voimavarapohjaisen asiakastyön pohjalta, jota Mielenterveyden keskusliitto on yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa kehittänyt jo 20 vuoden ajan. Kaikessa mukana olevia teemoja ovat rohkaisu, toivon ja unelmien herättäminen, voimien vahvistaminen, kohtaaminen ja yhdessäolo.

Kaikkiaan koulutustoimintaa on kevään aikana jopa kahdellakymmenellä paikkakunnalla eri puolilla maata. Kymmenkunta kursseista toteutetaan yhteistyössä paikallisten tai alueellisten mielenterveysyhdistysten kanssa.

Kurssiopasta pääset selaamaan tästä:

 

 

Lataa tästä Kurssiopas 2018 pdf-tiedostona

KurssiopasBlanko

 

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kurssikalenteri.mtkl.fi

 

 

Neuvonta- ja vertaistukipalvelut päivystävät myös joulun aikaan

Mielenterveyden keskusliiton neuvonta- ja vertaistukipuhelimet palvelevat 27.-29. joulukuuta joka päivä. Yhteyttä voi ottaa myös uudessa Neuvontachatissa, jossa päivystävät mielenterveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat keskiviikkoisin myös joulun välipäivinä.

Neuvontachat on uusi valtakunnallisen mielenterveysneuvonnan muoto, jonka kokeilujakso alkaa tiistaina 12.12. kello 10.00 osoitteessa mtkl.fi. Chat toimii vaihtoehtoisena neuvontapalveluna Mielenterveyden keskusliiton neuvonta- ja vertaistukipuhelimille.

Ensimmäisenä viikkona Neuvontachatin päivystys on auki tiistaina ja keskiviikkona kello 10.00-16.00. Sen jälkeen chatissa voi kysyä apua keskiviikkoisin, ja tarvittaessa aukioloaikoja lisätään tulevaisuudessa. Palvelu toimii normaalisti myös joulun ajan.

– Halusimme kehittää uudenaikaisen neuvontamuodon, joka tavoittaa esimerkiksi nuoret ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä, toteaa Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane.

Chatissa neuvovat Mielenterveyden keskusliiton mielenterveystyön ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat. He vastaavat kysymyksiin esimerkiksi tuesta, hoidosta, kuntoutuksesta, etuuksista ja arkisista käytännön pulmista. Asiakas valitsee, kumman asiantuntijan kanssa hän haluaa keskustella.

Chatissa saa kysyä apua nimettömästi ja luottamuksellisesti. Chat tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka muuten jäisivät neuvontapalvelujen ulkopuolelle ja joille puhelimessa puhuminen on syystä tai toisesta vaikeaa.

– Chat-palvelu lisää mahdollisuuksia kysyä mielenterveysasioista ilman pelkoa tunnistetuksi tulemisesta. Lisäksi Neuvontachat on hyvä vaihtoehto, jos neuvonta- tai vertaistukipuhelin on ruuhkautunut. Chatista saa nopeasti apua ja tarvitsemansa tiedon, jos on huolissaan omasta jaksamisestaan, mielenterveydestään tai arjen asioista, sanoo kokemusasiantuntija Heli Hämäläinen.

 

Neuvontapalveluiden joulun ajan ja tammikuun alun päivystysajat

 

Neuvontapuhelin 0203 91920

18.–22.12. ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 9-16

27.12. klo 9–16

28.–29.12. klo 9–14

2.–7.1. ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 9-16

 

Maksuton vertaistukipuhelin 0800 177 599

18.–22.12. ma–pe klo 10–15

27.–29.12. ke–pe klo 10–15

2.–5.1. ti–pe klo 10–15

 

Neuvontachat osoitteessa mtkl.fi

12.–13.12. klo 10–16

20.12. klo 10–16

27.12 klo 10–16

3.1. klo 10–16

 

Lisätietoja

Kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, 050 599 6519, kimmo.hane@mtkl.fi

Kuntoutusneuvoja Raili Alén, 046 851 4128, raili.alen@mtkl.fi

 

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta haluaa ehkäistä itsemurhia valtakunnallisesti

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii itsemurhien ehkäisyn valtakunnallista koordinoimista. Neuvottelukunta päätti asiasta keskiviikkona 29. marraskuuta.

Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän, 731, mutta laskusuunnasta huolimatta Suomen itsemurhaluvut ovat yli EU:n keskitason ja korkeammat kuin muissa pohjoismaissa. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi. Liikennekuolemiin verrattuna itsemurhien määrä on noin kolminkertainen.

Itsemurhien ehkäisyn toimenpidekokonaisuudessa ensisijaisen tärkeää on resurssien kohdistaminen laaja-alaiseen yhteistyöhön, mikä ulottuu myös terveyssektorin ulkopuolelle. Itsemurhan taustalla on usein työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, toivottomuutta ja toteutumattomia elämän tavoitteita.

Itsemurhia ehkäistään ongelmanratkaisukeinoja vahvistamalla ja syrjäytymistä ja huono-osaisuutta torjumalla sekä vastuullisella alkoholipolitiikalla.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

Itsemurhien ehkäisyn koordinaation luomiseksi tarvitaan kansallisen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus

  • tiedon keräämiseen ja levittämiseen sekä
  • alueellisen toiminnan koordinointiin ja
  • toiminnan tulosten seurantaan.

Koordinoinnissa tulee edistää ja seurata

  • itsemurhien ehkäisyn toteutumista laaja-alaisena yhteistyönä, myös terveyssektorin ulkopuolella,
  • mielenterveysosaamisen jatkuvaa vahvistamista, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa,
  • varhaisen tuen tarjoamista auttavien puhelimien ja verkkopalveluiden kautta
  • avainryhmien osaamista ja
  • ehkäisytoimenpiteiden toteutumista erityisesti nuorten, alemmissa sosioekonomisissa olevia ja haavoittuvassa asemassa olevia, joiden keskuudessa itsemurhien määrä ei ole vähentynyt.

Lisäksi on varmistettava varhaisen tuen saatavuus sekä tulevan Käypä hoito -suosituksen jalkautuminen käytäntöön.

Itsemurhayritysten määrä on vähintään kymmenkertainen toteutuneisiin itsemurhiin verrattuna. Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät merkittävästi riskiä myöhempään toteutuneeseen itsemurhaan, joten Käypä hoito -suosituksen valmistelu on erittäin tervetullut päätös.

Itsemurhien ehkäisyn tavoitteena tulisi olla itsemurhien määrän lasku alle 500:n ja itsemurhien ehkäisyssä saman tason saavuttaminen kuin muissa Pohjoismaissa vuoteen 2025 mennessä. Toimenpidekokonaisuuden resurssien kohdennuksessa ja käytännön toteutuksessa voidaan ottaa mallia ja suosituksia muista Pohjoismaista ja EU-maista, joissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajajäsenet:

Alanko-Kahiluoto Outi, Andersson Li, Eerola Juho, Henriksson Anna-Maja, Kasvi Jyrki, Kiljunen Anneli, Laitinen-Pesola Jaana, Mäkipää Lea, Nylander Mikaela, Paloniemi Aila, Pekonen Anna-Kaisa, Rehula Juha (pj.), Räsänen Päivi, Saarakkala Vesa-Matti, Salonen Kristiina, Sarkomaa Sari, Tanus Sari.

 

Neu­vot­te­lu­kun­nan mie­len­ter­veys­jär­jes­töt:

Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Psykosociala förbundet ja Suomen Mielenterveysseura.

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. 

Oululaiset työttömät loivat osuuskunnan avulla työtä itselleen

Oululaiset pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset loivat itselleen työtä Mielenterveyden keskusliiton tuella. Osuuskunta Tulikipuna työllistää tällä hetkellä yhä enemmän 14:ää jäsentään, joista suurin osa on käsityö- ja graafisen alan erityisosaajia.

Mielenterveyden keskusliiton luotsaama Osallisuutta Osuuskunnista -hanke päättyy marraskuun lopussa hyvin tuloksin. Kolmessa vuodessa Oulun seudun pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset perustivat toimivan osuuskunnan ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset saivat lisää näkökulmia työhönsä.

”Meillä oli tavoitteena tehdä näkyväksi osuuskuntatoimintaa, osatyökykyisyyttä ja osallisuutta. Tämänhetkisen työmarkkinatilanteen vuoksi kiinnostus osuustoimintaa kohtaan on aika suurta. Kun töitä ei ole tarjolla, ihmiset alkavat itse luoda työpaikkoja. Hankeaikana myös 150 osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevää ammattilaista osallistui infotilaisuuksiimme ja koulutuksiimme”, sanoo hanketta vetänyt Tuija Pasanen Mielenterveyden keskusliitosta.

Suurimmaksi onnistumiseksi Pasanen kuitenkin mainitsee selkeät vaikutukset yksilötasolla, eli ihmisten elämissä. Osatyökykyisyyden taustalla saattaa usein olla mielenterveyden ongelmia. Osuuskuntatoiminta on tukenut monen kuntoutumista merkittävällä tavalla.

”Minun elämäni on vuoden sisällä muuttunut todella paljon. Osuuskuntavalmennus alkoi, kun olin kuntoutumassa masennuksesta. Kuntoutuminen on edennyt sen jälkeen huimasti. Aamuisin nousen mielelläni uuteen päivään ja työpäivään”, kertoo Terhi Pihlajakoski Tulikipunasta.

Pihlajakoski on vaatetusalan artesaani ja muotoilija. Hän toimi aiemmin yksinyrittäjänä, mutta koki sen raskaaksi yhteisön puuttuessa ympäriltä. Nyt Osuuskunta Tulikipuna mahdollistaa itsenäisen tekemisen, mutta yhdessä samaa työtä tekevien kanssa.

Oulun hanke on osa valtakunnallista Osallisuutta Osuuskunnista ESR-hanketta. Mukana ovat Mielenterveyden keskusliiton lisäksi Aspa-säätiö (Ylöjärvi ja Kotka), Vamlas (Vantaa) ja hankkeen hallinnoija, Kiipulan ammattiopisto (Forssa).

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Tuija Pasanen, hanketyöntekijä, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 923 7141 (Vastaa puheluihin 27.11.2017 asti)

Panu Isotalo, koulutuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046 923 0923

Kirsi Ek, projektipäällikkö, Osallisuutta Osuuskunnista (ESR), Kiipulan ammattiopisto, puh. 050 420 4209

www.mtkl.fi ja www.tulikipuna.fi

Nuorten mielenterveysaiheisessa kirjoituskilpailussa tartuttiin vakaviin aiheisiin

Lasten- ja nuortenkirjallisuusjärjestö IBBY Finland ry järjesti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa Pulpetti puristaa -kirjoituskilpailun, jossa 13–20-vuotiaat nuoret kertoivat muun muassa siitä, millaista on saada paniikkikohtaus koulun käytävällä, juosta karkuun kiusaajia ja tarkistaa vessan oven kahva kolme kertaa ennen rauhoittumista. Mielenterveysaiheisen kirjoituskilpailun teksteissä pulpetti herää henkiin, se puristaa ja painaa kasaan.

Nuorten kirjoituksissa kuvataan osuvasti nykyistä koulumaailmaa ja koulua nuorten työnä, josta saattaa tulla mielen sairastuessa hyvinkin ahdistavaa. Kilpailutöissä käsitellään paljon kiusaamista: ihmetellään, miten opettajalle riittää teennäinen anteeksipyyntö ilman, että kiusaamiseen oikeasti puututaan. Ongelmien keskelle joutunutta nuorta pallotellaan ammattilaiselta toiselle. Kun mieli ei enää jaksa, jokaisesta jäljestä ranteessa tulee yksi hävitty taistelu.

Kirjoituksissa nousee esiin kipeä tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Koulutoverit saattavat tehdä elämästä helvettiä tai olla juuri se käsi, mihin tarttua. Läheisenkään rooli ei ole helppo. Kuinka jaksaa aina kuunnella, kun toista masentaa? Moni teksti nostaa esiin sen, miten tärkeää on, kun yksikin ihminen pysähtyy ja haluaa kuunnella. Koulussa paras ystävä saattaa olla psykologi, terveydenhoitaja tai opettaja. Apua teksteissä saadaan puhumisesta, rohkeudesta avata pulpetin kansi ja oman erilaisuuden hyväksymisestä.

Pulpetti puristaa -kilpailuun osallistui yhteensä 83 työtä eri puolilta Suomea. Tekstilaji oli vapaa. Kilpailussa jaettiin 300, 200 ja 100 euron suuruiset rahapalkinnot sekä kirjapalkintoja. Pääpalkinnon sai 14-vuotias vantaalainen Krista Tikkanen. Toisen palkinnon sai 18-vuotias Saimi Ruuttunen Vaajakoskelta ja kolmas palkinto meni Ouluun 17-vuotiaalle Helena Petäjäkankaalle. Kunniamaininnan saivat Anni Mäkinen, Salka Rauvola ja Marjo Ulkuniemi.

Voittajat julkistettiin Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä 21.11.2017. Kilpailu oli osa Mielenterveysviikon Työ mielessä -kampanjaa. Voittajatyöt ovat luettavissa IBBY Finland ry:n Virikkeitä-verkkolehdessä.

Kilpailun tuomaristo:
Lastenkirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirkko Ilmanen, kirjastonhoitaja Marketta Könönen ja opettaja Noora Miettinen.

Lisätiedot: Noora Miettinen p. +358 40 705 5578, noora.irene@gmail.com

TyoMielessa_Logo_pysty