Mielenterveyden keskusliitto mukana vauhdittamassa osatyökykyisten työllistymistä

Työmarkkinakeskusjärjestöt sekä sote- ja vammaisjärjestöt ovat ensimmäisen kerran lupautuneet yhdessä etsimään ratkaisuja osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Järjestöt allekirjoittivat jo aiemmin julkilausuman, jossa ne sitoutuivat ottamaan käyttöön eri keinoja, joiden avulla osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen ja työssä jatkaminen helpottuu.

Julkilausuman allekirjoitti yhteensä 14 järjestöä sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja työministeri Jari Lindström.

Järjestöjen lupaukset osatyökykyisten henkilöiden työmarkkina-aseman parantamiseksi on koottu videolle:

Voit lukea järjestöjen lupaukset myös täältä.

Mielenterveyden keskusliiton lupaus on:

Me viemme tietotaitoa eteenpäin siitä, että työkyvyttömyyseläke ei välttämättä ole työuran päätepiste. Kuntoutuja voi palata oikeisiin töihin. Ylläpidämme tietoutta mahdollisuudesta palata takaisin työelämään. Se tarkoittaa isoa ilmapiirimuutosta.

Yhteistyöhön ovat sitoutuneet:

Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Invalidiliitto, KT Kuntatyönantajat, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Näkövammaisten liitto, SAK, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, STTK, Suomen yrittäjät ry, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS, Vates-säätiö sekä
Vammaisfoorumi.

Lue lisää Osatyökykyisille työ elämään (OTE) -hankkeesta.

Mahdollisuus työhön myös osatyökykyiselle nuorelle

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 11.5.2018

Työttömästä nuoresta kasvaa helposti työtön aikuinen. Erityisesti osatyökykyisten nuorten pääsyn vahvistamiseksi työelämään täytyy ottaa määrätietoisia askelia päätöksenteossa. Mielenterveyden häiriö on ylivoimaisesti yleisin syy nuoren työkyvyttömyyteen. Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää, ja noin kolme neljästä ennen 24. ikävuotta.

Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ovat erittäin tärkeitä nuorille, joilla on lieviä ja alkavia mielenterveyden ongelmia. Aikuisten on otettava vastuu nuoren tukemisesta ja kohtaamisesta. Mielenterveysongelmia kohdanneet nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen kriisitukea ja hoitoonohjausta sekä joustavaa opinto-ohjausta ja vähintään osa-aikatyöhön johtavia työllistymispolkuja.

Mielen ongelmia kohtaavan nuoren tulee saada varhaisessa vaiheessa tuki vaikeuksiinsa omassa yhteisössään siellä, missä nuoret ovat: oppilaitoksissa, työssäoppimisjaksoilla ja uraohjauksessa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin tulee päästä nykyistä helpommin, ja palvelut tulisi saada yhdeltä luukulta.

Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi on luotava nuoren psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Lisäksi hoidon kustannusten omavastuuosuutta on kevennettävä merkittävästi, jottei nuoren tai hänen
perheensä talous olisi este hoitoon hakeutumiseen ajoissa. Toimeentulon turvaaminen vapauttaa nuoren ja hänen läheistensä voimavaroja kuntoutumisessa. Myös kuntoutusrahan tasokorotusta tulee harkita.

Työpaikoilla kannattaa panostaa nuorten työkykyyn. Vuoden 2017 Mielenterveysbarometrin tulosten mukaan noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työkyvyn vahvistamiseksi on kehitettävä työnantajien mahdollisuuksia ja kannustimia palkata ja tukea osatyökykyisiä nuoria.

Kun nuori siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, työpanoksen menetyksen arvo on yli miljoona euroa jokaista nuorta kohden. Varhainen ja oikea-aikainen apu nuoren omia näkemyksiä kuunnellen voi tehokkaasti estää työkyvyttömyyttä ja muuttaa nuoren elämän suunnan.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mukana ovat järjestöistä Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Suomen Mielenterveysseura sekä Psykosociala Förbundet.