Mielenterveyskuntoutujien salibandyturnaus Tampereella 27.−28.5.2017

Mielenterveyden keskusliiton mestaruusturnaukseen osallistuu tänä vuonna 250 pelaajaa. Urheiluselostaja Tapio Suominen avaa turnauksen, joka on monille jäsenyhdistysten ja mielenterveysalan joukkueille kauden kohokohta.

 

Mielenterveyden keskusliiton 16. kerran järjestämä salibandyn ja futsalin mestaruusturnaus pelataan tulevana viikonloppuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen D-hallissa. Vuosittainen turnaus kokoaa Tampereelle viikonloppuna kaikkinensa noin 300 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Turnauksen avaa lauantaina 27.5. klo 9.45 urheiluselostaja Tapio Suominen, joka myös selostaa päivän ensimmäistä ottelua. Lauantaina paikalla ovat myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka ja kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Turnaus on pelaajille tärkeä vuosittainen tapahtuma, joka antaa motivaatiota harjoitella läpi talven. Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikunta voi vähentää masennusoireita jopa yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet tai psykoterapia. Liikunta voi myös estää masennusta, sillä vähän liikkuvilla on enemmän masennusoireita kuin paljon liikkuvilla. Suomalainen lääkäriseura Duodecim päivitti viime vuonna liikunnan ja depression Käypä hoito -suosituksia, joiden mukaan masennusoireet vähenevät sitä enemmän mitä säännöllisempää liikunta on.

Turnaus on osallistujille myös paikka kohdata muita mielenterveysyhdistysten joukkueita, ja vaikka mestaruuksista taistellaankin, on turnauksessa mukana liikunnan ilo, osallistuminen, onnistumiset ja yhdessäolo.

− On hieno nähdä, että turnaukseen tulee vuosi vuoden jälkeen samoja pelaajia sekä myös uusia joukkueita mukaan, joten selvästi tällaiselle turnaukselle on jatkossakin tarvetta. Pelaajista suurin osa on nuoria aikuisia miehiä, jotka yleensä ovat vähemmistönä liittomme tapahtumissa, joten on hienoa, että he ovat löytäneet turnauksemme, sanoo Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri Kati Rantonen.

Lauantaina pelataan salibandyn mestaruudesta harraste- sekä haastaja/kilpasarjassa ja sunnuntaina on vuorossa futsalin kisat. Mestaruusturnaus järjestetään yhteistyössä Tampereen Ilveksen kanssa.

Lisätietoja:
Liikuntasihteeri Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliitto, kati.rantonen@mtkl.fi, puh. 046 920 6427, www.mtkl.fi

 

Mestaruusturnaus_2017

 

 

Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään 24.-30.4.2017

Hyvää mieltä musiikista

 

Mtkl_HHV2017_SomekuvaVuoden 2017 henkisen hyvinvoinnin viikon teema on Hyvää mieltä musiikista. Maanantaista 24.4. alkaen nostamme joka päivä esiin eri tavoin sitä, miten musiikki voi helpottaa ahdistusta, masennusta ja muita mielialavaikeuksia ja miten musiikin avulla voi ylläpitää hyvää mieltä ja saada energiaa elämään ja positiiviseen mielialaan.

Lue lisää viikon teemasta ja siitä kuinka voit osallistua mukaan kampanjaan!

#voimaamusiikista

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistysten palvelupuhelin aloitti 20.2.

Mielenterveyden keskusliitto on perustanut jäsenyhdistyksille uuden palvelupuhelimen, joka päivystää yhdistystoiminnan peruskysymyksissä joka maanantai klo 12-16 numerossa 050 339 4971.

Neuvonta saatiin käyntiin viime maanantaina, pari viikkoa suunniteltua aiemmin. Ehkä siksi soittoja tuli ensimmäisellä päivystyskerralla vain yksi.

Puhelimessa päivystää yhdistystoiminnan koordinaattori Helena Koskelo-Suomi. Neuvoja saa yhdistystoiminnan perusasioista:
  • millä tavalla yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ohjaavat toimintaa
  • päätöksenteko ja päätösvalta
  • yhdistystoimijan vastuut ja velvollisuudet
  • yhdistyksen johtaminen ja talouskysymykset
  • yhdistys työnantajana
  • kokouskäytännöt ja niihin liittyvät haasteet
  • yhdistyksen perustaminen ja purkaminen
  • Mielenterveyden keskusliiton palvelut yhdistyksille

Kevään neuvontakausi päättyy 31.5. Syksyllä puhelin päivystää 3.9. – 11.12.

 

9,3 miljoonaa MTKL:n ja jäsenyhdistysten mielenterveystyöhön

Raha-automaattiyhdistys esittää tämän vuoden avustusehdotuksessaan, että Mielenterveyden keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset saavat rahoitusta yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa. Summasta noin 3,1 miljoonaa kohdistuu Mielenterveyden keskusliiton toimintaan ja 6,2 miljoonaa jakautuu suoraan jäsenyhdistyksille. Lisäksi Mielenterveyden keskusliiton avustuspotista jaetaan 172 000 euroa avustuksia sellaisille jäsenyhdistyksille, jotka eivät saa sitä suoraan RAY:ltä. Mielenterveyden keskusliitolla on 160 jäsenyhdistystä, joista 48 saa ensi vuonna avustusta suoraan RAY:ltä.

RAY:n avustusehdotuksessa kiinnitettiin tänä vuonna erityishuomiota järjestöjen tekemän mielenterveystyön tukemiseen. Mikäli avustusehdotus hyväksytään sosiaali- ja terveysministeriössä, ensi vuonna RAY:n 317,6 miljoonan avustuspotista joka kymmenes euro ohjataan mielenterveysjärjestöjen ja mielenterveysomaisjärjestöjen toimintaan.

Uusia hankerahoituksia Päijät-Hämeen alueen mielenterveystyöhön sekä Suomen Moniäänisille

Yhteensä yhdeksän Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä saa lisärahoitusta uusiin hankkeisiin. Yksi uusi rahoituksen piiriin kuuluva kohde on lahtelaisen Miete ry:n hanke, jonka ideana on viedä yhdistyksen toimintaa myös Lahden ympäristökuntiin, kuten Heinolaan ja Orimattilaan pop up -tyyppisesti eli ilman omia vakituisia toimitiloja. Yhteistyökumppaneiksi lähtevät Heinolan kaupunki ja Orimattilan seurakunta, jotka tarjoavat tilat ja ovat muutenkin tiiviissä yhteistyössä hankkeessa.

− Tarjoamme matalan kynnyksen kohtaamispaikan, ryhmätoimintaa ja muuta vertaisuuteen pohjautuvaa toimintaa Heinolassa ja Orimattilassa. Toimintaa koordinoi projektikoordinaattori ja lisäksi mukana on vertaisohjaajia. Koulutamme myös vapaaehtoisia tukihenkilöitä, kertoo Miete ry:n toiminnanjohtaja Riikka Salmi.

Hankkeessa kehitetään myös verkossa tapahtuvaa vertaistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä keskusteluryhmiä. Tämä mahdollistaa koko Päijät-Hämeen alueen mielenterveyskuntoutujien osallistumisen vertaistukitoimintaan pitkistä etäisyyksistä huolimatta.

Toinen uusi rahoituskohde on Suomen Moniääniset ry:n hanke, jossa koulutetaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmän hallitsevia MiRVO-ohjaajia.

− Mukana olevissa yhdistyksissä (Moniääniset, Leikkiväki ja Olkkari) olemme päässeet kokeilemaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmää toiminnassamme. Menetelmä on ihmisläheinen, välittävä ja rohkea lähestymistapa, joka tarjoaa keinoja oppia mm. tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja tarpeita, ilmaisemaan itseä rehellisesti ja kuuntelemaan toista. Kaikki tarvitsevat tällaisia taitoja, mutta mielenterveyden haasteita kohdanneille ihmisille näiden taitojen opettelusta on usein erityisen paljon hyötyä, sanoo toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri Suomen Moniääniset ry:stä.

Ensimmäisen vuoden syksystä alkaen ohjaajat alkavat toteuttaa yhdistyksissä mm. vuorovaikutusharjoitteluryhmiä, tukihenkilötoimintaa, perehdytystä, työnohjausta sekä Äänidialogi-menetelmää mielen sisäisten äänien kanssa keskusteluun. Hankkeen tuloksena on joukko työtapoja, joita voidaan hyödyntää myös muissa mielenterveysalan yhdistyksissä.

RAY:n avustustoiminta siirtyy STEA:an vuodenvaihteessa

RAY:n viimeinen avustusehdotus menee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsittelyyn, ja päätöstä vuoden 2017 avustuksista odotetaan tammi-helmikuussa 2017. RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA) vuodenvaihteessa, jolloin myös RAY:n toiminta päättyy ja uuden Veikkaus Oy:n toiminta alkaa.

Jatkossa sosiaali- ja terveysalan järjestöt hakevat avustusta STEA:lta, joka käsittelee avustushakemukset ja tekee vuotuisen avustusehdotuksen STM:lle. STEA myös valvoo ja arvioi avustusten käyttöä.

 

Lue lisää:

RAY:n avustusehdotus
STM:n avustuskeskus STEA

Lisätietoja:

Mielenterveyden keskusliitto: toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Miete ry: toiminnanjohtaja Riikka Salmi, puh. 044 575 7610, riikka.miete(at)phnet.fi
Suomen Moniääniset ry: toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri, puh. 040 830 9663, toimisto(at)moniaaniset.fi

 

ray_tukee_hyvia_tekoja

 

Heini Kapanen on kehitysjohtajan sijainen

heini-kapanen-1

Heini Kapanen aloitti Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtajan sijaisena 1.11.2016. Aiemmin työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä toiminut Kapanen jatkaa tehtävässä, kunnes vakituinen kehitysjohtaja on rekrytoitu avoimella haulla.

Heini Kapanen siirtyi määräaikaisesti hoitamaan kehitysjohtajan tehtäviä edellisen kehitysjohtajan Teemu Tiensuun siirryttyä Sininauhaliiton toiminnanjohtajaksi. Kapasta puolestaan sijaistaa työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä Markus Raivio.

Kapanen on työskennellyt mm. amk-kentällä opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Mielenterveyden keskusliitossa hän on aiemmin toiminut kokemusarvioinnista vastaavana tutkimuspäällikkönä ja viime vuodesta alkaen työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä.

Koulutukseltaan Heini Kapanen on valtiotieteiden lisensiaatti, kasvatustieteiden maisteri ja opettaja.

Kehitysjohtajana Kapanen haluaa olla palvelemassa jäsenyhdistyksiä ja jäseniä sekä kehittämässä mielenterveyspalveluita siten, että mielenterveyskuntoutujan ääni ja kokemustieto tulevat kuulluksi.

─ Olemme keskusliitossa kuntoutujia, jäseniä ja jäsenyhdistyksiä varten. Mielenterveyskuntoutujien, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden osallisuus on toimintamme ydin, ja jäsenyhdistysten tarpeiden huomioiminen on erittäin tärkeää.

Lyhytelokuvakoulutusta joulukuussa!

karipaljakkaKiinnostaako lyhytelokuvan käsikirjoituksen luominen? Mielenterveyden keskusliitto järjestää jäsenyhdistystensä jäsenille koulutuksen elokuvakäsikirjoituksen tekoon Karjaalla pe−la 9.-10.12.2016.

Kouluttajana toimii elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Kari Paljakka, joka on ohjannut mm. elokuvat Veturimiehet heiluttaa (1992) ja Eläville ja kuolleille (2005). Paljakka on myös tuottanut suositun Studio Julmahuvi -televisiosarjan (1998).

 

On eduksi, jos sinulla on alustava idea oman lyhytelokuvan aiheesta ja siitä, miten voisit hyödyntää lyhytelokuvaa omassa yhdistyksessäsi. Omaa kameraa et välttämättä tarvitse, sillä koulutuksessa on käytössä hyvätasoisia kameroita harjoituksia varten.

Jos rahoitus sallii, vuonna 2017 järjestetään jatkokurssin kuvaamisesta ja leikkaamisesta.

 

Hakeminen

Kurssille mahtuu 10 osanottajaa. Haku päättyy 30.11. ja valinnoista ilmoitetaan 2.12.

Kirjoita vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot:

  • miksi haluat tälle kurssille
  • kuinka voisit hyödyntää lyhytelokuvan mahdollisuuksia omassa yhdistyksessäsi
  • millaista sisältöideaa pyörittelet mielessäsi.

Majoitus on järjestetty kurssipaikan viereen hotelli Socikseen yhden hengen huoneisiin. Kurssi alkaa perjantaina 9.12. klo 10. Jos olet pitkämatkalainen eivätkä kulkuyhteydet sovi perjantaiaamulle, yöpyminen on mahdollista myös torstaista perjantaihin. Kerro tästä hakemuksen yhteydessä!

Lähetä hakemuksesi ja yhteystietosi (nimi, yhdistys, sähköposti, puhelinnumero) viimeistään 30.11. joko sähköpostilla tai kirjeessä:

wille.harkonen@mtkl.fi

Työ- ja koulutusvalmentaja Wille Härkönen
Mielenterveyden keskusliitto
Malmin Kauppatie 26
00700 Helsinki

Tarkempi ohjelma löytyy Mielenterveyden keskusliiton tapahtumakalenterista.

Lisätiedot: työ- ja koulutusvalmentaja Wille Härkönen, wille.harkonen@mtkl.fi, 050 538 333

 

 

Digipelit osaksi mielenterveyskuntoutusta

game-1504466_1920Tietokoneilla, konsoleilla ja erilaisilla mobiililaitteilla tapahtuva digitaalinen pelaaminen on suosittua. Pelaamisen haitoista on raportoitu paljon, mutta pelaamisella on myös myönteisiä vaikutuksia. Niitä voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutuksessa. Näin toteaa lehtori ja Pelaten osalliseks -hankkeen projektipäällikkö Katja Raitio Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Suomalaisista 10–75-vuotiaista 75 % pelaa satunnaisesti digitaalisia pelejä ja 60 % pelaa vähintään kerran kuukaudessa (Pelaajabarometri 2015). Digipelien hyötyjä masennuksen ja ahdistuksen hoidossa on kartoitettu muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja alustavat tulokset ovat lupaavia. Pelien avulla voidaan mm. kehittää sosiaalisia ja fyysisiä taitoja, antaa tietoa sekä vahvistaa myönteisiä tunteita, jotka tukevat kuntoutumista.

− Pelit voivat myös tarjota kuntoutusmahdollisuuksia niille, jotka saattaisivat muuten jäädä hoidon ulkopuolelle”, Katja Raitio  sanoo.

Monet mielenterveyskuntoutujat pelaavat digipelejä, mutta ammattilaiset kokevat pelaamisen usein negatiivisena asiana. Uusia, kuntoutumisen eri osa-alueita tukevia terveys- ja hyötypelejä kehitetään jatkuvasti lisää.

− Tämän vuoksi tarvitaan tietoa sekä kuntoutujilta että ammattilaisilta siitä, millaisia asioita pitää ottaa huomioon pelien kehittämisessä ja käyttämisessä, Raitio toteaa.

 

Hyöty- ja terveyspelit

Kuntoutukseen sopivia ovat hyötypelit, jotka on suunniteltu pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin viihteeksi. Joukossa on terveyspelejä, joiden avulla edistetään elämäntapamuutoksia ja hyvinvointia.

Terveyspelit voidaan luokitella esimerkiksi kognitiivisia taitoja kehittäviin, emotionaalisiin ja kuntoutumista tukeviin peleihin. Lisäksi terveyspeleihin kuuluvat liikuntaan liittyvät, pitkäaikaissairauksien hallintaan tarkoitetut pelit sekä terveelliseen ravitsemukseen ja terveysalan osaamiseen liittyvät pelit.

 

Pelaten osalliseks -hanke

Pelaten osalliseks on Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jonka tavoitteena on hyötypelien aktiivinen käyttö mielenterveyskuntoutuksessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset mielenterveyskuntoutujat, kokemusasiantuntijat sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka yhdessä pohtivat pelillisyyden hyödyntämistä.

 

Lisätietoja:

Katja Raitio, 0400 976 767, katja.raitio@jamk.fi

 

 

Mansikkka on vuoden 2017 Hyvän mielen lähettiläs

tottoroo-fullMielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi Maiju Voutilaisen eli Mansikkka-nimellä tunnetun videobloggaajan. Nimitys on tunnustus Voutilaisen rohkeudesta puhua julkisesti mielenterveysongelmista ja olla esikuvana etenkin nuorille.

 

Keväällä 2016 20-vuotias vloggaaja Maiju Voutilainen lähti mukaan Ylen ja mielenterveysjärjestöjen yhteiseen nuorille suunnattuun Sekasin-kampanjaan ja kertoi blogissaan julkisesti kärsineensä itse masennuksesta ja ahdistushäiriöstä. Video sai saman tien yli 80 000 katselukertaa.

− Oli tosi pelottavaa kertoa ääneen, että minullakin on ongelmia, mutta siitä satanut positiivisuuden määrä osoitti, että se oli sen arvoista. Moni on avautunut minulle ja sanonut, kuinka olen inspiroinut heitäkin hakemaan apua. Ja se on auttanut minua itseänikin, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen videoblogilla on huikeat 130 000 seuraajaa, joista valtaosa on 13-25-vuotiaita. Voutilainen haluaa Hyvän mielen lähettiläänä olla äänenä muille mielenterveysongelmista kärsiville, luoda vapaamman ilmapiirin puhua asiasta ja pienentää kynnystä hakea apua.

− Ette ole yksin, vaan meitä on paljon! Olen itse jo aika pitkällä toipumisessa, ja on ihanaa pystyä sanomaan, että hei, voin jo paremmin. Toivon, että kaikki pystyvät joskus siihen, Voutilainen sanoo.

Mielenterveyden keskusliitto yhdessä muiden mielenterveysjärjestöjen kanssa kampanjoi parhaillaan sosiaalisessa mediassa Oletko sinut -teemalla mielenterveyteen liittyvän stigman ja häpeän poistamiseksi. Tämä oli myös Sekasin-kampanjan tavoite.

− Sekasin-kampanja avasi mielenterveyteen liittyvän keskustelun täysin uudelle tasolle, sillä niin Mansikkka kuin muutkin mukana olleet nuoret kommunikoivat ja elävät vahvasti digitaalisessa maailmassa. Tämä mahdollistaa myös meille uusia keinoja vaikuttaa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Hyvän mielen lähettiläs julkistettiin Mielenterveysmessuilla 22.11.

 

Katso Mansikkkan videoterveyhdys MTKL:n YouTubessa.

Lisätietoja Hyvän mielen lähettiläästä:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Maiju Voutilaisen haastattelupyynnöt:
Vastaava tuottaja Sanna Rousi, Töttöröö Network Oy, puh. 050 400 5423,
sanna.rousi(at)tottoroo.fi

 

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

 

Mielenterveysviikkoa vietetään ensi viikolla 21.–27.11.2016

Mielenterveysviikon tämän vuoden teema on Oletko sinut? Okej för dej? ja se liittyy sosiaalisessa mediassa 16.11.− 27.11. Mielenterveyspoolin kanssa toteutettavaan yhteiseen kampanjaan.

Teeman ja kampanjan tarkoituksena on kehottaa ihmisiä pohtimaan kysymystä: Oletko sinut erilaisuuden kanssa? Kyse voi olla joko omasta tai muiden erilaisuudesta. Teeman ja mielenterveysviikon laajempi tavoite on vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmiin liittyvät stigmat vähenisivät yhteiskunnassa.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja. Lue lisää tapahtumista täältä.

Mielenterveysviikko alkaa sunnuntaina 20.11.2016 eri puolilla Suomea järjestettävillä kynttilätapahtumilla, joilla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa. Lue lisää kynttilätapahtumista täältä.

Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenterveysmessut, jotka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 22.–23.11.2016. Messuilla on lukuisia yleisöluentoja, seminaareja, tietoiskuja ja näytteilleasettajia.  Lisätietoa tapahtumasta: www.mielenterveysmessut.fi.

Mielenterveysviikon tarkoitus on nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuoda esille epäkohtia, tehdä parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.

 

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, puh. 040 124 4700, sirkku.immonen(at)mtkl.fi

 

16-11-kuva-1-kopio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työpaikoilla pitäisi puhua mielenterveydestä

Tiedote 15.11.2016

Kelan korvaamista sairauspäivärahoista neljäsosa johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Silti mielenterveysongelmat ovat edelleen tabu työpaikoilla.

– Hyvä työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat sekä työntekijöiden hyvinvointia että edistävät organisaation menestystä. Keskinäinen luottamus ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat hyvän työkulttuurin avaintekijöitä, sanoo mielenterveyspoolin puheenjohtaja Pia Hytönen.

Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää kehittämällä esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa työtehtäviä on sovitettava tilanteen mukaan. Näillä keinoilla voidaan edistää työntekijän ja koko organisaation hyvinvointia sekä rajata kustannuksia.

Osasairausloma voi olla esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta kärsiville hyvä tapa toipua ja pitää yllä sosiaalisia suhteita ja päivärutiineja. Osallisuus työn tai opiskeluiden kautta tukee mielenterveyttä. Sosiaalisten suhteiden köyhtyminen voi heikentää mielenterveysongelmista kärsivien tilannetta.

Töihin palaaminen mielenterveysongelman tai vakavan kriisin jälkeen voi olla vaikeaa. Työyhteisön pitää valmistautua ottamaan vastaan työkaveri, joka palaa töihin mielenterveysongelmista johtuvalta sairauslomalta. Pehmeä lasku on sitä tärkeämpi, mitä kauemmin työntekijä on ollut poissa.

Työelämän joustot ja työpaikan hyvä asenneilmapiiri lisäävät myös niiden työntekijöiden hyvinvointia, joiden omaisella on mielenterveyden ongelmia. Ainakin esimiehelle pitäisi voida kertoa vaikeasta perhetilanteesta.

Tasavertainen kohtaaminen, mahdollisuus selkeyttävään keskusteluun ja yhdessä tekeminen murtavat mielenterveyden ongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Joka viides suomalainen on jossain vaiheessa elämäänsä masentunut, asiasta vain pitäisi voida puhua ja ehkäistä tilanteen vaikeutumista.

16-11-kuva-1-kopio

 

Lisätietoa:

Pia Hytönen
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
045 263 1690
pia.hytonen@finfami.fi

Mielenterveyspooli: www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli/

 

 

 

Mielenterveyspoolin stigmanvastaisessa kampanjassa kysytään Oletko sinut? Mielenterveysalan järjestöjen yhteisellä kampanjalla halutaan poistaa mielenterveyteen liittyvää mystiikkaa ja helpottaa siitä puhumista sekä nopeuttaa tuen ja avun saantia. Oletko sinut? on myös Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2016 valtakunnallisen mielenterveysviikon teema. Kampanjan suojelija on laulaja Mikko Kuustonen. Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa 16.11.–27.11.2016.