Heini Kapanen on kehitysjohtajan sijainen

heini-kapanen-1

Heini Kapanen aloitti Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtajan sijaisena 1.11.2016. Aiemmin työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä toiminut Kapanen jatkaa tehtävässä, kunnes vakituinen kehitysjohtaja on rekrytoitu avoimella haulla.

Heini Kapanen siirtyi määräaikaisesti hoitamaan kehitysjohtajan tehtäviä edellisen kehitysjohtajan Teemu Tiensuun siirryttyä Sininauhaliiton toiminnanjohtajaksi. Kapasta puolestaan sijaistaa työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä Markus Raivio.

Kapanen on työskennellyt mm. amk-kentällä opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Mielenterveyden keskusliitossa hän on aiemmin toiminut kokemusarvioinnista vastaavana tutkimuspäällikkönä ja viime vuodesta alkaen työ- ja koulutusvalmennuspäällikkönä.

Koulutukseltaan Heini Kapanen on valtiotieteiden lisensiaatti, kasvatustieteiden maisteri ja opettaja.

Kehitysjohtajana Kapanen haluaa olla palvelemassa jäsenyhdistyksiä ja jäseniä sekä kehittämässä mielenterveyspalveluita siten, että mielenterveyskuntoutujan ääni ja kokemustieto tulevat kuulluksi.

─ Olemme keskusliitossa kuntoutujia, jäseniä ja jäsenyhdistyksiä varten. Mielenterveyskuntoutujien, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden osallisuus on toimintamme ydin, ja jäsenyhdistysten tarpeiden huomioiminen on erittäin tärkeää.

Lyhytelokuvakoulutusta joulukuussa!

karipaljakkaKiinnostaako lyhytelokuvan käsikirjoituksen luominen? Mielenterveyden keskusliitto järjestää jäsenyhdistystensä jäsenille koulutuksen elokuvakäsikirjoituksen tekoon Karjaalla pe−la 9.-10.12.2016.

Kouluttajana toimii elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Kari Paljakka, joka on ohjannut mm. elokuvat Veturimiehet heiluttaa (1992) ja Eläville ja kuolleille (2005). Paljakka on myös tuottanut suositun Studio Julmahuvi -televisiosarjan (1998).

 

On eduksi, jos sinulla on alustava idea oman lyhytelokuvan aiheesta ja siitä, miten voisit hyödyntää lyhytelokuvaa omassa yhdistyksessäsi. Omaa kameraa et välttämättä tarvitse, sillä koulutuksessa on käytössä hyvätasoisia kameroita harjoituksia varten.

Jos rahoitus sallii, vuonna 2017 järjestetään jatkokurssin kuvaamisesta ja leikkaamisesta.

 

Hakeminen

Kurssille mahtuu 10 osanottajaa. Haku päättyy 30.11. ja valinnoista ilmoitetaan 2.12.

Kirjoita vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot:

  • miksi haluat tälle kurssille
  • kuinka voisit hyödyntää lyhytelokuvan mahdollisuuksia omassa yhdistyksessäsi
  • millaista sisältöideaa pyörittelet mielessäsi.

Majoitus on järjestetty kurssipaikan viereen hotelli Socikseen yhden hengen huoneisiin. Kurssi alkaa perjantaina 9.12. klo 10. Jos olet pitkämatkalainen eivätkä kulkuyhteydet sovi perjantaiaamulle, yöpyminen on mahdollista myös torstaista perjantaihin. Kerro tästä hakemuksen yhteydessä!

Lähetä hakemuksesi ja yhteystietosi (nimi, yhdistys, sähköposti, puhelinnumero) viimeistään 30.11. joko sähköpostilla tai kirjeessä:

wille.harkonen@mtkl.fi

Työ- ja koulutusvalmentaja Wille Härkönen
Mielenterveyden keskusliitto
Malmin Kauppatie 26
00700 Helsinki

Tarkempi ohjelma löytyy Mielenterveyden keskusliiton tapahtumakalenterista.

Lisätiedot: työ- ja koulutusvalmentaja Wille Härkönen, wille.harkonen@mtkl.fi, 050 538 333

 

 

Digipelit osaksi mielenterveyskuntoutusta

game-1504466_1920Tietokoneilla, konsoleilla ja erilaisilla mobiililaitteilla tapahtuva digitaalinen pelaaminen on suosittua. Pelaamisen haitoista on raportoitu paljon, mutta pelaamisella on myös myönteisiä vaikutuksia. Niitä voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutuksessa. Näin toteaa lehtori ja Pelaten osalliseks -hankkeen projektipäällikkö Katja Raitio Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Suomalaisista 10–75-vuotiaista 75 % pelaa satunnaisesti digitaalisia pelejä ja 60 % pelaa vähintään kerran kuukaudessa (Pelaajabarometri 2015). Digipelien hyötyjä masennuksen ja ahdistuksen hoidossa on kartoitettu muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja alustavat tulokset ovat lupaavia. Pelien avulla voidaan mm. kehittää sosiaalisia ja fyysisiä taitoja, antaa tietoa sekä vahvistaa myönteisiä tunteita, jotka tukevat kuntoutumista.

− Pelit voivat myös tarjota kuntoutusmahdollisuuksia niille, jotka saattaisivat muuten jäädä hoidon ulkopuolelle”, Katja Raitio  sanoo.

Monet mielenterveyskuntoutujat pelaavat digipelejä, mutta ammattilaiset kokevat pelaamisen usein negatiivisena asiana. Uusia, kuntoutumisen eri osa-alueita tukevia terveys- ja hyötypelejä kehitetään jatkuvasti lisää.

− Tämän vuoksi tarvitaan tietoa sekä kuntoutujilta että ammattilaisilta siitä, millaisia asioita pitää ottaa huomioon pelien kehittämisessä ja käyttämisessä, Raitio toteaa.

 

Hyöty- ja terveyspelit

Kuntoutukseen sopivia ovat hyötypelit, jotka on suunniteltu pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin viihteeksi. Joukossa on terveyspelejä, joiden avulla edistetään elämäntapamuutoksia ja hyvinvointia.

Terveyspelit voidaan luokitella esimerkiksi kognitiivisia taitoja kehittäviin, emotionaalisiin ja kuntoutumista tukeviin peleihin. Lisäksi terveyspeleihin kuuluvat liikuntaan liittyvät, pitkäaikaissairauksien hallintaan tarkoitetut pelit sekä terveelliseen ravitsemukseen ja terveysalan osaamiseen liittyvät pelit.

 

Pelaten osalliseks -hanke

Pelaten osalliseks on Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jonka tavoitteena on hyötypelien aktiivinen käyttö mielenterveyskuntoutuksessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset mielenterveyskuntoutujat, kokemusasiantuntijat sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka yhdessä pohtivat pelillisyyden hyödyntämistä.

 

Lisätietoja:

Katja Raitio, 0400 976 767, katja.raitio@jamk.fi

 

 

Mansikkka on vuoden 2017 Hyvän mielen lähettiläs

tottoroo-fullMielenterveyden keskusliitto on nimennyt vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi Maiju Voutilaisen eli Mansikkka-nimellä tunnetun videobloggaajan. Nimitys on tunnustus Voutilaisen rohkeudesta puhua julkisesti mielenterveysongelmista ja olla esikuvana etenkin nuorille.

 

Keväällä 2016 20-vuotias vloggaaja Maiju Voutilainen lähti mukaan Ylen ja mielenterveysjärjestöjen yhteiseen nuorille suunnattuun Sekasin-kampanjaan ja kertoi blogissaan julkisesti kärsineensä itse masennuksesta ja ahdistushäiriöstä. Video sai saman tien yli 80 000 katselukertaa.

− Oli tosi pelottavaa kertoa ääneen, että minullakin on ongelmia, mutta siitä satanut positiivisuuden määrä osoitti, että se oli sen arvoista. Moni on avautunut minulle ja sanonut, kuinka olen inspiroinut heitäkin hakemaan apua. Ja se on auttanut minua itseänikin, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen videoblogilla on huikeat 130 000 seuraajaa, joista valtaosa on 13-25-vuotiaita. Voutilainen haluaa Hyvän mielen lähettiläänä olla äänenä muille mielenterveysongelmista kärsiville, luoda vapaamman ilmapiirin puhua asiasta ja pienentää kynnystä hakea apua.

− Ette ole yksin, vaan meitä on paljon! Olen itse jo aika pitkällä toipumisessa, ja on ihanaa pystyä sanomaan, että hei, voin jo paremmin. Toivon, että kaikki pystyvät joskus siihen, Voutilainen sanoo.

Mielenterveyden keskusliitto yhdessä muiden mielenterveysjärjestöjen kanssa kampanjoi parhaillaan sosiaalisessa mediassa Oletko sinut -teemalla mielenterveyteen liittyvän stigman ja häpeän poistamiseksi. Tämä oli myös Sekasin-kampanjan tavoite.

− Sekasin-kampanja avasi mielenterveyteen liittyvän keskustelun täysin uudelle tasolle, sillä niin Mansikkka kuin muutkin mukana olleet nuoret kommunikoivat ja elävät vahvasti digitaalisessa maailmassa. Tämä mahdollistaa myös meille uusia keinoja vaikuttaa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Hyvän mielen lähettiläs julkistettiin Mielenterveysmessuilla 22.11.

 

Katso Mansikkkan videoterveyhdys MTKL:n YouTubessa.

Lisätietoja Hyvän mielen lähettiläästä:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Maiju Voutilaisen haastattelupyynnöt:
Vastaava tuottaja Sanna Rousi, Töttöröö Network Oy, puh. 050 400 5423,
sanna.rousi(at)tottoroo.fi

 

Hyvän mielen lähettilään tunnustuksia on annettu vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä ovat mm. kirjailija Tuomas Kyrö, koomikko Ismo Leikola, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann ja koomikko Krisse Salminen.

 

Uusi psykiatrinen hoitotahto halutaan Omakanta-palveluun

business-962355_1920-1

Lapin sairaanhoitopiiri on ollut edelläkävijä ja uudistanut psykiatrisen hoitotahdon, joka on tarkoitettu ennakoivaksi oman tahdon ilmaukseksi kaikille täysi-ikäisille. Mukana työssä ovat olleet kokemusasiantuntijoiden edustajat, valtakunnallinen Mielenterveyden keskusliitto ja rovaniemeläinen Balanssi ry. Tavoitteena on saada uusi hoitotahto Omakanta-palveluun, jossa yleinen hoitotahto jo on.

Psykiatrisen hoitotahdon kirjaukset on tarkoitettu niihin tilanteisiin, kun potilas itse ei kykene päättämään asioistaan. Se kannattaa täyttää mahdollisimman terveenä.

”Vakava mielenterveyshäiriö voi osua kohdalle kenelle tahansa meistä. Siksi psykiatrisen hoitotahdon oikea paikka tulevaisuudessa on Omakanta-palvelu”, sanovat hoitotahdon pääkehittäjä, ylihoitaja Johanna Erholtz Lapin sairaanhoitopiiristä ja lakimies Merja Karinen Mielenterveyden keskusliitosta.

Uusittu hoitotahto jakautuu juridisesti sitovaan osaan ja potilaan toiveisiin hoidosta ja hoivasta. Oikeudellisesti sitova on potilaan ilmoitus siitä, kenelle voidaan antaa tietoa hänen sairaudestaan ja ketä voidaan kuulla hoidosta silloin, kun hän itse ei pysty osallistumaan päätöksentekoon.

Toiveita koskevassa osassa voi kertoa, miten haluaa itseään hoidettavan esimerkiksi tahdosta riippumattomassa hoidossa liittyen mm. lääkehoitoon, eristykseen tai rauhoittamiseen. Lisäksi voi kertoa elämänarvoista kuten suhteesta yksityisyyden suojaan, yksin olemiseen, uskontoon tai hartaustilaisuuksiin ja ohjeistaa perushoivasta kuten liikunta- ja nukkumistottumuksista, raha-asioista, ravinnosta ja pukeutumisesta.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös asiakkaan toivomusten ja mielipiteiden kunnioittamista. Siksi terveydenhuollon ammattilaisten on otettava psykiatrinen hoitotahto huomioon aina kun mahdollista”, toteaa Johanna Erholtz.

”Kysymys on potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja oikeudellisesta ennakoinnista. Psykiatrinen hoitotahto on erittäin hyvä väline selvittää hoidossa olevan ihmisen oma tahto. Se helpottaa hoitohenkilöstöä, joka voi sen avulla tietää täsmälleen, mitä potilas haluaa ja omaisia samasta syystä”, sanoo Merja Karinen.

Lisätiedot:
Johanna Erholtz, puh. 040 730 3364, johanna.erholtz@lshp.fi
Merja Karinen, puh. 050 561 7416, merja.karinen@mtkl.fi

psykiatrinen-hoitotahto-2016


Faktaa psykiatrisesta hoitotahdosta

  • Kehitetty Lapin sairaanhoitopiirissä Tervein mielin Pohjois-Suomessa Lapin osahankkeessa
  • Päivitetty työryhmässä, jossa oli Lapin sairaanhoitopiirin edustajien lisäksi mukana mielenterveysyhdistys Balanssi Ry ja Mielenterveyden keskusliiton lakimies
  • Lapin sairaanhoitopiirissä psykiatrinen hoitotahto on johtajaylilääkärin ohje
  • Henkilöstöä on ohjeistettu ottamaan hoitotahto esille sairaalahoidon aikana
  • Löytyy verkosta Lapin sairaanhoitopiirin (lshp.fi), Balanssi ry:n (www.balanssi.fi) ja Mielenterveyden keskusliiton (www.mtkl.fi) sivuilta
  • Hoitotahto kannattaa täyttää mahdollisimman terveenä ja ottaa se mukaan mennessään hoitopaikkaan
  • Jos on jo hoidon piirissä, hoitotahdosta kannattaa antaa kopio henkilökunnalle
  • Lapin sairaanhoitopiiri julkaisi ensimmäisen version psykiatrisesta hoitotahdosta jo 2011
  • Nykyisen hoitotahdon kehittämistyö alkoi 2015

 

 

Mielenterveysviikkoa vietetään ensi viikolla 21.–27.11.2016

Mielenterveysviikon tämän vuoden teema on Oletko sinut? Okej för dej? ja se liittyy sosiaalisessa mediassa 16.11.− 27.11. Mielenterveyspoolin kanssa toteutettavaan yhteiseen kampanjaan.

Teeman ja kampanjan tarkoituksena on kehottaa ihmisiä pohtimaan kysymystä: Oletko sinut erilaisuuden kanssa? Kyse voi olla joko omasta tai muiden erilaisuudesta. Teeman ja mielenterveysviikon laajempi tavoite on vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmiin liittyvät stigmat vähenisivät yhteiskunnassa.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja. Lue lisää tapahtumista täältä.

Mielenterveysviikko alkaa sunnuntaina 20.11.2016 eri puolilla Suomea järjestettävillä kynttilätapahtumilla, joilla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa. Lue lisää kynttilätapahtumista täältä.

Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenterveysmessut, jotka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 22.–23.11.2016. Messuilla on lukuisia yleisöluentoja, seminaareja, tietoiskuja ja näytteilleasettajia.  Lisätietoa tapahtumasta: www.mielenterveysmessut.fi.

Mielenterveysviikon tarkoitus on nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuoda esille epäkohtia, tehdä parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.

 

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, puh. 040 124 4700, sirkku.immonen(at)mtkl.fi

 

16-11-kuva-1-kopio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työpaikoilla pitäisi puhua mielenterveydestä

Tiedote 15.11.2016

Kelan korvaamista sairauspäivärahoista neljäsosa johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Silti mielenterveysongelmat ovat edelleen tabu työpaikoilla.

– Hyvä työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat sekä työntekijöiden hyvinvointia että edistävät organisaation menestystä. Keskinäinen luottamus ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat hyvän työkulttuurin avaintekijöitä, sanoo mielenterveyspoolin puheenjohtaja Pia Hytönen.

Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää kehittämällä esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa työtehtäviä on sovitettava tilanteen mukaan. Näillä keinoilla voidaan edistää työntekijän ja koko organisaation hyvinvointia sekä rajata kustannuksia.

Osasairausloma voi olla esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta kärsiville hyvä tapa toipua ja pitää yllä sosiaalisia suhteita ja päivärutiineja. Osallisuus työn tai opiskeluiden kautta tukee mielenterveyttä. Sosiaalisten suhteiden köyhtyminen voi heikentää mielenterveysongelmista kärsivien tilannetta.

Töihin palaaminen mielenterveysongelman tai vakavan kriisin jälkeen voi olla vaikeaa. Työyhteisön pitää valmistautua ottamaan vastaan työkaveri, joka palaa töihin mielenterveysongelmista johtuvalta sairauslomalta. Pehmeä lasku on sitä tärkeämpi, mitä kauemmin työntekijä on ollut poissa.

Työelämän joustot ja työpaikan hyvä asenneilmapiiri lisäävät myös niiden työntekijöiden hyvinvointia, joiden omaisella on mielenterveyden ongelmia. Ainakin esimiehelle pitäisi voida kertoa vaikeasta perhetilanteesta.

Tasavertainen kohtaaminen, mahdollisuus selkeyttävään keskusteluun ja yhdessä tekeminen murtavat mielenterveyden ongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Joka viides suomalainen on jossain vaiheessa elämäänsä masentunut, asiasta vain pitäisi voida puhua ja ehkäistä tilanteen vaikeutumista.

16-11-kuva-1-kopio

 

Lisätietoa:

Pia Hytönen
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
045 263 1690
pia.hytonen@finfami.fi

Mielenterveyspooli: www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli/

 

 

 

Mielenterveyspoolin stigmanvastaisessa kampanjassa kysytään Oletko sinut? Mielenterveysalan järjestöjen yhteisellä kampanjalla halutaan poistaa mielenterveyteen liittyvää mystiikkaa ja helpottaa siitä puhumista sekä nopeuttaa tuen ja avun saantia. Oletko sinut? on myös Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2016 valtakunnallisen mielenterveysviikon teema. Kampanjan suojelija on laulaja Mikko Kuustonen. Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa 16.11.–27.11.2016.

 

 

 

Oletko sinut -somekampanjan ohjeistus jäsenyhdistyksille

 

  • Mielenterveyspoolin kanssa yhteistyössä toteutettava stigman vastainen Oletko sinut -kampanja 16.-27.11. on myös MTKL:n mielenterveysviikon teema. Sosiaalisessa mediassa toteutettava kampanja ponkaistaan käyntiin tiistaina 15.11. yhteisellä tiedotteella ja verkkouutisella.

 

  • Varsinainen kuvakampanja toteutetaan 16.-27.11. jonka aikana kaikki Mielenterveyspoolissa mukana olevat järjestöt julkaisevat joka päivä yhteisen kuvan ja saatetekstin Twitterissä, Facebookissa ja/tai Instagramissa. Kuvat ja kampanjastrategia on tuotettu yhdessä Mielenterveyspoolin viestintätiimissä. Kuvat ja julkaisut on tehty myös ruotsiksi, ja niitä jakaa ainakin Psykosociala förbundet.

 

  • MTKL:n jäsenyhdistykset voivat osallistua kampanjaan helposti:
    Jakakaa päivittäin MTKL:n Facebook-julkaisu tai tviitti omissa somekanavissanne. Mikäli yhdistys haluaa olla mukana kampanjassa siten, että tekee kuvajulkaisut omissa nimissään, ottakaa yhteyttä viestinnän suunnittelija Mirja Aarnioon (mirja.aarnio(at)mtkl.fi) viimeistään ti 15.11. Teille toimitetaan kuvamateriaali ja tarkat julkaisuohjeet.

 

  • On toivottavaa, että mahdollisimman moni jakaisi julkaisua päivittäin myös henkilökohtaisissa someprofiileissaan, jotta saamme kuvat leviämään mahdollisimman laajalti!

 

Aikataulu ja julkaisujen jakaminen:

 

  • Tiistaina 15.11. Suomen Mielenterveysseura lähettää yhteisen kampanjatiedotteen medialle klo 12. Järjestöt julkaisevat saman tiedotteen omilla nettisivuillaan ja jakavat sitä sosiaalisessa mediassa hashtageilla: #sinut #okejfördej #mielenterveyspooli
    -> Henkilöstö ja yhdistykset voivat käydä jakamassa MTKL:n julkaisun Twitterissä ja Facebookissa klo 12 jälkeen.

 

  • Oletko sinut- kampanjakuvia on yhteensä 13 kpl, yksi kuva jokaiselle kampanjapäivälle 16.-27.11.2016. Aloituspäivänä jaetaan kaksi kuvaa. Jokainen Mielenterveyspoolissa mukana oleva järjestö jakaa joka päivä klo 10 saman kuvan yhteisellä tekstillä valitsemissaan sosiaalisen median kanavissa. 16.11. Toinen kuva julkaistaan klo 16.
    -> Henkilöstö ja yhdistykset voivat käydä jakamassa MTKL:n julkaisun Twitterissä ja Facebookissa joka päivä klo 10 jälkeen sekä aloituspäivänä 16.11. myös klo 16 jälkeen. Kuvat ja julkaisut on tehty myös ruotsiksi. Jos haluat jakaa ruotsinkielisen version, se onnistuu helpoiten jakamalla Psykosociala förbundetin somejulkaisut.

 

16-11-kuva-1-kopio

 

 

Lisätietoja:
Viestinnän suunnittelija Mirja Aarnio
mirja.aarnio(at)mtkl.fi
Puh. 050 493 4433

 

 

 

 

 

 

 

Asiakasmaksut kasvaneet kohtuuttomiksi – taloudellinen ahdinko vaikeuttaa kuntoutumista

Asiakasmaksulakia on tarkoitus uudistaa heti ensi vuoden alusta. Siinä ja sote-uudistuksessa pitää erityisesti huomioida kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset ja pitkäaikaissairaat. Heillä on oltava oikeus riittäviin käyttövaroihin kaikkien asiakas- ja palvelumaksujen jälkeen. Nyt näin ei ole, totesi Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto kokouksessaan 12.11.2016. Continue reading

Uusin Revanssi on ilmestynyt

revanssi_kansi

Vuoden 2106 viimeinen Revanssi on ilmestynyt. Uuden lehden takakannessa on jäsenille vapaalippu Mielenterveysmessuille 22.-23.11.2016 Wanhassa Satamassa. Jäsenille postitse lähetetyn painetun lehden lisäksi sisältö on luettavissa jälleen myös netissä.

Lue lehti täältä!

Samalta sivulta löydät myös vuoden 2017 ilmestymis- ja aineistopäivämäärät ja muut tiedot lehden toimituksesta.