Vaaliton keräys on käynnissä kotimaan vammaisyhdistysten hyväksi

Äänestyspaikoilta tuttu lahjoitus vammaistyölle onnistuu, vaikka maakuntavaaleja ei nyt olekaan.

Pieni ele -keräys järjestetään maakuntavaalien suunniteltuna ajankohtana 17.-28.10., vaikka vaalit siirtyivätkin keväälle. Valtakunnallisten vaalien äänestyspaikoilla on kerätty varoja kotimaan vammais- ja terveystyölle jo vuodesta 1907 lähtien. Vaalittomalla keräyksellä Pieni ele muistuttaa, että lahjoittaminen onnistuu muutenkin kuin käteisenä keräyslippaaseen.

Keräykseen voi osallistua mobiili- tai verkkomaksulla: lahjoittamalla haluamansa summan MobilePay:lla numeroon 53834, Pivolla numeroon 050 4488 242 tai verkkolahjoituksena osoitteessa https://verkkolahjoitus.pieniele.fi.

Lahjoitukset käytetään 17 mukana olevan järjestön kautta esimerkiksi kuntoutukseen, sopeutumisvalmennukseen, vertaistukeen ja apuvälineisiin. Mielenterveyden keskusliitto on ollut mukana Pieni ele -keräyksessä vuodesta 2013.

Pieni ele -keräyksen järjestävät 17 vammais- ja terveystyön järjestöä paikallisyhdistyksineen:

Allergia-, Iho-  ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, FDUV, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Psoriasisliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto

Järjestöihin kuuluu yhteensä noin 400 000 jäsentä.

Keräyksen tarkoitus on, etteivät vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset jää haasteidensa kanssa yksin. Pieni ele on suuri turvaverkko.

Lisätietoja:

Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen@mtkl.fi, puh. 040 124 4700

www.pieniele.fi/medialle
www.pieniele.fi
www.facebook.com/pieniele

Lahjoita mobile Pay 53834

Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

KANNANOTTO 16.10.2018
Mielenterveyden keskusliitto on yhdessä 23 muun järjestön kanssa allekirjoittanut kannanoton.

 

Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen. 

 

lights-890404_1280

 

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

 Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

− Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

− Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas Tenkanen EHYT ry:stä.

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

− Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

− Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena Rusi Sininauhasäätiöstä.

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

− On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

 

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry
A-klinikkasäätiö sr
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Irti Huumeista ry
Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut
Kallion seurakunta
Keravan Hannu ja Kerttu ry
Kriminaalihuollon tukisäätiö sr
KRIS – Suomen keskusliitto ry
Kunnon Elämä ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Moniheli ry
Sininauhaliitto
Sininauhasäätiö sr
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suoja-Pirtti ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Suomen Setlementtiliitto
Tukikohta ry
Vihreä Keidas ry

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/
Asunnottomien yö somessa: #asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/
https://twitter.com/Asunnottomienyo
https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Lisätietoja:

 

Olavi Sydänmaanlakka
Toiminnanjohtaja
Mielenterveyden keskusliitto
olavi.sydanmaanlakka (a) mtkl.fi
p. 050 363 9920