Uutta puhtia mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakoinnin lopettamiseen

Mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakointi on yleistä, mutta halukkuus lopettaa tupakointi vastaavaa kuin muilla tupakoitsijoilla. Jatkossa näillä potilasryhmillä on mahdollisuus saada nykyistä enemmän tukea tupakoinnin lopettamiseen.

– Tupakoinnin lopettamisen hyödyt mielenterveys- ja päihdepotilaille ovat merkittäviä, toteaa HUS: n osastonlääkäri Saana Eskelinen Kellokosken sairaalasta. Fyysisten oireiden paranemisen ohella tupakoinnin lopettaminen voi vähentää potilaiden ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Tupakoivilla useiden psyykenlääkkeiden teho on heikompi, ja siksi tupakoinnin lopettamisen jälkeen lääkeannoksia saatetaan pystyä pienentämään.

Vuoden alusta käynnistyi keuhkoterveysjärjestö Filhan, 11 sairaanhoitopiirin sekä alan järjestöjen yhteinen kärkihanke mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Sen myötä erikoissairaanhoidossa on perustettu savuttomuustyöryhmiä psykiatrialle. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, tupakoinnin puheeksi ottaminen potilaiden kanssa ja vieroitustuen tarjoaminen ovat hankkeen keskeisiä toimintakeinoja.

– Psykiatrian ja päihdehuollon lääkärit ja hoitajat ovat lähteneet innostuneesti mukaan. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa on sujuvaa, kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkolääkäri Tuula Vasankari.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöistä mukana ovat Filhan lisäksi A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö. Kehitysjohtaja Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliitosta pitää usean eri sektorin ammattilaisten yhteistyötä hankkeen vahvuutena.

– Näin tuetaan parhaiten kuntoutujaa, hän toteaa ja lisää, että terveydenhuollon yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa on erityisen tärkeää.

Lisätietoja:
Lauri Peltonen, 044 5487 330, lauri.peltonen(at)filha.fi
Patrick Sandström   040 5150 512 patrick.sandstrom(at)filha.fi
Heini Kapanen, 046 9200 564, heini.kapanen(at)mtkl.fi

Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Hanke kuuluu hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeeseen 2017–2018. Toteuttajat: Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö, sairaanhoitopiireistä: HUS, TYKS, TAYS, KYS, KSSHP, VSHP, SATSHP, SOITE, LSHP, EPSHP, ESSOTE

Hankkeen päämääränä on edistää mielenterveys- ja päihdepotilaiden terveyttä ja tukea tupakoinnin lopettamista julkisen terveydenhuollon ja päihdepalvelujen toimintaa tukemalla. Keskeisiä toimintoja ovat alueellisten palveluketjujen ja tupakkavieroitustyön tehostaminen, terveydenhuoltohenkilöstön koulutus, verkkokoulutusmateriaalin tuottaminen, yhteistyö sairaanhoitopiirien, järjestöjen, muiden terveyden edistämisen kärkihankkeiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Onko työtoverisi palamassa loppuun? Lue miten tunnistat oireet ja auta ajoissa!

Uupumus tulee hiipimällä, sitä ei aina huomaa itsekään.

Kokemusasiantuntija ja palkittu kouluttaja Kaj Collin tietää oman historiansa takia, millaista on palaa loppuun työelämässä. Kysyimme häneltä, millaisia tuntemuksia ja oireita uupumus voi aiheuttaa ja miten niihin pitäisi suhtautua.

Kaj Collin koki vuosia sitten vakavan uupumuksen ja masennuksen, josta toipui ja halusi ryhtyä jakamaan kokemuksiaan auttaakseen muita samassa tilanteessa olevia.

Tällaisia tyypillisiä uupumusoireita Collin luettelee:

  • Jaksamattomuus ilman syytä
  • Unettomuus
  • Jatkuva väsymys
  • Työt jäävät rästiin, paperipinot kasvavat ja palavereja siirretään mielellään eteenpäin
  • Asioihin tarttuminen on vaikeaa
  • Kiukkuisuus
  • Keskittymiskyky heikkenee
  • Etäisyys ja vetäytyminen; kuvittelee että muut kaikkoavat ympäriltä, vaikka muuttuu itse etäiseksi ja välttelee kollegoita
  • Erilaiset fyysiset oireet, kuten päänsärky ja vatsavaivat

Uupumuksen ja sen oireiden seurauksia ovat mm.:

  • Perhe-elämän ongelmat
  • Virheet työssä
  • Häpeä, yksinäisyys
  • Konfliktit kollegoiden kanssa
  • Asioiden salailu, yksin lounastaminen, syrjään jääminen
  • Työn mielekkyyden häviäminen

Uupunut saattaa hävetä itseään ja oireitaan. Ei ole helppo myöntää tilaansa eikä hakea apua.
”Varsinkin esimiestehtävissä häpeä on iso, kun pitäisi olla esikuvana muille”, Collin kuvailee.

On haasteellista, ettei itsekään välttämättä ymmärrä mistä oikein on kyse. Ongelmat alkavat sitten kerääntyä ja kasvaa. Siksi olisi hyvä tiedostaa ajoissa mistä on kyse.

”Kun huonon olon syy alkaa valjeta ihmiselle, on tavallista hakeutua työterveyslääkärille fyysisen vaivan takia. On helpompaa mennä hakemaan apua vaikkapa jatkuvaan väsymykseen ja unettomuuteen. Lääkärille ei kannattaisi esittää olevansa pirteä ja jaksava, sillä silloin saa vain lyhyen sairausloman eikä apua todelliseen ongelmaan. Lyhyen sairausloman aikana ahdistus voi vain kasvaa”, Kaj Collin kuvailee.

Mitä muiden pitäisi tehdä?

  • Älä yritä auttaa uupuneen töissä salaa, se saattaa vain kasvattaa häpeän tunnetta.
  • On parempi sanoa suoraan, miten asiat ovat.
  • Jos yhden ihmisen on vaikea mennä puhumaan uupuneelle asiasta, ota kollega mukaan ja menkää yhdessä. Kahden välinen keskustelu voi tuntua liian hankalalta ja henkilökohtaiselta. Kolmen keskustelu voi pysyä hieman yleisemmällä tasolla.
  • Ehdota yhdessä avun hakemista.
  • Ystävät voivat tukea toipumisvaiheessa.

 

Mielenterveyden keskusliiton omistama MTKL Vireä Mieli Oy järjestää toukokuussa ja syksyllä Espoon taidemuseo Emmassa elämyksellisiä työhyvinvointikoulutuksia yrityksille. Teemana mm. se, miten havaitset ja ennaltaehkäiset oman tai työtoverin uupumuksen ajoissa ja miten voit omalta osaltasi vaikuttaa hyvään, jaksamista tukevaan työilmapiiriin. Koulutuksiin yhdistetään taide-elämyksiä.

Lisätietoja: Riitta Rautakoura, puh. 040 754 1673 tai riitta.rautakoura@mtkl.fi

Helsingissä huhtikuussa: maksuton koulutus voimavaravalmennuksesta

Mielenterveyden keskusliitto järjestää ensimmäistä kertaa Helsingissä kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille avoimen koulutuksen voimavaravalmennuksen menetelmään. Kevyt, räätälöitävä valmennusmalli on osoittautunut erittäin toimivaksi.

Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt voimavaravalmennusta jo kymmenen vuotta eri puolilla Suomea eri-ikäisille, mm. kuntoutustuella ja eläkkeellä oleville mielenterveyskuntoutujille.

”Me uskomme ihmisen omiin voimavaroihin, hänen kykyynsä auttaa itse itseään sekä siihen, että jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija”, tiivistää kouluttaja, kuntoutussuunnittelija Tarja Tikkanen.

”Menetelmässä lähdetään ryhmässä, mutta yksilöllisesti jokaisen osallistujan omista tavoitteista käsin vahvistamaan voimavaroja, motivaatiota ja itsetuntoa. Oleellisia ovat kokemusasiantuntijoiden esimerkki ja ryhmän vertaistuki.”

Valmennuksella kohti omannäköistä arkea

Pääkaupunkiseudulla valmennuksia on tähän asti järjestetty yhteistyössä eri kumppaneiden kuten psykiatrian poliklinikoiden ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa heidän asiakkailleen ja lisäksi koulutettu kumppaneiden henkilöstöä menetelmän käyttöön.

Valmennukset sopivat mielenterveyskuntoutujien lisäksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja monille muillekin, jotka hyötyvät omien voimavarojen ja arjen taitojen vahvistamisesta ja mielekkään, omannäköisen elämänpolun löytämisestä.

Helsingin ensimmäinen kaikille ammattilaisille avoin koulutus järjestetään 25.-26.4. Kaksipäiväisen koulutuksen lisäksi sovitaan tarvittaessa seurantatapaaminen. Ilmoittautuminen päättyy 10.4. ja mukaan mahtuu 16 ensiksi ilmoittautunutta.

Maksuton koulutus järjestetään Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn tuella.

Ilmoittaudu täällä:
https://kurssikalenteri.mtkl.fi (valitse Koulutus ammattilaisille)

Lisätietoja kouluttajilta:
Kuntoutussuunnittelija Tarja Tikkanen, tarja.tikkanen (at) mtkl.fi, puh. 040 450 8630
Työ- ja koulutusvalmentaja Merja Matilainen, merja.matilainen (at) mtkl.fi, puh.040 450 8256