Neuvonta- ja vertaistukipalvelut päivystävät myös joulun aikaan

Mielenterveyden keskusliiton neuvonta- ja vertaistukipuhelimet palvelevat 27.-29. joulukuuta joka päivä. Yhteyttä voi ottaa myös uudessa Neuvontachatissa, jossa päivystävät mielenterveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat keskiviikkoisin myös joulun välipäivinä.

Neuvontachat on uusi valtakunnallisen mielenterveysneuvonnan muoto, jonka kokeilujakso alkaa tiistaina 12.12. kello 10.00 osoitteessa mtkl.fi. Chat toimii vaihtoehtoisena neuvontapalveluna Mielenterveyden keskusliiton neuvonta- ja vertaistukipuhelimille.

Ensimmäisenä viikkona Neuvontachatin päivystys on auki tiistaina ja keskiviikkona kello 10.00-16.00. Sen jälkeen chatissa voi kysyä apua keskiviikkoisin, ja tarvittaessa aukioloaikoja lisätään tulevaisuudessa. Palvelu toimii normaalisti myös joulun ajan.

– Halusimme kehittää uudenaikaisen neuvontamuodon, joka tavoittaa esimerkiksi nuoret ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä, toteaa Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane.

Chatissa neuvovat Mielenterveyden keskusliiton mielenterveystyön ammattilaiset ja koulutetut kokemusasiantuntijat. He vastaavat kysymyksiin esimerkiksi tuesta, hoidosta, kuntoutuksesta, etuuksista ja arkisista käytännön pulmista. Asiakas valitsee, kumman asiantuntijan kanssa hän haluaa keskustella.

Chatissa saa kysyä apua nimettömästi ja luottamuksellisesti. Chat tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka muuten jäisivät neuvontapalvelujen ulkopuolelle ja joille puhelimessa puhuminen on syystä tai toisesta vaikeaa.

– Chat-palvelu lisää mahdollisuuksia kysyä mielenterveysasioista ilman pelkoa tunnistetuksi tulemisesta. Lisäksi Neuvontachat on hyvä vaihtoehto, jos neuvonta- tai vertaistukipuhelin on ruuhkautunut. Chatista saa nopeasti apua ja tarvitsemansa tiedon, jos on huolissaan omasta jaksamisestaan, mielenterveydestään tai arjen asioista, sanoo kokemusasiantuntija Heli Hämäläinen.

 

Neuvontapalveluiden joulun ajan ja tammikuun alun päivystysajat

 

Neuvontapuhelin 0203 91920

18.–22.12. ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 9-16

27.12. klo 9–16

28.–29.12. klo 9–14

2.–7.1. ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 9-16

 

Maksuton vertaistukipuhelin 0800 177 599

18.–22.12. ma–pe klo 10–15

27.–29.12. ke–pe klo 10–15

2.–5.1. ti–pe klo 10–15

 

Neuvontachat osoitteessa mtkl.fi

12.–13.12. klo 10–16

20.12. klo 10–16

27.12 klo 10–16

3.1. klo 10–16

 

Lisätietoja

Kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, 050 599 6519, kimmo.hane@mtkl.fi

Kuntoutusneuvoja Raili Alén, 046 851 4128, raili.alen@mtkl.fi

 

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta haluaa ehkäistä itsemurhia valtakunnallisesti

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii itsemurhien ehkäisyn valtakunnallista koordinoimista. Neuvottelukunta päätti asiasta keskiviikkona 29. marraskuuta.

Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän, 731, mutta laskusuunnasta huolimatta Suomen itsemurhaluvut ovat yli EU:n keskitason ja korkeammat kuin muissa pohjoismaissa. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi. Liikennekuolemiin verrattuna itsemurhien määrä on noin kolminkertainen.

Itsemurhien ehkäisyn toimenpidekokonaisuudessa ensisijaisen tärkeää on resurssien kohdistaminen laaja-alaiseen yhteistyöhön, mikä ulottuu myös terveyssektorin ulkopuolelle. Itsemurhan taustalla on usein työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, toivottomuutta ja toteutumattomia elämän tavoitteita.

Itsemurhia ehkäistään ongelmanratkaisukeinoja vahvistamalla ja syrjäytymistä ja huono-osaisuutta torjumalla sekä vastuullisella alkoholipolitiikalla.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

Itsemurhien ehkäisyn koordinaation luomiseksi tarvitaan kansallisen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus

  • tiedon keräämiseen ja levittämiseen sekä
  • alueellisen toiminnan koordinointiin ja
  • toiminnan tulosten seurantaan.

Koordinoinnissa tulee edistää ja seurata

  • itsemurhien ehkäisyn toteutumista laaja-alaisena yhteistyönä, myös terveyssektorin ulkopuolella,
  • mielenterveysosaamisen jatkuvaa vahvistamista, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa,
  • varhaisen tuen tarjoamista auttavien puhelimien ja verkkopalveluiden kautta
  • avainryhmien osaamista ja
  • ehkäisytoimenpiteiden toteutumista erityisesti nuorten, alemmissa sosioekonomisissa olevia ja haavoittuvassa asemassa olevia, joiden keskuudessa itsemurhien määrä ei ole vähentynyt.

Lisäksi on varmistettava varhaisen tuen saatavuus sekä tulevan Käypä hoito -suosituksen jalkautuminen käytäntöön.

Itsemurhayritysten määrä on vähintään kymmenkertainen toteutuneisiin itsemurhiin verrattuna. Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät merkittävästi riskiä myöhempään toteutuneeseen itsemurhaan, joten Käypä hoito -suosituksen valmistelu on erittäin tervetullut päätös.

Itsemurhien ehkäisyn tavoitteena tulisi olla itsemurhien määrän lasku alle 500:n ja itsemurhien ehkäisyssä saman tason saavuttaminen kuin muissa Pohjoismaissa vuoteen 2025 mennessä. Toimenpidekokonaisuuden resurssien kohdennuksessa ja käytännön toteutuksessa voidaan ottaa mallia ja suosituksia muista Pohjoismaista ja EU-maista, joissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajajäsenet:

Alanko-Kahiluoto Outi, Andersson Li, Eerola Juho, Henriksson Anna-Maja, Kasvi Jyrki, Kiljunen Anneli, Laitinen-Pesola Jaana, Mäkipää Lea, Nylander Mikaela, Paloniemi Aila, Pekonen Anna-Kaisa, Rehula Juha (pj.), Räsänen Päivi, Saarakkala Vesa-Matti, Salonen Kristiina, Sarkomaa Sari, Tanus Sari.

 

Neu­vot­te­lu­kun­nan mie­len­ter­veys­jär­jes­töt:

Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Psykosociala förbundet ja Suomen Mielenterveysseura.

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta.