”Olen kääntänyt vaikeudet voimavaroiksi”

23-vuotias Titta Mykkänen sairastui vaikeaan masennukseen 17-vuotiaana. Hän vastasi Mun elämä, hyvä elämä -mielenterveysviikon teemakysymyksiin.

 

Titta1

 

Mikä on auttanut sinua sairauden kanssa?

Yksi suuri asia on ollut, että olen opetellut tuntemaan itseni hyvin. Tunnen omat vahvuuteni, mutta myös ne asiat, joissa minulla on kehitettävää. Olen onnistunut kääntämään vaikeudet ja haasteet voimavaroiksi, joilla voin auttaa muita samankaltaisten ongelmien kanssa kamppailevia, ja sitä kautta olen löytänyt omaan elämään uuden suunnan. Huonoimpina hetkinäni minua auttoi musiikin kuuntelu ja ajatusteni kirjoittaminen.

Mikä on mielestäsi suurin ongelma mielenterveyskysymyksissä?

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet minun mielestäni huomattavasti. Osaa selittää varmasti se, että niistä puhutaan avoimemmin kuin ennen. En kuitenkaan usko, että tämä selittää kaikkea. Meillä on paljon lapsia ja nuoria, jotka voivat huonosti eikä esimerkiksi koulussa ole riittävästi tukea tarjolla. Ongelmat kotona, oppimisvaikeudet ja kiusaaminen näin esimerkiksi ovat monen nuoren arkipäivää, ja monesti tuki on riittämätöntä ja ongelmiin ei osata puuttua ajoissa tai oikealla tavalla. Monesti ongelmat pääsevät kasaantumaan, jolloin niihin on jo vaikeampi puuttua ja nuori on vaarassa syrjäytyä. Olisi tärkeää luoda monipuolisia kuntoutuspolkuja ja mahdollisuuksia nuorille löytää oma tie elämässä.

Mikä pitää sinun mielesi kunnossa?

Minulle on tärkeää, että elämä on tasapainossa ja arjessani on rutiineja. Pidän siitä, että päivääni kuuluu riittävästi erilaista tekemistä ja sosiaalisia kohtaamisia, mutta tiedän myös tarvitsevani riittävästi lepoa ja omaa rauhaa, jotta voin toteuttaa itseäni. Minulle tärkeää tällä hetkellä on perhe ja ystävät, joista saan arkeeni voimaa. Uudenlaista sisältöä elämääni tuo myös kokemusasiantuntijana toimiminen ja toisten ihmisten auttaminen, mikä on auttanut myös minua itseäni. Olen myös uudestaan aloittanut maalaamisen, joka on täysin minun oma hetkeni ja jota kautta voin purkaa omia ajatuksiani ja tunteitani.

 

Mielenterveysviikolla 18.-25.11.2018 nuoret aikuiset, jotka ovat kokeneet mielenterveyden häiriöitä, vastasivat teemaviikon kysymyksiin. 

”On tärkeää antaa myös epämiellyttävien tunteiden tulla ja olla”

36-vuotias helsinkiläinen joogaohjaaja Lotta Leiwo on sairastanut vaikean masennuksen monta kertaa. Hän vastasi Mun elämä, hyvä elämä -mielenterveysviikon teemakysymyksiin.

 

 Lotta

 

Mikä on auttanut sinua sairauden kanssa?

Terapia. Se on muuttanut suhtautumistani itseeni, menneisyyteeni, masennukseeni ja elämääni. Tässä kaikessa on auttanut myös jooga. Harjoitellessani voin turvallisesti tutkailla sekä kehon että mielen tuntemuksia ja harjoitella suhtautumista niihin. Olen saanut apua myös akupunktiosta.

Mikä on mielestäsi suurin ongelma mielenterveyskysymyksissä?

Vaikka itselläni onkin ollut onnea työnantajien suhteen ja olen aina saanut kannustavaa ja rohkaisevaa tukea työnantajiltani sairauteni kanssa, on vieläkin liikaa tarinoita, joissa työntekijä joutuu hankalaan asemaan: häntä syrjitään tai hänet koetaan epäluotettavaksi työntekijäksi, jos sairaus ”paljastuu”. Entä jos myös syöpään tai muuhun vakavaan sairauteen sairastuvat joutuisivat piilottelemaan sairauttaan peläten työuransa tulevaisuutta? Myös kunnon hoitoon pääseminen on liian vaikeaa. Jo valmiiksi voimattoman ihmisen pitää todella pinnistellä voimansa pitääkseen puoliaan saadakseen hoitoa. Olen erityisen huolissani niistä, joilla ei ole läheisiä auttamassa avun saamisessa.

Mikä pitää sinun mielesi kunnossa?

Kokonaisvaltainen itsestä huolen pitäminen. Se, että joogaan, pitää minut koko ajan hereillä oman oloni suhteen. Kun tuntuu, että uusi alamäki on alkamassa, voin tehdä muutoksia elämääni ja ehkä välttää syvimmän masennuskuopan. On tärkeää myös tunnistaa myös epämiellyttävät tunteet ja antaa niidenkin tulla ja olla. Aina ei tarvitse olla aurinkoinen ja iloinen.

 

Mielenterveysviikolla 18.-25.11.2018 nuoret aikuiset, jotka ovat kokeneet mielenterveyden häiriöitä, vastasivat teemaviikon kysymyksiin. 

Lotta ohjaa joogatunteja ja mm. Hullujen naisten piiriä Helsingissä Keholataamolla.
Sport-lehden juttu Lotasta: Jooga on syli, johon voin kaatua.

 

”Ennakkoasenteet johtuvat epätietoisuudesta”

27-vuotias iisalmelainen Miika sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän vastasi Mun elämä, hyvä elämä -mielenterveysviikon teemakysymyksiin.

 

IMG_4698

 

Mikä on auttanut sinua sairautesi kanssa?

Minua on auttanut hyvä tukiverkosto, johon kuuluu perhe, ystävät ja avovaimo. Heidän avullaan olen jaksanut mennä elämässä eteenpäin ja saanut voimaa huonoina hetkinä. Tasapainoiseen elämään minua on auttanut sopiva lääkitys ja Aspa-palvelut. Liikuntaharrastukset ovat myös auttaneet minua saamaan ajatuksiani muualle, niissä kun joutuu keskittymään vain urheilemiseen.

Mikä on mielestäsi suurin ongelma mielenterveyskysymyksissä?

Ennakkoasenteet mielenterveyteen liittyvissä asioissa on edelleenkin suuri ongelma Suomessa. Minun mielestäni tämä johtuu ihmisten epätietoisuudesta – mielenterveyden häiriöitä ei tunneta. Itse olen esimerkiksi joutunut avaamaan paljon sitä, mitä kaksisuuntainen mielialahäiriö tarkoittaa. Ihmisten pitäisi lisätä omaa tietoaan mielenterveydestä ja siitä tulisi puhua enemmän avoimesti.

Mikä pitää sinun mielesi kunnossa?

Minulle  tärkeää, että arkeni on tasapainossa jokaisen osa-alueen suhteen. Arkeeni kuuluu avovaimon kanssa yhdessä oleminen, ystävien tapaaminen, lentopallon ja salibandyn pelaaminen ja normaalit kotityöt, eniten pidän ruuanlaitosta. Tykkään myös tehdä töitä ja haaveena olisikin, että saisin pidempiaikaisen työpaikan.

Mielenterveysviikolla 18.-25.11.2018 nuoret aikuiset, jotka ovat kokeneet mielenterveyden häiriöitä, vastasivat teemaviikon kysymyksiin.

 

 

Vankilapsykiatri Hannu Lauerma palkittiin kunniamitalilla Mielenterveysmessuilla

Kun Hannu Lauerma luennoi, salit ovat yleensä viimeistä paikkaa myöten täynnä. Hän on myös Mielenterveysmessujen suosituimpia luennoitsijoita. Keskiviikkona 21.11. Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry eli SMTHL luovutti Lauermalle pronssisen Simpukka-veistoksen Mielenterveysmessuilla Helsingin Kulttuuritalossa.

 

Kuva: Anna Autio

Kuva: Anna Autio

 

Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja dosentti, THL:n tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on avannut luennoillaan ansiokkaasti muun muassa pahan olemusta mielenterveysalan ammattilaisille, mutta myös suurelle yleisölle.

Edellä on muutama niistä monista perusteluista, jotka mainittiin, kun Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry eli SMTHL luovutti pronssisen simpukka -veistoksen Hannu Lauermalle. Veistos ojennettiin tälle merkittävälle mielenterveysvaikuttajalle keskiviikkona 20.11. 2018 Mielenterveysmessuilla Helsingin Kulttuuritalolla.

– Olet meille monelle myös oiva kannustaja ja esimerkki, johtuen keskeytymättömästä innostuksestasi uuden oppimiseen. Viittaan muun muassa harjoittamaasi unitutkimukseen, totesi SMTHL:n puheenjohtaja Tarja Klemola luovuttaessaan pienoisveistoksen Hannu Lauermalle.

Simpukka-veistoksen on aikanaan suunnitellut Mielenterveyshoitoalan Liitolle kuvanveistäjä Arto Lappalainen. Veistoksen on saanut ennen Lauermaa vain neljä suomalaista mielenterveysvaikuttajaa:

  • vuonna 2003 psykiatri Ilkka Taipale
  • vuonna 2005 Mielenterveysseuran pitkäaikainen ex-toiminnanjohtaja Pirkko Lahti
  • vuonna 2010 Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
  • vuonna 2014 opetusneuvos Marja-Kaarina Koskinen

 

Lisätietoja: 

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry:
puheenjohtaja Tarja Klemola, tarja.klemola@smthl.fi, p. 040 516 7115
tiedottaja Ulla Aurio, ulla.aurio@gmail.com, p. 040 848 9928

 

 

 

 

 

 

 

 

Jenny Lehtinen on Hyvän mielen lähettiläs 2019

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2019 Hyvän mielen lähettilääksi toimittaja Jenny Lehtisen. Nimitys on tunnustus Lehtisen rohkeudesta ja kannustavasta asenteesta, jolla hän on käsitellyt mieleen ja kehoon liittyviä ongelmia ja kertonut avoimesti myös omasta kamppailustaan syömishäiriön ja masennuksen kanssa.

 

Kuva: Anna Autio

Kuva: Anna Autio

 

Jenny Lehtinen, 40, on toimittaja, joka on laittanut työssään oman persoonansa rohkeasti peliin ja nostanut esille vaikeita mielenterveyteen liittyviä aiheita. Hänet tunnetaan mm. Ylen Jenny+ -ohjelmasta, kehopositiivisuuden Vaakakapina-kampanjasta sekä Jenny & Läskimyytinmurtajat -elämäntapamuutokseen tähtäävästä ohjelmasta ja siihen liittyvästä verkkoyhteisöstä.

Lehtinen on puhunut avoimesti ja persoonallisesti, miltä masennus, syömishäiriö, vääristynyt kehonkuva ja painon kanssa kamppailu ovat tuntuneet ja kuinka hän on niistä selvinnyt.

– Minulle Hyvän mielen lähettilään tunnustus merkitsee sitä, että omista mielenterveyden ongelmistani puhumisesta on ollut hyötyä ja se on huomattu. Yleensä mielenterveysongelmista kehotetaan olemaan hiljaa, ja se onkin yksi asia, johon toivoisin suurta muutosta. Sellaiset asiat, joista voidaan puhua ääneen eivät enää hallitse koko elämää, sanoo Jenny Lehtinen.

Mielenterveyden keskusliiton keskeisenä tavoitteena on nähdä ihminen kokonaisuutena, ilman leimoja ja määrittelyjä, oli elämäntilanne mikä hyvänsä.

– Jenny Lehtinen on puhunut paljon itsensä hyväksymisen puolesta ja on positiivinen esimerkki kertomaan jokaiselle, että olet hyvä juuri tuollaisena. Pelkkä tiedon lisääminen ei motivoi eikä saa aikaan pysyviä muutoksia yleisissä asenteissa eikä yksilöissä itsessään, vaan tarvitsemme kannustavaa, itsensä likoon laittavaa, positiivista ja myyttejä purkavaa asennetason vaikuttajaa. Jenny on juuri sellainen, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Lehtinen itse ajattelee, että moni mielenterveyden ongelma jäisi syntymättä, jos yhteiskuntamme ei olisi niin ankara kovin monissa asioissa. Hän pyrkii myös aktiivisesti muuttamaan syömishäiriöitä yhteiskunnassa synnyttäviä ilmiötä ja asenteita.

– Tuntuu väärältä, että niin moni ihminen leimataan mielenterveysongelmaiseksi pääasiassa sen takia, että ympäristöstä ei löydy tukea ja ymmärrystä erilaisuudelle. Mielenterveyden häiriöt leimaavat ihmistä aivan eri tavalla kuin somaattiset sairaudet, mikä usein vain pahentaa sairastuneen tilannetta. Myös hoitoon pääsyn pitäisi olla nykyistä helpompaa ja hoitosuhteiden pysyvämpiä, sanoo Lehtinen.

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä ja näin vähentää niihin liittyvää stigmaa. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. vuoden 2018 lähettiläs, kansanedustaja Jani Toivola, vloggaaja Maiju Voutilainen eli Mansikkka, kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

Hyvän mielen lähettiläs -tunnustus luovutettiin Jenny Lehtiselle Mielenterveysmessuilla Kulttuuritalolla 20.11.2018.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 493 4433, mirja.aarnio@mtkl.fi

 

 

Mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa vastaan saatava valtakunnallinen kärkihanke

Mielenterveyden häiriöihin liittyy yhä häpeäleima, joka vaikeuttaa avun hakemista ja oireista toipumista. Leimautumista vastaan on perustettava valtakunnallinen kärkihanke, vaatii Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sellaista ei vielä ole.

”Muissa Pohjoismaissa julkisella rahoituksella on jo toteutettu menestyksekkäitä kansallisia ohjelmia häpeäleiman vähentämiseksi. Suomessa stigmanvastainen kärkihanke on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan”, Raatikainen sanoo.

”Tärkeitä kohderyhmiä ovat perheet, päiväkodit, koulut, opettajat ja oppilaat, terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat, poliisi ja päättäjät. Tiedon lisäksi tarvitaan tarinoita toipumisesta, osallisuudesta ja onnistumisista.”

Häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista. Mielenterveysongelmia itse kokeneet samastuvat ympäristön asenteisiin.

”Yksilön kokema sisäinen stigma on vakava este hänen kuntoutumiselleen. Sairastunut salaa oireitaan ja viivyttelee avun hakemista.  Tutkimusten mukaan on myös tavallista, että mielenterveyskuntoutuja jättää hakematta koulutuksiin tai töihin ennakoidessaan ympäristön kielteisiä reaktioita”, Raatikainen kuvaa.

Mielenterveysbarometrin mukaan lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi heitä naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata (2017).

Mielenterveyden häiriöitä itse kokeneista 39 % on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysalan ammattilaisista samaa mieltä on peräti 69 %.

Leima näkyy myös työelämässä: tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Barometrin mukaan tätä mieltä on 73 % mielenterveysongelmia itse kokeneista, 61 % väestöstä, 55 % mielenterveysammattilaisista ja 49 % työnantajista.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605

Mielenterveysbarometri 2017

Tänään järjestetään kynttilätapahtumia eri puolilla Suomea itsemurhan uhrien muistolle. Kynttilätapahtumat aloittavat valtakunnallisen mielenterveysviikon 18.-25.11.2018.

Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25.11.2018, ja viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

 

Nuorista 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyshäiriö, joista suurin osa on saanut alkunsa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Pauliina Mattila-Holapan tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorille myönnetty eläke tarkoittaa usein jäämistä työelämän ulkopuolelle, sillä heille ei ehdi kertyä työtuloja. Varhainen ja oikeanlainen, juuri nuoren elämäntilanteeseen ja tarpeisiin vastaava apu ja tuki olisi tärkeää. Moni opiskelija jättää hakematta apua joko mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen vuoksi tai siksi, ettei koe saavansa mistään oikeanlaista apua.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

– Liian usein nuorille tarjotaan esimerkiksi opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta. Oman elämän merkityksellisyys ja asiantuntijuus lähtee nuoresta itsestään, ja siksi meidän kaikkien on tärkeää kuunnella, mitä nuori itse haluaa ja minkä kokee tärkeäksi.

Mielenterveysviikolla Mielenterveyden keskusliitto mm. kampanjoi nuorten mielenterveyden puolesta sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentämiseksi, aloittaa podcast-sarjan ja järjestää mielenterveysmessut. Teemaviikon kysymys kuuluu: Mikä pitää sinun mielesi kunnossa? Viikon aikana verkosta voi myös lukea, millaisia vastauksia hyvästä elämästä saatiin jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselyssä.

Osallistu keskusteluun mielenterveysviikolla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa:
#munelämä
#mielenterveysviikko
Kerro, mikä pitää juuri sinun mielesi kunnossa!

 

Mielenterveysviikolla tapahtuu:

 

Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtumia itsemurhan tehneiden muistolle. Lue lisää täältä. #kynttilätapahtuma

Maanantaina 19.11. alkaa podcast-sarja, jossa Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa kehosta, mielestä ja yhteiskunnasta. Ensimmäinen vieras on Aram Aflatuni, joka työskentelee nuoria osallistavassa Gutsy Go -projektissa. Muita vieraita ovat mm. Maaret Kallio, Ulrika Björkstam, Miina Savolainen sekä vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää podcastista täältä.

Tiistaina 20.11. klo 9.30 julkistetaan vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs Mielenterveysmessuilla Helsingissä.

Tiistaina ja keskiviikkona 20.–21.11. Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla. Lue koko messuohjelma ja aikataulut täältä. #mielenterveysmessut

Jäsenyhdistysten mielenterveysviikon tapahtumat paikkakunnittain löytyvät täältä.

Lisäksi liitto kampanjoi nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 2ME -hankkeen kanssa, joka toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyviin Helsingin kaupungin nuorille tarjoamia matalan kynnyksen palveluita. Mukana yhteistyössä on myös Ohjaamojen Onni-hanke.

 

Lisätietoja, haastattelut ja kuvapyynnöt:
Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, mirja.aarnio(a)mtkl.fi, p. 050 493 4433

Lisätietoja, Mielenterveysmessut
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen(a)mtkl.fi, p. 040 124 4700

 

 

Mtviikko 2018 (1)

 

 

 

Sisäministeriön esitys heikentäisi oikeusturvaa, vahvistaisi stigmaa ja vähentäisi hoitoon hakeutumista

Vakavia mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten kannalta sisäministeriön esitys terveystietojen luovuttamisesta poliisille on täysin kestämätön. Se heikentäisi oikeusturvaa, syventäisi entisestään mielenterveysongelmiin liittyvää leimautumista ja vähentäisi hoitoon hakeutumista, toteaa toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta. Continue reading