Keskeiset muutokset sosiaali-, terveys- ja työttömyysetuuksissa vuodenvaihteessa

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle

Kela vastaa perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksamisesta vuoden 2017 alusta lukien. Kunta myöntää jatkossa edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuen taso ja tuen myöntämisperusteet pysyvät ennallaan. Toimeentulotuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä tarveharkintaisena etuutena. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi taloudelliseksi etuudeksi.

Lääkekorvauksista säästetään

Voimaan tulevista lääkesäästöistä useat kohdistuvat Kelan lääkekorvauksiin. Mm. diabeteslääkkeet siirretään alempaan 65% erityiskorvausluokkaan, johon kuuluvat myös sepelvaltimo- ja verenpainetautilääkkeet. Insuliinivalmisteet kuuluvat edelleen ylempään erityiskorvausluokkaan (100%).

Erityisen kalliit lääkkeet

Jos lääke on erityisen kallis, Kela korvaa jatkossa kerralla enintään yhden kuukauden hoitoaikaa vastaavan lääkemäärän nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Erityisen kalliiksi katsotaan lääkkeet, joiden yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on yli 1000 euroa.

Korvattavien valmisteiden toimitusväli

Kaikkiin korvattaviin valmisteisiin tulee toimitusväli. Jatkossa korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määräajan antaman ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi uudesta erästä voi saada korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, jos valmistetta on edellisellä kerralla ostettu kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Toimitusväli on vastaavasti lyhyempi, jos valmistetta on ostettu pienemmissä erissä.

Lääkekatto pienenee

Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto pienenee. Se on 605,13 euroa vuodessa vuonna 2017 (610,37 euroa vuonna 2016). Jos vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun.

Reseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen

Reseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen. Muutos ei koske huumausainelääkkeiden eikä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lääkemääräyksiä eikä ammatin harjoittamista varten määrättyjen lääkkeiden lääkemääräyksiä. Niiden voimassaoloaika on edelleen yhden vuoden.

Ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa 1.1.2017 alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kuntoutuja tarvitsee sairautensa ja kokonaistilanteensa takia yksilöllistä tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valintaan tai työllistymiseen.

Muutoksia kuntoutusrahaan

Kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös yleissivistävään peruskoulutukseen, kun se myönnetään ammatillisena kuntoutuksena henkilölle, jolta puuttuu ammatillinen tutkinto. Yleissivistävää peruskoulutusta ovat peruskoulu-, lukio- ja kansanopisto-opinnot.

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät 0,85% ensi vuonna

Kansaneläkeindeksiä alennetaan 0,85 prosentilla vuoden 2016 tasosta. Muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä etuuksia ovat mm. vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

Työttömyysturvaan paljon muutoksia

  • Peruspäivärahan kesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Niillä työttömillä, joilla työhistoriaa on alle 3 vuotta, työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on jatkossa 300 päivää. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat vuonna 2017 32,40 €/pv.
  • 500 päivän enimmäiskesto säilyy niillä työttömillä, joilla työssäoloehto täyttyy 58 ikävuoden täyttämisen jälkeen ja joka on ollut ehdon täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
  • Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään.
  • Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta ei enää makseta kulukorvausta. Koulutusta vailla oleville alle 20-vuotiaille tulee oikeus kulukorvaukseen työkokeilun kautta. Kulukorvaus on 9 €/pv.
  • Työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin tiukennetaan.
  • Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi. Karenssi alkaa 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA

Raha-automaattiyhdistys RAY, Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi.

RAY:n avustustoiminta siirtyy STM:n yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen STEA:an vuoden 2017 alusta. Avustuskeskus valmistelee avustusehdotuksen sekä valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Se korvaa nykyisen valtakunnallisen vammaisneuvoston.

Neuvottelukunnan tehtävänä on helpottaa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla.

 

Merja Karinen
lakimies
Mielenterveyden keskusliitto

Apua joulun ajan yksinäisyyteen vertaistapahtumista

Useat Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset järjestävät vapaaehtois- ja vertaisvoimin avoimien ovien tilaisuuksia. Niihin ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat joulunpyhät ahdistavana tai yksinäisenä aikana.

Joulun aika ei ole kaikille onnellista yhdessäoloa läheisten kanssa, vaan moni kärsii yksinäisyydestä jouluna. Vaikeinta joulu on heille, jotka ovat syrjäytyneitä ja sairaita ja joille kotoa poistuminen on haastavaa tai jopa mahdotonta ilman tukea. Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg kehottaa kertomaan etukäteen yksinäisyyden pelostaan esimerkiksi naapurille, tuttavalle, lääkärille tai kenelle tahansa. Jos asiasta ei ahdistavasta tilanteestaan ei puhu kenellekään, ei kukaan myöskään tiedä.

− Olisi myös tärkeää yrittää lähteä kotoa ihmisten ilmoille, jos se suinkin on mahdollista. Vastuu kuuluu mielestäni myös ympäröiville ihmisille. Jos tiedät naapurissa asuvan yksinäisen, koputa hänen oveensa, kysy kuulumisia ja toivota hyvää joulua. Pieni ele, joka voi olla yksinäiselle todella merkittävä.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää joulun aikana mm. sopeutumisvalmennuskurssin yksin eläville, työelämän ulkopuolella oleville mielenterveyskuntoutujille, jotka ovat kokevat joulun ajan ahdistavana. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen ja kokemusten jakamiseen toisten kuntoutujien kanssa. Lisäksi yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa toteutetaan tuettu loma aikuisille jouluviikolla.

Joulun aikana myös monet mielenterveysyhdistykset järjestävät tapahtumia vapaaehtoisvoimin. Esimerkkejä yhdistysten tapahtumista löydät täältä.

Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut piirretyn digitarinan, jossa kokemusasiantuntija kertoo joulunvietosta mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta. Katso video täältä.

Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelin palvelee lähes koko joulun ja uuden vuoden välisen ajan. Joulun poikkeusaikataulut löytyvät täältä.

 

 

Lisätietoja: 

Kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg, outi.stahlberg(at)mtkl.fi, 050 375 9199
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, sirkku.immonen(at)mtkl.fi, 040 124 4700

 

mtkl_joulutervehdys_banneri_b

 

 

 

 

 

 

 

9,3 miljoonaa MTKL:n ja jäsenyhdistysten mielenterveystyöhön

Raha-automaattiyhdistys esittää tämän vuoden avustusehdotuksessaan, että Mielenterveyden keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset saavat rahoitusta yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa. Summasta noin 3,1 miljoonaa kohdistuu Mielenterveyden keskusliiton toimintaan ja 6,2 miljoonaa jakautuu suoraan jäsenyhdistyksille. Lisäksi Mielenterveyden keskusliiton avustuspotista jaetaan 172 000 euroa avustuksia sellaisille jäsenyhdistyksille, jotka eivät saa sitä suoraan RAY:ltä. Mielenterveyden keskusliitolla on 160 jäsenyhdistystä, joista 48 saa ensi vuonna avustusta suoraan RAY:ltä.

RAY:n avustusehdotuksessa kiinnitettiin tänä vuonna erityishuomiota järjestöjen tekemän mielenterveystyön tukemiseen. Mikäli avustusehdotus hyväksytään sosiaali- ja terveysministeriössä, ensi vuonna RAY:n 317,6 miljoonan avustuspotista joka kymmenes euro ohjataan mielenterveysjärjestöjen ja mielenterveysomaisjärjestöjen toimintaan.

Uusia hankerahoituksia Päijät-Hämeen alueen mielenterveystyöhön sekä Suomen Moniäänisille

Yhteensä yhdeksän Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä saa lisärahoitusta uusiin hankkeisiin. Yksi uusi rahoituksen piiriin kuuluva kohde on lahtelaisen Miete ry:n hanke, jonka ideana on viedä yhdistyksen toimintaa myös Lahden ympäristökuntiin, kuten Heinolaan ja Orimattilaan pop up -tyyppisesti eli ilman omia vakituisia toimitiloja. Yhteistyökumppaneiksi lähtevät Heinolan kaupunki ja Orimattilan seurakunta, jotka tarjoavat tilat ja ovat muutenkin tiiviissä yhteistyössä hankkeessa.

− Tarjoamme matalan kynnyksen kohtaamispaikan, ryhmätoimintaa ja muuta vertaisuuteen pohjautuvaa toimintaa Heinolassa ja Orimattilassa. Toimintaa koordinoi projektikoordinaattori ja lisäksi mukana on vertaisohjaajia. Koulutamme myös vapaaehtoisia tukihenkilöitä, kertoo Miete ry:n toiminnanjohtaja Riikka Salmi.

Hankkeessa kehitetään myös verkossa tapahtuvaa vertaistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä keskusteluryhmiä. Tämä mahdollistaa koko Päijät-Hämeen alueen mielenterveyskuntoutujien osallistumisen vertaistukitoimintaan pitkistä etäisyyksistä huolimatta.

Toinen uusi rahoituskohde on Suomen Moniääniset ry:n hanke, jossa koulutetaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmän hallitsevia MiRVO-ohjaajia.

− Mukana olevissa yhdistyksissä (Moniääniset, Leikkiväki ja Olkkari) olemme päässeet kokeilemaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmää toiminnassamme. Menetelmä on ihmisläheinen, välittävä ja rohkea lähestymistapa, joka tarjoaa keinoja oppia mm. tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja tarpeita, ilmaisemaan itseä rehellisesti ja kuuntelemaan toista. Kaikki tarvitsevat tällaisia taitoja, mutta mielenterveyden haasteita kohdanneille ihmisille näiden taitojen opettelusta on usein erityisen paljon hyötyä, sanoo toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri Suomen Moniääniset ry:stä.

Ensimmäisen vuoden syksystä alkaen ohjaajat alkavat toteuttaa yhdistyksissä mm. vuorovaikutusharjoitteluryhmiä, tukihenkilötoimintaa, perehdytystä, työnohjausta sekä Äänidialogi-menetelmää mielen sisäisten äänien kanssa keskusteluun. Hankkeen tuloksena on joukko työtapoja, joita voidaan hyödyntää myös muissa mielenterveysalan yhdistyksissä.

RAY:n avustustoiminta siirtyy STEA:an vuodenvaihteessa

RAY:n viimeinen avustusehdotus menee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsittelyyn, ja päätöstä vuoden 2017 avustuksista odotetaan tammi-helmikuussa 2017. RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA) vuodenvaihteessa, jolloin myös RAY:n toiminta päättyy ja uuden Veikkaus Oy:n toiminta alkaa.

Jatkossa sosiaali- ja terveysalan järjestöt hakevat avustusta STEA:lta, joka käsittelee avustushakemukset ja tekee vuotuisen avustusehdotuksen STM:lle. STEA myös valvoo ja arvioi avustusten käyttöä.

 

Lue lisää:

RAY:n avustusehdotus
STM:n avustuskeskus STEA

Lisätietoja:

Mielenterveyden keskusliitto: toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Miete ry: toiminnanjohtaja Riikka Salmi, puh. 044 575 7610, riikka.miete(at)phnet.fi
Suomen Moniääniset ry: toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri, puh. 040 830 9663, toimisto(at)moniaaniset.fi

 

ray_tukee_hyvia_tekoja

 

Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan – Blogi

TM_profiili_varjostus

Ihmisen elämään vaikuttaa jatkuvasti eri osa-alueita, jotka yhdessä muodostavat hyvinvointimme perustan.

Kuusiosaisen hyvinvointipyörän kirjoituksissa tarkastelen tunteita, ajatuksia, fyysisistä hyvinvointia, tahdonvoimaa ja vuorovaikutusta sekä arvoja ja henkistä hyvinvointia.

Voit lukea kaikki Tunne & Mielessä vuoden 2016 aikana ilmestyneet osat tältä sivulta.

Kiitos, että olet ottanut hetken sisäisyyden ravitsemiselle kanssani.

Henna

 

hyvinvointipyora

 

 

Hyvinvointipyörän osa-alueet:

  • Tunteet
  • Ajatukset
  • Keho
  • Tahdonvoima
  • Vuorovaikutus
  • Arvot ja henkisyys

 

 

 

 

Osa 6

Arvot ankkureina

Olo on tyhjä ja kurja. Missä on ilo ja täyttymyksen tunne? Olin juuri saanut päätökseen monta kuukautta kestäneen työurakan. Ehkä tyytyväisyyden tunne löytyy muutaman hyvin nukutun yön jälkeen?

Ei – ontto ja puhki kulunut tunnetila pitää pintansa. Ulkoisesti työurakka meni nappiin. Sisäinen olo kuiskii päinvastaista. Mistä johtuu epäsuhta ulkoisen todellisuuden ja sisäisen kokemuksen välillä?

– Elämän tyydytys riippuu siitä, kuinka hyvin saavutukset vastaavat sisäisiin todellisiin arvoihin ja merkityksiin, kirjoittaa Camilla Tuominen tunteiden ymmärtämistä käsittelevässä Tunnekuvakirjassa. Täyttymyksen tunne jää kokematta, jos ulkoisesti hienot saavutukset eivät saa meitä tyydytetyksi. Silloin, kun saavutukset eivät vastaa todellisia henkisiä arvojamme, jäämme yksin tyhjän tunteen päällä.

Elämä tuo mukanaan yllätyksiä ja kriisejä, joiden myötä sisäinen paha olo, levottomuus ja uupumus valtaavat mielen.  Kriisin aikana tai jälkeen pohdimme syviä kysymyksiä kuten, mihin suuntaan haluan kehittyä ihmisenä tai mikä on elämän merkitys?

Ihminen etsii luontaisesti vastauksia kysymyksiin ja tietä ulos epävarmuuden tunteesta. Kaikkeen ei löydy järjellistä selitystä. Moni saa turvaa hengellisyydestä ja uskonnosta. Ihminen voi olla vahvasti henkinen, ilman uskonnollista sitoumusta. Henkisyys on kykyä herkistyä elämälle ja ymmärrystä siitä, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta.

Henkisyys voi rakentua monin eri tavoin, kuten luonnon tai taiteen äärellä saatuihin ylevöitymisen kokemuksiin. Voimme päästä kosketuksiin itsemme kanssa musiikin, kirjallisuuden, kirjoittamisen, luovan tekemisen tai liikkumisen avulla. Henkinen hyvinvointi kumpuaa itsensä toteuttamisen kokemuksesta ja kyvystä elää omien arvojensa näköistä elämää.
Inhimilliset arvot ovat sisällämme vaikuttavia aineettomia ankkureita. Arvojen pohjalta tehty päätös tuntuu oikealta, niin kehossa, pään sisällä kuin tunnetasollakin.  Elämä tuntuu sopusointuiselta, kun arjen toiminta ankkuroituu arvoihimme. Arvoja kartoittamalla voimme tuntea elämän enemmän valittuna.
Siinä missä keho tarvitsee terveellistä ravintoa, niin terveellistä tarvitsee sielukin.  Olennaisia kysymyksiä ovat: mitä henkistä ravintoa annan sisäisyydelleni? Mistä saan – mitä ja miten tekemällä – itselleni täyttymyksen tunteen?

 

Osa 5

Vuorovaikutus on siltojen rakentamista

Istumme tuoleilla ympyränmuotoisesti; alkamassa on dialogisuuspäivä. Hiljaisuuden rikkoo kouluttaja, psykologi, Tapio Malisen sanat: ”äitini opetti minulle: kun kohtaat toisen ihmisen, rakenna silta sinun ja toisen välille. Siitä lähtee yhteys ja vuorovaikutus”. Sydänalassani väreilee. Kuinka viisaasti äiti on puoli vuosisataa sitten osannut valjastaa lastaan elämään ja ihmisten kohtaamisiin.

Toimiva ja terve vuorovaikutus on monen asian summa. Hyvän ja kantavan yhteyssillan rakennuspuiksi tarvitsemme itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitoja. Lähtökohtana on, että silta itseen on kunnossa. Sisäinen silta yhdistää kehon ja mielen. Se kertoo, miten ymmärrämme itseämme, tunteitamme ja toimintaamme. Ulkoisen vuorovaikutusillan muodostamiseen tarvitsemme sosiaalisia taitoja, kuten kykyä ymmärtää muita ja heidän motiivejaan.

Vuorovaikutuksen perusta on myönteinen yhteys ihmisten välillä. Hyvä silta välittää viestejä molempiin suuntiin; toimiva siltayhteys kannustaa tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen. Kohdatessamme toisen ihmisen etsimme kontaktia katseella, silmien kautta. Katseyhteys on alku yhteydenluomiselle. Myös puhe tai lempeä kosketus toimivat signaaleina toiselle.
Yksi tärkeimmistä taidoista vuorovaikutuksessa on kuuntelemisen taito. Se, miten kuuntelen toista, annan toisella aikaa ja tilaa puhua, on luottamuksellisen kanssakäymisen perusta. Aito kuunteleminen on läsnäoloa ilman välitöntä reagointia tai kommentointia toisen sanoihin.  Juuri kuulluksi tulemisen kokemus luo pohjaa luottamuksen muodostumiselle ja antaa meille inhimillistä voimaa.

Vuorovaikutuksen siltoja voi rakentaa kahden ihmisen välille. Silta voi myös olla ryhmän jäseniä toisiinsa yhdistävä ketju. Joukossa silta on ryhmien jäseniä yhdistävä piiri, joka luo yhteyttä ja henkii luottamusta. Ryhmässä jokainen ihminen on kuin helmi helminauhassa – tärkeä osa kokonaisuutta.

Vuorovaikutuksen laatua ei voi mitata sanojen tai mittarien avulla. Hyvä vuorovaikutus on omakohtainen kokemus. Millainen tunne on onnistuneen vuorovaikutustilanteen jälkeen? Olo on tyytyväinen j a kannatteleva: olen saanut jotain ja antanut jotain. Olotila on rauhallinen ja päällimmäisenä on tunne: minua on kuultu. Minun on turvallista olla sillalla.

 

Osa 4

Tahdonvoima on mielen ja kehon liitto

Moni ihminen elää haluamisen kierteessä ja kummastelee, missä on onni ja tyytyväisyys. Kun pyrimme täyttämään haluamisesta nousevia ulkoisia tarpeita hankkimalla uusia tavaroita, harrastuksia, elämyksiä – liikumme viettipohjaisen toiminnan alueella.

Filosofi ja tutkija Timo Klemolan mukaan egomme, eli sisäinen tarinankertojamme, pitää meidät etäällä aina läsnäolosta ja rauhasta. Ego elää haluamisen maailmassa; se haluaa ja ei halua tai sitä huvittaa ja ei huvita.  Tahdonvoima puolestaan on perustavanlaatuista elinvoimaa, jonka avulla joka aamu pystymme nousemaan ylös sängystä.

Tahdonvoimassa kyse on hyvin syvästä ja vahvasta ihmisessä olevasta voimasta, tahtotilasta. Tahdonvoima on ytimestämme kumpuavaa pitkän linjan tunnetta, voimaa ja toimintaa. Aito tahdonvoima kumpuaa aidoista, sisäisistä, tarpeistamme. Tahto tulee ajatuksista ja voima tulee kehosta, eli tahdonvoima on ajatuksien ja kehon yhteisliitto.

Tahdonvoiman elävänä pitämiseen tarvitsemme kykyä sitoutua ja sietää hetkellistä epämukavuutta. Tahdonvoimassa on paljolti itsesäätelyä. Saavuttaaksemme pitkän linjan tavoitteet tarvitsemme kykyä rajata pois epäoleellinen, hillitä itseämme erilaisten häiriöiden ja houkutusten kohdalla.
Aito tahdonvoima on myös myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Itsesäätely on myös hallinnasta luopumista, jotta asiat voivat tapahtua aidosti ja luonnollisella tavalla.

On tärkeää tiedostaa, miten väsymys, stressi, nukkuminen ja ravinto vaikuttavat toimintaamme. Keskeisiä päätöksiä ei ole hyvä tehdä univelkaisena, nälkäisenä tai stressaantuneena. Toisaalta ihminen on myös vahva, ja joskus tahdonvoima voi olla kaikkea aineellista ja fyysisiä ominaisuuksia vahvempi voima.

Miten löytää oman tahdonvoiman äärelle? Miten löytää oma ääni kaiken melun keskeltä? Pääsemme oman voiman äärelle hiljentämällä pään eli mielen keloja. Kosketus aitoon itseen löytyy pysähtymällä arjen keskellä ja ottamalla aikaa itselle. Etäisyyttä ajatteluumme ja toimintaamme tuovat esimerkiksi yön yli nukkuminen, kävelylenkki, päiväkirjan kirjoittaminen tai hengitys- ja keskittymisharjoitukset.

Haluamisen kierteen suunnan muuttaminen vaatii havahtumista. On opeteltava haluamaan ja tahtomaan meille oikeita asioita. Pikku hiljaa opimme täyttämään niitä tarpeita, jotka ovat meille keskeisiä ja tuovat aitoa mielihyvää.
Uusien tapojen harjoittelu vaatii toimintaa, toistoa ja sisua. Aito tahtominen tuntuu sydämessä ja koko kehossa. Oikea päätös tuntuu vatsan pohjassa asti. Tahdonvoiman äärellä olo on rauhallinen ja varma.

 

Osa 3

Yhteys kehoomme on yhteys itseemme

Elämässä toiminta ja lepo vuorottelevat. Ihminen pyrkii luonnostaan tasapainoon niin kehon käytön ja kehon asennon suhteen. Kun olemme väsyneitä, lepäämme; kun olemme joutuneet kauan kyyristelemään, pyrimme automaattisesti ojentamaan selkärangan; kun keho on nuutunut, lähdemme kävelylle; kehon tuntuessa rasittuneelta saunomme tai sen tuntuessa kireältä venyttelemme.
Keho on koti, jossa mieli ajatuksineen ja tunteineen asuvat. Keho on ankkuri, joka kiinnittää meidät tähän hetkeen. Keho on tärkeä kumppani elämän polulla.  Arjessa meidän on tärkeä kuunnella, liikuttaa, hoitaa ja huoltaa kehoamme.

Kehon fyysinen kunto arvioidaan usein erilaisin testein. Tarkastuksissa meiltä mitataan mm. verenpaine, paino, veriarvot. Meiltä kysytään liikunnasta, syömistottumuksista, unesta, ulkoilusta, mahdollisista sairauksista, lääkkeiden ja päihteiden käytöstä. Kuntokartoitus voi tuntua ulkokohtaiselta arviolta, sillä kukaan ei välttämättä kysy, miten voit tai miltä sinusta tuntuu.
Tärkeintä on se, miltä meistä tuntuu. Millainen kokemus meillä on omasta olostamme ja jaksamisestamme. Yhteys itseen on kokemus aidosta itsestä: tunne minusta itsestäni kokonaisena olentona. Parhaimmillaan keho-mielen vuoropuhelu toimii joustavan vastavuoroisesti – toinen toistaan tukien. Välillä keho kaipaa reipasta liikettä, sykkeen nostoa, lihastreeniä. Toisina päivinä arkipuuhastelu, metsäkävely, uiminen tai venyttely on parhaita kehon ja mielen huoltajia.

Hyvä kunto auttaa jaksamaan arjen toimissa. Jos haluat nostaa mielen kuntoasi, aloita nostamalla fyysistä kuntoasi.  Tai toisin päin: tyytyväinen ja hyväntahtoinen mieli nostaa kehon kuntoa. Oleellista on löytää itselle sopivia liikuntamuotoja, jotka mukautuvat arjen kiirepiikkeihin ja vuodenaikoihin. Liikunnan rinnalla on hyvä huolehtia riittävästä yöunesta ja tasapainoisesta ateriarytmistä. Hyväkuntoinen ihminen kestää stressiä paremmin kuin huonokuntoinen. Stressin haitalliset vaikutukset ovat lievempiä ja palautuminen nopeampaa.
Hengähdyshetket, tauot ja rentoutuminen ovat tärkeitä kiireisen elämänrytmin tasapainottajia. Kehon rentoutumisharjoittelun avulla opimme aistimaan, milloin keho ja lihakset ovat rentoja ja milloin jännittyneitä. Hengityksen tiedostaminen, tarkkailu ja aistiminen ovat avaimia kehotietoisuuden kehittämisessä. Kun tarkkailemme rauhoittuneessa tilassa kehon tuntemuksia ja hengityksen liikettä, mieli laskeutuu kehoon ja olemme läsnä.

Kehon kunnon parantamiseen voi kokeilla oman asenteen eli suhtautumisen tarkistamista.  Miksi ja miten liikun? Miltä liikkuminen tuntuu? Moni on saanut uusia kokemuksia esimerkiksi muuttamalla oman asenteen suorituskeskeisestä juoksemisesta tiedostavaan ja läsnäolevaan harjoitukseen.  Mitä jos en enää laskisi metrejä, vaan keskittyisin kehon tuntemuksiin, rauhalliseen hengittämiseen, ympärillä olevaan maisemaan? Kevätkesällä on mainio tilaisuus lähteä ulos luontoon. Pakkaa reppuun mukaan uteliaisuutta, lempeyttä ja aistikokemuksille avautumista.

 

Osa 2

Ajattelun ylä- ja alarekisteri

Ajattelu on ihmisen ainutlaatuinen kyky ratkaista ongelmia, oppia ja muistaa asioita. Ajattelu on henkistä toimintaa, ja se on sidoksissa sanoihin, kieleen ja käsitteisiin. Ajattelun kautta olemme vuorovaikutuksessa ympäristön ja itsemme kanssa. Kansankielellä ajattelu on järjen käyttöä. Arjessa toimimme järjen, tunteiden, intuition ja aistihavaintojen välittämän informaation pohjalta.

Mistä ajattelu kumpuaa? Millainen tausta tai maaperä ajattelullamme on? Filosofi Esa Saarinen puhuu sisällämme olevasta ylä- ja alarekisteristä. Ylärekisterin ajattelu on sävyltään elämänuskoista ja myönteistä. Alarekisterin ajattelu värähtelee kielteisesti, ja siinä on mukana kyynisyyttä. Meillä on mahdollisuus harjoitella myönteisiä ajatuspolkuja, vahvistaa elämänuskoista ylärekisterin maaperää ajattelullemme. Ensimmäinen askel on oppia huomaamaan, mistä sisäisestä tunnelmasta, eli rekisteristä, ajatuksemme nousevat.

Kerstin Jeding kirjoittaa 20 sivua huolestuneisuutta vastaan -kirjassaan, että meissä ihmisissä on tilaa sekä myönteisille että kielteisille ajatuksillemme ja tunteillemme. Itseään onnellisena pitävä nainen voi samaan aikaan olla vihainen ja pettynyt parhaimpaan ystävättäreensä. Kyse on ajatuksien käsittelemisestä.  Et saa parempaa elämää pyyhkimällä kielteisiä ajatuksia kokonaan pois.

Usein kuulee ihmisten valittavan, että ”pää on täynnä”, ”ajattelu on jumissa”, ”ajatus ei kulje”.  Moni tietää kokemuksesta, että liika pänttääminen tai aikataulupaine heikentää ajattelun suorituskykyä. Ihmiset kaipaavat mielen huoltoa, ajatusten tuulettamista, taukoja ja tilaa ajattelulle. Ajattelun ja aivojen pikavirkistäjinä toimivat lasi vettä, viisi syvää hengitystä, happihyppely tai pieni liikuntahetki.

Mitä tehdä, kun ajatukset kiertävät kehää ja samat kielteiset ajatukset palaavat yhä uudelleen? Miten saada kampittavat ajatussisällöt kannustaviksi?  Yksi toimiva keino on ajatusten nimeäminen (Kerstin Jeding). Esimerkiksi, jos mielessä pyörii lause ”olen arvoton”, niin nimeä se: ”minulla on ajatus, olen arvoton” ja toista lause ääneen monta kertaa. Tai kokeile lausetta: ”minä en selviä tästä”. Hetken kuluttua sano itsellesi: ”minulla on ajatus, että en selviä tästä”. Saatat huomata eron.  Useimpien mielestä on helpompi käsitellä ajatusta nimettynä, kuin sitä, että pitää automaattisesti ajatuksen sisältöä totena.

Ajattelun eli mielen johtaminen on haastavaa. Voimme olla fyysisesti paikalla, mutta ajatuksemme ovat muualla tai tarkkaavaisuutemme on kadoksissa. Erilaisten tietoisuus- ja keskittymisharjoituksien avulla saamme etäisyyttä omiin ajatuksiimme, opimme tarkkailemaan sisäistä puhettamme ja pikku hiljaa keskittymiskyky ja taito olla läsnä kehittyvät. Ja mitä enemmän annamme huomiota ylärekisterin myönteiselle ajattelulle, sitä enemmän sillä on voimaa hiljentää alarekisteristä nouseva kielteinen ajattelu.

 

Osa 1

Mikä on sinun tunnekuntosi?

Kurkistus sisäiseen komentokeskukseen avaa meille ikkunan tunteiden ohjauspaneeliin. Viime syksynä julkaistu elokuva, Inside Out – mielen sopukoissa, opettaa sekä lapsille että varttuneemmillekin, kuinka tärkeää on olla yhteydessä omiin tunteisiin ja ymmärtää ydinmuistojen ja tunnetilojen vaikutukset mielen hyvinvoinnille.

Ihmisen kokemaa hyvinvointia voi tarkastella esimerkiksi ympyrämallin avulla. Hyvinvointipyörä on kuin elämän reikäleipä, joka muodostuu erilaisista siivuista. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan ja ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Vahva antaa ravintoa heikommille; heikko kohta vie voimia muilta. Pitkällä ollaan jo, jos heikko osa osaa pyytää apua esimerkiksi levon tai huollon tarpeessa. Paketti pysyy kasassa, jos hyvinvointipyörää ajava ihminen tiedostaa oman kulkupelinsä kunnon ja voimavarat.

Ihmisen hyvinvoinnin keskeinen alue on tunnekunto, eli psyykkinen jaksaminen ja mielen hyvinvointi. Tunnekunnon osa liittyy itsetuntoon, tunteiden tunnistamiseen, omanarvontuntoon, mielen vireyteen ja elämänhallinnan tunteeseen.

Tunnekuntoa ohjailee sydämen tunteva puoli yhteistyössä ajattelukeskuksemme kanssa. Päivittäisissä tilanteissa ilmaantuvia tunteita voi aistia tuntemuksina koko kehossa. Missä tuntuu aito ilo? Mitä kehossa tapahtuu suuren ärsyyntymisen tai turhautumisen keskellä? Esimerkiksi saunomisen jälkeinen levollinen olotila voi nopeasti muuttua iltauutisia kuunnellessa.

Useimmiten voimme huomata päivittäin kokemiemme tunteiden vaihtelut ja sävyt. Tunnetilat vaikuttavat meissä erilaisissa kohtaamisissa; tunteet tarttuvat ja ovat usein aistittavissa. Voimme helposti huomata, onko huoneessa sallivuuden vai jyrkkyyden ilmapiiri. Entä havaitsemmeko omien tunteiden vaikutukset ympäristöömme ja toimintaamme? Millainen on minun tunnejalanjälkeni?

On sallittua olla väsynyt ja tyhjä. Tunteet tulevat ja menevät, ne vaikuttavat ajatuksiimme ja toiminnallisuuteemme. On sallittua kokea tunteita välillä voimakkaammin ja laimeammin.  Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen sekä niille avautuminen auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja kanssakulkijoitamme.

Pitkäkestoista tunnetilaa voi ajatella maisemana, mikä vaikuttaa arjessamme taka-alalla ja ehkä tiedostamattakin toiminnassamme. Voimme kenties tunnistaa tiettyjä alavireisyyden, ahdistuksen, kiitollisuuden tai toiveikkuuden ajanjaksoja taaksepäin katsoessamme.

Tunnekuntoa voi huoltaa ja puhdistaa. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, musiikki, hyvät keskustelut, läheisyys, käsillä tekeminen, liikunta, ystävyyssuhteet ja kirjoittaminen toimivat tunnehuoltajina.  Äitini Marita Enbergin aforismi antaa mahdollisuuksia tunnetyöskentelyyn joka päivä: ”Elämä on lahja, aika kuluu käärepaperia avatessa.”

 

Henna Tarjanne-Lekola


Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja Eheys-keskuksessa ja kolmen lapsen äiti. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita.

Kolumnit on julkaistu Tunne & Mieli -lehdessä, joka on mielen hyvinvoinnista kertova aikakauslehti. Julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto. Tilaa lehti!

Kuva: Perttu Saralampi


 

Lue myös:

Myötätunto tulee näkyväksi tekojen kautta

Kiusaamalla kasvatettu – Teron tarina

Peetu Ståhlberg – Omana itsenään rakastettu

Hyvän mielen vinkki: Kokeile kaverijoogaa

Rovaniemen Turvanen siirtyy kaupungin palvelumalliksi

Mielenterveyden keskusliiton 17 vuotta toteuttama Turvanen-toiminta päättyy Rovaniemellä nykymuodossaan. Toimintaa ostopalveluna rahoittanut kaupunki on ilmoittanut ottavansa toimintamallin käyttöön omissa sote-palveluissaan.

Turvanen aloitti hankkeena ja vakiintui palveluksi, joka pohjautui matalan kynnyksen ohjaukseen, kahteen ns. turva-asuntoon sekä sosiaali- ja terveysammattilaisten muodostamaan kuntoutusohjaajien työpariin.

Palvelun perusajatus on ollut, ettei aikoja tarvitse varata etukäteen, vaan tilanteen selvittely aloitetaan heti, kun asiakas ottaa yhteyttä soittamalla, käymällä tai sähköpostilla. 17 vuodessa Turvasessa on neuvottu tuhansia rovaniemeläisiä.

Turvasen ydin on ollut juuri sosiaali- ja terveysammattilaisen välinen yhteistyö ja siitä syntynyt järjestelmän, palvelujen ja etuuksien kattava tuntemus. Se on mahdollistanut myös monimutkaisten ongelmavyyhtien onnistuneen selvittelyn.

”Turvasen kuntoutusohjaajilla on ollut osaamista, asiantuntemusta ja erittäin hyvät paikalliset verkostot. He ovat olleet juuri oikeita henkilöitä kehittämään tätä mallia”, sanoo kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane Mielenterveyden keskusliitosta.

”Sote oli Turvasessa täydessä käytössä kauan ennen kuin kukaan oli nähnyt edes unta koko sanasta”, tiivistää kuntoutusohjaaja Tarja Löf.

Turva-asunnot ovat tarjonneet väliaikaisen kodin noin 170 rovaniemeläiselle. Alkuvuosina asukkailla oli yleensä takana pitkiä laitosjaksoja psykiatrisilla osastoilla tai kuntoutuskodeissa ja Turvasessa opeteltiin itsenäistä asumista. Viime vuosina turva-asuntoihin on tultu mm. vuokrarästien kasautumisen tai häätöjen takia.

Turvasen ostopalvelusopimus päättyy virallisesti 31.12.2016, mutta käytännössä jo tällä viikolla kuntoutusohjaajien Maarit Koivupalon ja Tarja Löfin lomien vuoksi. Turva-asuntojen nykyiset asiakkaat jäävät koteihinsa omilla vuokrasopimuksillaan. Matalan kynnyksen ohjaus ja työparimalli otetaan käyttöön Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

”Sitä on jo aloitettu ja ensi vuoden alussa laajennetaan entisestään”, kertoo terveydenhuollon palvelualuepäällikkö Kaisa Kuusela. ”Yhteistyötä järjestöjen ja eri sidosryhmien kanssa tiivistetään. Kuntalainen keskiöön ja työntekijät rinnalle tukemaan.”

Lisätiedot:
kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 599 6519
palvelualuepäällikkö Kaisa Kuusela, Rovaniemen kaupunki, puh. 050 5946 598

Satakunnan sairaanhoitopiiri palkitsi psykiatrian kokemusasiantuntijat

Satakunnan sairaanhoitopiiri myönsi tämänvuotisen Hyvä palvelu -palkinnon psykiatrian kokemusasiantuntijatoiminnalle. Sairaanhoitopiirin sisäinen palkinto kannustaa henkilöstöä hyvään asiakaspalveluun, laadukkaan ja turvallisen hoidon kehittämiseen sekä oman työn ja ammattitaidon ylläpitämiseen ja uudistamiseen. Kokemusasiantuntijoita sairaanhoitopiirille kouluttaa Mielenterveyden keskusliitto.

Psykiatrian kokemusasiantuntijatoiminta lisää potilaslähtöisyyttä ja parantaa hoitoa ja palvelua. Potilaslähtöisyys on kokemusasiantuntijatoiminnassa viety käytännön työhön helpottamaan potilaan kohtaamista psykiatrisessa hoidossa.

Koulutettu kokemusasiantuntijavertainen muodostaa kaikissa toimintamuodoissa – sekä ryhmä- ja yksilöhoidoissa että yhteisissä työryhmäneuvotteluissa – sillan työntekijän ja potilaan välille. Hän toimii ikään kuin tulkkina, joka edelleen parantaa työntekijän ja potilaan välistä yhteyttä ja potilaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Tällä hetkellä valmistujaisiaan viettää jo toinen kurssi kokemusasiantuntijoita. Heidät on koulutettu psykiatriseen työhön – toimimaan yhdessä asiaan koulutettujen ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntijatoiminta elää voimakasta noususuhdannetta, ja hoitoyksiköistä ja potilailta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä.

Useat psykiatrian yksiköt ovat olleet vuonna 2016 aktiivisia kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä ja juurruttamisessa. Yksiköt kehittävät malleja työskennellä yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa. Vertaisuuden elementti hoidossa on erittäin hyödyllinen.

”Vertainen on kuin majakka, joka näyttää suuntaa tulevaisuudelle: tähän minäkin voin päästä! Hän toimii tavallaan tulkkina potilaan ja ammattilaisen välillä.” Näin kuvailevat Mielenterveyden keskusliiton kouluttajat Nina Osenius ja Kaj Collin.

Koulutetun kokemusasiantuntijan osallistuminen on syventänyt ja helpottanut hoitotilanteita. Vertaisten oma kokemuskin on ollut myönteinen. Hoitoon tulijalla on tulevaisuudessa yhä useammin tilaisuus kohdata ammattilaisten lisäksi myös empaattinen kokemusasiantuntija, joka pystyy omalla tarinallaan valamaan toiveikkuutta kuntoutumiseen.

Palkintoa juhlitaan tänään 1.12.2016  klo 14–16 Harjavallassa, Paronintörmän koulutustilassa, kun kokemusasiantuntijat ja toimintaan osallistuneet työntekijöiden kanssa kokoontuvat suunnittelemaan tulevaa.

Lisätietoja:
Sirkku Tynijohtava psykologipsykiatrisen hoidon vastuualueSatakunnan sairaanhoitopiiri, p . 044 707 4450sirkku.tyni(at)satshp.fi
Kaj Collin, koulutuspäällikkö, MTKL Vireä Mieli Oy, p. 040 097 3906, kaj.collin(at)mtkl.fi