Pieni ele -keräykseen ilmoittautui 66 jäsenyhdistystä

pieniele_110v-3

Pieni ele on kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi järjestettävä valtakunnallinen keräys , jossa on mukana 18 vammais- ja terveystyön järjestöä. Keräys toteutetaan talkoovoimin valtakunnallisten vaalien yhteydessä ja mukana on yli 10 000 vapaaehtoista äänestyspaikoilla ympäri Suomen.

Mielenterveyden keskusliiton 160 jäsenyhdistyksestä 66 on ilmoittaunut mukaan keräyksiin, jotka järjestetään huhtikuun 2017 kuntavaalien ja tammikuun 2018 presidentin vaalien yhteydessä.

Yhteinen keräystavoite 1,5 miljoonaa euroa

Vuonna 2017 vietetään Pieni ele -keräyksen 110-vuotissynttäreitä, ja merkkivuoden tavoitteena on kerätä 1,5 miljoonaa euroa lahjoituksia kotimaan vammais- ja terveystyölle. Pieni ele -keräyksen tuotto on vaihdellut vaalista riippuen miljoonasta 2,5 miljoonaan euroon, ja yhteensä keräys on tuottanut 2000-luvun aikana miltei 20 miljoonaa euroa lahjoituksia.

Puolet tuotosta jaetaan keräykseen osallistuneiden paikallisyhdistysten kesken ja toinen puoli käytetään valtakunnallisesti mm. vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseen, koulutukseen, kuntoutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Yhdistyksissä tuotto käytetään mm. vertaistuki- ja virkistystoimintaan sekä neuvontaan.

Ilmoittautuminen Pieni ele -keräykseen päättyi 25.9.2016. Ensimmäiset kokoontumiset, järjestäytyminen ja kuntavastaavan valinta tehdään kuntakokouksissa 1.10.–15.11.2016.

Katso tästä vaalikeräykseen ilmoittautuneet yhdistykset.

Lisätietoja:
Mielenterveyden keskusliitto
Silja Lepistö
tapahtumakoordinaattori
silja.lepisto(at)mtkl.fi
puh. 040 5000 822

Pieni ele -projektipäällikkö Elina Ranta
+358 400 887 114
elina.ranta@pieniele.fi
www.pieniele.fi
www.facebook.com/pieniele

 

 

Tiedä oikeutesi sosiaalihuollossa

Mitä oikeuksia ja oikeusturvakeinoja – ja myös velvollisuuksia − sosiaalihuollon asiakkaalla on? Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen kokosi tärkeimmät.

 lakipykala_62376004-copy

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet määritellään laissa. Laki koskee sekä julkista että yksityistä sosiaalihuoltoa. Laki antaa oikeuden saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun siten, että asiakkaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli ja kulttuuritausta on otettava huomioon sosiaalihuoltoa toteutettaessa.

Itsemääräämisoikeus

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan tähän itse, asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaistensa tai muun läheisen kanssa. Alaikäisen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Tietojen antaminen asiakkaalle ja asiakkaan velvollisuus antaa tietoja

Asiakkaalla on oikeus saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, toimenpidevaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista merkityksellisistä asioista. Tieto tulee antaa ymmärrettävässä muodossa.  Lisäksi asiakkaalla on oikeus tutustua häntä koskeviin tallennettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista sekä saada tieto asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asiakkaalla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon toteuttamiseksi tarvittavat tiedot.

Päätös ja palvelusuunnitelma

Asiakkaalla on oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä kirjallisesti. Asiakkaalle on laadittava palvelusuunnitelma, joka on tehtävä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa.

Asiakirjasalaisuus ja vaitiolovelvollisuus

Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja asiakkaasta, ovat salassa pidettäviä. Niitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Sosiaalihuollon palveluksessa oleva ei saa paljastaa salassa pidettäviä tietoja tai asiakirjoja eikä muutakaan työssään tietoonsa saamaa asiaa. Salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa ainoastaan asiakkaan nimenomaisella suostumuksella. Ilman asiakkaan suostumusta tietoja voidaan luovuttaa vain laissa määrätyille tahoille ja laissa määrätyin ehdoin. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi Kela ja pankit.

Asiakkaan oikeusturvakeinot

Asiakkaalla on oikeus hakea muutosta sosiaalihuollon tekemään päätökseen. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella sosiaalilautakunnalta ja sen jälkeen valituksella hallinto-oikeuteen. Viimeinen oikeusaste on korkein hallinto-oikeus.

Asiakas, joka on tyytymätön kohteluunsa, voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutus voi olla vapaamuotoinen, eikä sen tekemiseen ei ole asetettu määräaikaa. Muistutukseen tulee saada kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa, noin kuukaudessa.

Asiakkaalla on lisäksi oikeus tehdä kantelu viranomaisen toiminnasta sosiaalihuollon valvonnasta vastaaville viranomaisille, esimerkiksi aluehallintovirastolle.

Kunnan sosiaaliasiamies antaa asiakkaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa asiakasta esimerkiksi muistutuksen tekemisessä.

 

Mielenterveyden keskusliiton oikeus- ja sosiaalineuvonta:

Oikeusneuvonta
Karinen Merja
, lakimies
050 561 7416

Sosiaalineuvonta
Jantunen Pirkko, sosiaalineuvoja
040 513 6213

 

 

Digipalveluiden käyttöä selvittävä projekti käynnistyi

tablet-690032_1280Aspan tuottama Digitaalinen arki -selvitysprojekti on käynnistynyt. Mielenterveyden keskusliitto on mukana hankkeessa yhtenä kumppanina.

Projektissa selvitetään vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien tietotekniikan ja digipalvelujen käyttöä arjessa. Yhä useammin arkisetkin asiat voi tai pitää hoitaa verkkopalvelujen kautta, kun palvelut digitalisoituvat.

Aiempien tutkimusten mukaan vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt käyttävät internetiä ja sähköisiä palveluja harvemmin kuin muut kansalaiset. Tämä on havaittu myös käytännön työssä. Lisäksi nettiriippuvuuksien on huomattu lisääntyneen.

− Parhaimmillaan teknologia ja digipalvelut voivat tukea arjessa pärjäämistä, itsenäistä elämää ja osallisuutta, toteaa projektipäällikkö Sari Valjakka Aspasta. − Vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat voivat hyötyä teknologian kehityksestä, ja onkin pidettävä huoli, että he eivät jää digimaailman ulkopuolelle, hän jatkaa.

Projektissa selvitetään muun muassa kuinka esteettömiä ja helppokäyttöisiä digitaaliset laitteet ja palvelut ovat, kuinka hyvin sisällöt saavuttavat käyttäjiä ja onko apuvälineitä saatavilla tarvittaessa. Osa vammaisista henkilöistä tarvitsee apuvälineitä digiympäristössä liikkumiseen. Myös niukat taloudelliset resurssit sekä opastuksen ja tuen puute saattavat vaikeuttaa digipalvelujen käyttöä.

− Haluamme saada selville, minkälaiset tekijät estävät tai edistävät digipalvelujen käyttöä, jotta ymmärrämme paremmin  teknologian kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita arjessaan tukea tarvitseville, sanoo Valjakka.

Selvityksen aineisto kerätään ryhmähaastatteluissa ja työpajoissa, joihin kutsutaan 18−65-vuotiaita eri tavoin vammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevat asumiseensa ja arkeensa tukea.

Aspan kumppaneita selvityksen toteuttamisessa ovat  Mielenterveyden keskusliitto, ADHD-liitto, Epilepsialiitto, Kuurojen liitto ja Näkövammaisten liitto. Kahdeksan kuukautta kestävä selvitys rahoitetaan RAY:n tuella.

 

 

Päivi Rissanen STM:n kuntoutuksen uudistamiskomitean jäseneksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kuntoutuksen uudistamiskomitean toimikaudelle 1.9.201630.9.2017. Mielenterveyden keskusliiton tutkija ja kokemusasiantuntija Päivi Rissanen nimettiin toimintakykyjaoston yhdeksi jäseneksi. 

Päivi Rissanen vietti vuosikausia potilaana mielisairaalassa. Marraskuussa hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi tässä Helsingin yliopiston salissa.Kuntoutuksen uudistamiskomitean tehtävänä on arvioida kuntoutuksen lainsäädäntöä ja rahoituksen muutostarpeita. Komiteassa on edustus useista ministeriöistä, kuntoutuksen vastuutahoista, työmarkkinajärjestöistä, tutkimuslaitoksista, poliittisista puolueista ja kansalaisjärjestöistä.

Komitean tueksi asetettiin kaksi jaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto. Jaostot laativat komitealle selvityksiä ja esityksiä. Komitea vastaa kuntoutusjärjestelmän uudistamista koskevien ehdotusten tekemisestä. Komitea tekee ehdotukset myös tarvittavista säädösmuutoksista. Komitea voi nimetä työnsä tueksi alatyöryhmiä ja asiantuntijajäseniä ja komitea voi teettää tarvitsemiaan selvityksiä. Päivi Rissanen edustaa Mielenterveyden keskusliittoa paitsi tutkijana, myös kokemusasiantuntijana komitean toimintakykyjaostossa.

Kuntoutuksen kokonaisuudistuksen tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Uudistuksen tavoitteena on selkeä ja asiakaslähtöinen järjestelmä, jossa eri toimijoiden vastuunjako on selvä. Kuntoutuksen uudistustyö sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja hallituksen kärkihankkeiden kanssa.

Komitean tehtävät ja työhön nimetyt löydät STM:n asettamispäätöksestä.