Sekasin-chatille etsitään jatkomahdollisuuksia – nuorten avuntarve on suuri

SEKASIN_logo_pyöreä

 

Viikon 23.5.– 29.5.2016 aikana Ylen, Mielenterveyden keskusliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä järjestämässä Sekasin247-chatissa nuorilla oli mahdollisuus keskustella huolistaan mielenterveyden ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten kanssa.

Viikon aikana käytiin 1239 keskustelua, mutta halukkaita oli jonossa kymmenkertainen määrä, ja jotkut jonottivat jopa tunteja. Eniten keskustelijoita oli iltaisin klo 20–23, kun juuri mikään muu palvelu ei ole auki. Jonot kertovat nuorten suuresta tarpeesta puhua ja avun löytämisen vaikeudesta.

– Nuoret eivät hahmota tarjolla olevia palveluita, vaan tarvitsevat yhden kynnyksettömän kanavan, jonka kautta on helppo purkaa pahaa oloa ja löytää tarvittaessa palvelujen piiriin, sanoo kehitysjohtaja Teemu Tiensuu Mielenterveyden keskusliitosta.

Nuoret on mielenterveyden palveluissa kohdattava eri tavalla kuin aikuiset. Chatin suosio osoittaa, että ympärivuorokautinen kanava on toimiva väline. Suomessa nuorille suunnatut chat-palvelujen aukioloajat ovat rajoitetut. Muualla Euroopassa nuorille on yleensä tarjolla ympärivuorokautista keskustelumahdollisuutta.

– Tiedämme, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa Suomelle noin 1,2 miljoonaa euroa. Palvelun jatkamiseen tarvittaisiin noin puolen miljoonan vuosittainen investointi, kertoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysseura ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto kartoittavat nyt mahdollisuuksia ympärivuorokautisen nuortenpalvelun jatkamiseksi.

 

 

Mielenterveysviikon 2016 teema on: Oletko sinut?

Teema liittyy Mielenterveyspoolin yhteiseen samannimiseen kampanjaan, joka alkaa kansainvälisenä suvaitsevaisuuden päivänä 16.11.2016 ja jatkuu mielenterveysviikon loppuun eli 27.11. saakka.

Teeman ja kampanjan tarkoituksena on kehottaa ihmisiä pohtimaan kysymystä: Oletko sinut erilaisuuden kanssa? Kyse voi olla joko omasta tai muiden erilaisuudesta. Teeman ja mielenterveysviikon laajempi tavoite on vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmiin liittyvät stigmat vähenisivät yhteiskunnassa.

Mielenterveyspooliin kuuluu yli 20 keskeistä suomalaista mielenterveystyötä tekevää yhteisöä, ja sen tavoitteena on edistää mielenterveyttä, kohentaa mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa palvelujen laatua ja vaikuttaa yhteiskunnassa henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Mielenterveysviikko 20.–27.11.2016 nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

Päätapahtuma on kaksipäiväiset Mielenterveysmessut, jotka järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 22.–23.11.2016. Lisätietoa tapahtumasta www.mielenterveysmessut.fi.

Mielenterveysviikko alkaa sitä edeltävänä sunnuntaina eri puolilla Suomea järjestetyillä kynttilätapahtumilla, jolloin kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa.

Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.

Syrjäytymisvaara on riski nuoren mielenterveydelle

Suomessa 120 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa, mikä lisää merkittävästi riskiä myöhempiin mielenterveyden ongelmiin. Matalan kynnyksen palvelut ovat välttämättömiä, mutta ne eivät yksin riitä. Todellinen vastuu on meillä aikuisilla. Meidän on muutettava asenteitamme, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. 

 

Viime vuonna 120 000 nuorta eli noin joka kahdeksas 15–29-vuotias oli työn tai koulutuksen ulkopuolella. Vaikka kaikki heistä eivät ole syrjäytyneitä, tilasto- ja tutkimustiedon mukaan he ovat syrjäytymisvaarassa.

Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneistä joka viides söi mielialalääkkeitä tai haki apua psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta ennen 21 vuoden ikää. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista niin teki yli kaksi kertaa useampi, ja muihin ikäluokan nuoriin verrattuna heistä nelin­kertainen määrä oli hoidossa psykiatrisella osastolla.

Nuoret itse kokevat, että syrjäytyneeksi tai mielenterveyspotilaaksi leimaaminen syyllistää. Käytännössä kyse on usein siitä, etteivät he saa riittävästi tukea tai välittämistä, tai että he ovat jääneet liian aikaisin yksin.

Syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä varmistamalla, että jokainen nuori saa apua heti tarvitessaan, helposti ja ilman leimautumisen pelkoa. Tässä on vielä paljon tehtävää.

– Palvelut eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan meidän aikuisten on muutettava asenteitamme mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä kohtaan, sanoo toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta.

Käytännössä nuori voi olla aktiivisesti tekemisissä jopa 10–20 ammattiauttajan kanssa. Palvelut eivät kuitenkaan ole yhteisö eikä niihin voi rakentaa tulevaisuuttaan. Osallisuuden ja merkityksellisyyden tulisi näkyä myös arkipäivässä, ei vain erillisten ongelmien ratkaisemiseen tähtäävinä hankkeina, palveluina ja interventioina.

– Esimerkiksi päihteiden käyttö tai kiusaaminen ovat oireita siitä, ettei nuori koe itseään osalliseksi ja omana itsenään arvokkaaksi. Ihminen voi rakentaa merkityksellistä elämää vain suhteessa toisiin. Meidän pitää nähdä kokonaisuus oireiden takana, ettei kenenkään tarvitsisi kokea häpeää mielenterveysongelmistaan ja jäädä yksin, Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

– On aikuisten vastuulla vähentää syrjäytymisen riskiä. Meidän on osattava luoda sellaista yhteisöllisyyttä, jossa koti ei ole nuorelle vain huoltopiste eikä ydinperhe ainoa yhteisö, vaan jossa hänellä useita erilaisia lähiyhteisöjä – naapureita, sukulaisia ja ystäviä. Parasta mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyä on se, että nuori tulee kuulluksi ja nähdyksi joka päivä, sanoo Olavi Sydänmaanlakka.


Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveyden keskusliitto toteuttavat Yleisradion kanssa SEKASIN-kampanjan, jonka tarkoitus on rohkaista nuoria puhumaan ongelmistaan sekä herätellä vaikuttajia mielenterveystyön haasteisiin. Kampanja tarjoaa nuorille ilmaista keskusteluapua verkossa 23.–29. toukokuuta vuorokauden ympäri. Auttavat palvelut on koottu osoitteeseen
 www.sekasin247.fi.    

SEKASIN_logo_pyöreä
Lisätietoja:

Nuorten palvelut, arki, yhteisöllisyys:
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Perheellisille aikuisille suunnattu mielenterveyskuntoutus:
kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, puh. 050 599 6519, kimmo.hane@mtkl.fi

Nuoret mielenterveyskuntoutujat, opiskelu ja työelämä:
työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen, puh. 046 9200 564, heini.kapanen@mtkl.fi

 

Mielenterveysjärjestöt: Itsemurhien ehkäisyohjelma käyntiin nopeasti

Itsemurhien ehkäisyohjelmaa ei voi enää lykätä, vaan nyt on pistettävä toimeksi, vaativat Mielenterveyden keskusliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Kyseessä on yhteiskunnan yhteinen etu niin inhimillisestä kuin talouden ja turvallisuudenkin näkökulmasta.

”Me mielenterveysjärjestöissä olemme vaatineet itsemurhien ehkäisyohjelmaa jo pitkään, ohjelma on mukana hallitusohjelmassa ja tänään samaa suositti Onnettomuustutkintakeskus”, toteavat toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta ja kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

”On selvää, ettei tätä voi enää lykätä. Nyt on pistettävä toimeksi. Kyseessä on meidän kaikkien yhteinen etu”, Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

Itsemurhien määrä on puolitettu huippuvuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1500 itsemurhaa. Uusimman tilaston mukaan itsemurhia tehtiin 789 vuonna 2014.

”Tähän ei pidä tuudittautua. Suomessa tehdään edelleen eniten itsemurhia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Niissä itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite ja niin tulisi olla meilläkin”, sanoo Outi Ruishalme.

Maailman terveysjärjestö WHOn mukaan kansalliset ohjelmat ehkäisevät itsemurhia selvästi ja järjestö suosittaa jäsenmailleen itsemurhien kansallisten ehkäisyohjelmien laatimista.

”Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat olemassa. Nyt tarvitaan vain päättäjien tahtoa käynnistää Suomeen uusi ohjelma”, Sydänmaanlakka ja Ruishalme toteavat.

Onnettomuustutkintakeskus suositti tänään, että Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää uuden itsemurhien ehkäisyohjelman ja asettaa itsemurhien määrän vähentämisen kansanterveystavoitteeksi kuten muutkin Pohjoismaat.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme, Suomen Mielenterveysseura
040 542 6164, outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi

Findikaattori: Itsemurhien kehitys Suomessa 1921 – 2014

 

Mielenterveyshäiriöt uhkaavat nuorten työkykyä ja tuottavuutta

Mielenterveyden ja käytöshäiriöiden takia sai työkyvyttömyyseläkettä 5649 nuorta vuoden 2014 lopussa, ja määrä oli jo noin prosentti kaikista 16–24-vuotiaista. Mielenterveysperusteisia eläkkeitä on myönnetty nuorille yhä enemmän viime vuosina. Ylen yhdessä Suomen Mielenterveysseuran, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa toteuttama Sekasin-kampanja rohkaisee nuoria puhumaan ongelmistaan ja tarjoaa 24/7-keskusteluapua.

 

 

Merkittävä osa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään määräaikaisina, koska tarkoituksena on palauttaa työkyky hoidon ja kuntoutuksen avulla. Mielenterveyshäiriöisten kuntoutus alkaa usein viiveellä, jolloin nuorella on takanaan jo pitkä sairastamisjakso.

Työkyvyn palautuminen vie monesti vuosia. Mitä pidempään nuori on poissa työelämästä, sitä epätodennäköisempää on töihin palaaminen. Pitkä sairastaminen estää nuorta kerryttämästä työelämän edellyttämiä tärkeitä taitoja ja kokemusta sekä nostaa näin syrjäytymisriskiä.

Mielenterveyden häiriöiden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yhteensä neljän miljardin euron edestä työpanoksen menetyksiä Suomessa. Nuorten pitäminen työelämässä vähentää menetyksiä tehokkaasti, sillä heillä on mahdollisia työvuosia eniten jäljellä. Mielenterveys on tässä avainasemassa, sillä 80 prosenttia kaikista nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.

Nuorille varhain tarjottava tuki ja hoito estävät ongelmien syvenemistä sekä vähentävät työ- ja opiskelukyvyn menettämisen riskiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tulisi varmistaa, että nuoret saavat apua mahdollisimman varhain oireiden ilmettyä. Kouluille tulisi antaa resursseja mielenterveyden edistämiseen ja pysyvien tukimuotojen ylläpitämiseen, sekä henkilöstön mielenterveysosaamisen kehittämiseen.

 

Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveyden keskusliitto toteuttavat Yleisradion kanssa SEKASIN-kampanjan, jonka tarkoitus on rohkaista nuoria puhumaan ongelmistaan sekä herätellä vaikuttajia mielenterveystyön haasteisiin. Kampanja tarjoaa nuorille ilmaista keskusteluapua verkossa 23.–29. toukokuuta vuorokauden ympäri. Auttavat palvelut on koottu osoitteeseen www.sekasin247.fi.    

 

SEKASIN_logo_pyöreä

Lisätietoja:

Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
0400 508 234, sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi

Tatjana Pajamäki, auttavien puhelinten päällikkö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
050 562 4299, tatjana.pajamaki@mll.fi

Heini Kapanen, työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto
046 920 0564, heini.kapanen@mtkl.fi

Markku Mastomäki, tuottaja, Yleisradio
040 869 1295, markku.mastomaki@yle.fi

 

Mielenterveyskuntoutujat pelaavat salibandyn ja futsalin mestaruuksista 21.-22.5.2016 Tampereella

Mestaruusturnaus_karuselli_1800x505


Jo 15. kertaa pelattavaan Mielenterveyden keskusliiton turnaukseen osallistuu tänä vuonna 400 pelaajaa. Mukana on entistä enemmän nuoria aikuisia miehiä, joille joukkueurheilu on usein motivoivin tapa liikkua ja näin ehkäistä ja lieventää mielenterveysongelmia.

Mielenterveyden keskusliiton järjestämä salibandyn ja futsalin mestaruusturnaus pelataan tulevana viikonloppuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallissa. Vuosittainen turnaus kokoaa Tampereelle viikonloppuna noin 400 osallistujaa eri puolilta Suomea. Joukkueet ovat jäsenyhdistysten sekä mielenterveysalan joukkueita.

Turnauksessa suurin osa pelaajista on miehiä ja nuorten aikuisten miesten määrä on ilahduttavasti kasvanut. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten miesten hyvä kunto ja aktiivinen vapaa-ajan liikunta vahvistavat henkisiä voimavaroja ja säännöllinen liikunta voi selvästi vähentää masennusoireita.

Tämän on huomannut myös masennuksesta ja alkoholismista toipunut Veli-Matti Saajala, 30, joka pelaa nyt jo noin kymmenettä kertaa salibandyjoukkueessa turnauksessa.

– Ilman urheilua olisin todennäköisesti juonut itseni hengiltä. Vaikka vuosikausia sekä ryyppäsin että urheilin, joukkueessa pelaaminen pakotti välillä pitämään taukoja juomisessa ja helpotti oloa, hän kertoo.

Turnauksen avaa jääkiekkovalmentaja Raimo Helminen lauantaina 21.5. klo 9.45, ja paikalla on myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Lauantaina salibandyn harrastesarjassa pelaa 15 joukkuetta ja kilpasarjassa mestaruutta tavoittelee neljä joukkuetta. Sunnuntaina laji vaihtuu salibandysta futsaliin, jossa on mukana viisi joukkuetta.

Turnaus järjestetään yhteistyössä Tampereen Ilveksen salibandy- ja futsaljaostojen kanssa. Tapahtuma on monelle pelaajalle tuttu ja kauden kohokohta, joka antaa motivaatiota harjoitella läpi talven. Vaikka mestaruuksista taistellaankin, on turnauksessa mukana liikunnan ilo, osallistuminen, onnistumiset ja yhdessäolo.

Vain murto-osa mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista miehistä hakee apua ongelmiinsa

18–29-vuotiaiden miesten keskuudessa:
– jopa kolmannes on alkoholin ongelmakäyttäjiä 

– lähes joka viides harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa
– noin joka kuudes kokee elämänlaatunsa huonoksi
– itsemurhat ovat yli kolme kertaa niin yleisiä kuin vastaavan ikäisten naisten. 

Lue Veli-Matti Saajalan haastattelu ja artikkeli liikunnan positiivisesta merkityksestä nuorten miesten mielenterveysongelmissa: Joukkueurheilu antaa masentuneellekin syyn nousta sängystä

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Liikuntasihteeri Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliitto, kati.rantonen@mtkl.fi, puh. 046 920 6427
Mestaruusturnaus 2016

Joukkueurheilu antaa masentuneellekin syyn nousta sängystä

Veli-Matti Saajala 698418-vuotiaana Veli-Matti Saajala oli masentunut ja alkoholisti. Hän oli aloittanut juomisen nuorena ja masennus diagnosoitiin 14-vuotiaana. Ryyppyputket olivat pitkiä ja juominen ylläpiti – tai pahensi – masennusoireita. Koska Saajala oli kuitenkin jo 10-vuotiaana aloittanut salibandyn pelaamisen seurassa ja piti urheilusta, hän kiinnostui paikallisen mielenterveysyhdistyksen salibandyjoukkueesta ja lähti siihen mukaan.

Ensi viikonloppuna Veli-Matti Saajala on jälleen pelaamassa Mielenterveyden keskusliiton salibandyn ja futsalin mestaruusturnauksessa, johon hän on osallistunut jo kymmenisen kertaa. Alkoholi jäi pois kokonaan miehen elämästä kolme ja puoli vuotta sitten.

− Ilman urheilua olisin todennäköisesti juonut itseni hengiltä. Vaikka vuosikausia sekä ryyppäsin että urheilin, joukkueessa pelaaminen pakotti välillä pitämään taukoja juomisessa ja helpotti oloa, kertoo nyt 30-vuotias Saajala.

 

Nuoret miehet hakevat harvoin apua mielenterveysongelmiinsa − liikunta auttaa monia

Nuorten aikuisten eli 18−29-vuotiaiden miesten alkoholinkäyttö on runsasta: jopa kolmannes on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Juomiseen liittyy usein mielenterveysongelmia ja käytöshäiriöitä, ja nuorten miesten itsemurhat ovat yli kolme kertaa niin yleisiä kuin vastaavan ikäisten naisten. Ikävä kyllä, nuoret miehet ovat myös kaikista haluttomimpia hakemaan apua ongelmiinsa ja puhumaan niistä.

Liikunta voi olla monille helpoin tapa saada helpotusta pahaan oloon. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten miesten hyvä kunto ja aktiivinen vapaa-ajan liikunta ovat yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin ja fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan tehokas keino myös stressin ja ahdistuneisuuden vähentämisessä etenkin henkilöillä, joilla on taipumusta voimakkaaseen ahdistukseen. Ja kun liikunta vahvistaa stressinsietokykyä, se samalla suojaa mielenterveyttä.

Rasittavaa liikuntaa harrastavilla on muita pienempi riski yli kolmen kuukauden poissaoloihin mielenterveysongelmien vuoksi. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan yhteistyössä tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan aktiivinen liikunta lievittää masennusta selvästi ja liikunta jopa puolittaa masennuslääkkeiden käytön riskin.

 

Joukkueessa pelaaminen kannustaa lähtemään liikkeelle

Masentuneen on kuitenkin usein vaikea saada itseään ylös sängystä yksin lenkille, ja joukkueurheilu onkin monille huomattavasti motivoivampi tapa liikkua.

Tämän on huomannut myös Antti, 33, joka sairastaa paranoidista skitsofreniaa ja on ajoittain hyvinkin huonossa kunnossa. Hän aloitti salibandyn paikallisen mielenterveystoimiston kautta neljä vuotta sitten.

− Olen aina tykännyt liikkua ja urheilla ja porukassa urheileminen virkistää, kun saa sosiaalisia kontakteja. Sairauden akuuttivaiheessa liikunta ei juuri auta, mutta silloin kun olen paremmassa kunnossa, sillä on iso merkitys omalle olotilalle.

Veli-Matti Saajalalle liikunnasta on tullut tärkeä sisältö elämään. Sen jälkeen, kun hän neljä vuotta sitten jäi pitkälle sairauslomalle ja raitistui, hänestä on tullut paitsi Turun mielenterveysyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, myös liikuntavastaava.

− Moni joukkueessa pelaava mielenterveysongelmista kärsivä haluaa pitää kunnostaan huolta. Muiden ihmisten tapaaminen piristää ja joukkue luo positiivista sosiaalista painetta lähteä harjoituksiin.

Lähteet: THL ja Jyväskylän yliopisto

Lue lisää:
Mielenterveyden keskusliiton jokavuotinen salibandyn ja futsalin mestaruusturnaus pelataan 21.-22.5.2016 Tampereella

 

 

Joka neljännellä nuorella mielenterveyden häiriö – apua ei saada ajoissa

Vuosittain noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Se on tärkein nuorten toimintakykyä heikentävä sairausryhmä, johon olisi saatava apua aikaisemmin. Ylen yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa toteuttama Sekasin-kampanja rohkaisee nuoria puhumaan ongelmistaan ja tarjoaa 24/7-keskusteluapua.

Noin puolet mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljännestä ennen 24 ikävuotta. Varhainen keskusteluapu ja hoito parantavat ennustetta pitkällä aikavälillä sekä vähentävät riskiä opiskelu- ja työkyvyn menettämiseen.

Mielenterveyden häiriö on vakava uhka nuoren kehitykselle. Häiriö vaikeuttaa ikäkauden kehitystehtäviä: itsenäistymistä, identiteetin rakentamista ja omaa elämää koskevien valintojen tekemistä. Jos apua ei ole saatavilla, nuoren psyykkinen oireilu jatkuu usein aikuisuuteen asti ja vaikuttaa koko elämään. Hyvä mielenterveys ei ole vain häiriöiden puuttumista, vaan ilmenee kykynä ihmissuhteisiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja työntekoon.

Järjestöt tarjoavat jo nyt matalan kynnyksen apua, mutta eivät pysty vastaamaan näin suureen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tulisi varmistaa, että nuoret saisivat apua mahdollisimman varhain oireiden ilmettyä. Kouluille tulisi antaa resursseja mielenterveyden edistämiseen ja pysyvien tukimuotojen ylläpitämiseen, sekä henkilöstön mielenterveysosaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi koulupsykologi puuttuu 12 prosentista kouluista.

Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Mielenterveyden keskusliitto toteuttavat Yleisradion kanssa SEKASIN-kampanjan, jonka tarkoitus on rohkaista nuoria puhumaan ongelmistaan sekä herätellä vaikuttajia mielenterveystyön haasteisiin.

Kampanja tarjoaa nuorille ilmaista keskusteluapua verkossa 23.–29. toukokuuta vuorokauden ympäri. Auttavat palvelut on koottu osoitteeseen www.sekasin247.fi

SEKASIN_logo_pyöreä

Lisätietoja:

Markku Mastomäki, tuottaja, Yleisradio
040 869 1295, markku.mastomaki@yle.fi

Tatjana Pajamäki, auttavien puhelinten päällikkö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
p. 050 562 4299, tatjana.pajamaki@mll.fi

Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
p. 0400 508 234, sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi

Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Terveyspalveluiden yhtiöittäminen on uhka mielenterveyskuntoutujille

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston kannanotto 14.5.2016

 

Hallitus kaavailee sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämistä. Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto on huolissaan siitä, miten riittävät ja tarpeenmukaiset mielenterveyspalvelut pystytään silloin turvaamaan yhdenvertaisesti koko maassa.

Monet sosiaalihuollon päätökset, esimerkiksi tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä koskevat päätökset, ovat viranomaispäätöksiä, joista kaikista tulee voida valittaa. Näitä viranomaispäätöksiä ei voida siirtää yhtiöiden tehtäviksi.

Yhtiöittäminen tekee mielenterveyskuntoutujista yhtä aikaa asiakkaita, potilaita ja kuluttajia.  Tämä on vakava ongelma oikeusturvan kannalta. Asiakkaan, potilaan ja kuluttajan oikeudellinen asema on erilainen ja muutoksenhakukeinot erilaiset ja eri lakien säätelemät.

Yhtiöittäminen merkitsee sote-palveluiden siirtymistä markkinaehtoisen kilpailun piiriin. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio. Tavoitteena on ollut estää ihmisiä putoamasta hoitoketjujen väliin, mitä toistuvasti tapahtuu.

Yhtiöittäminen aiheuttaa palvelujen tuotannon pirstaloitumista ja vaarantaa tavoiteltujen yhtenäisten hoitoketjujen muodostumisen.

Hallituksen tavoitteena on säästää julkisia menoja kolme miljardia sote-uudistusten avulla. Julkisten sote-palvelujen yhtiöittäminen lisää kuitenkin kustannuksia yhteiskunnalle ja samalla paine korottaa asiakasmaksuja kasvaa.

Alkuvuonna tehdyt asiakasmaksujen korotukset yhdessä lääkekorvausten omavastuiden korotusten kanssa ovat jo nyt liikaa monille pitkäaikaissairaille ja eläkkeellä oleville mielenterveyskuntoutujille. Asiakasmaksujen korotukset lisäävät eriarvoisuutta, mikä on ristiriidassa uudistuksen keskeisen, yhdenvertaisesti saatavilla olevien palveluiden kanssa.

Lisätietoja:

liittovaltuuston puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605, tarmo.raatikainen (at) kuusamo.fi

lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 561 7416, merja.karinen (at) mtkl.fi

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen

Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 13.5.2016

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii Sipilän hallitukselta kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Neuvottelukunta toteaa, että hallituksen kärkihankkeiden tausta-aineistossa oli vielä mukana ehdotettu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sen puuttuminen varsinaisista hallituksen kärkihankkeista vaarantaa koordinoidun ja eri hallinnonalojen yhteisen järjestelmällisen toiminnan itsemurhien ehkäisemiseksi.

Muissa Pohjoismaissa ja useissa EU-maissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

Vaikka Suomessa toteutettiin 80–90-lukujen vaihteessa maailman ensimmäinen itsemurhien kansallinen ehkäisyprojekti ja itsemurhat kääntyivät laskuun, ajankohtaisen itsemurhien ehkäisyohjelman puutteen vuoksi aikaisemmin luodut hyvät käytännöt ovat vaarassa jäädä unohduksiin.

Suomen itsemurhaluvut ovat hitaasta laskusta huolimatta EU:n kärkitasoa ja yli puolitoistakertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi.
Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta.

– Itsemurhien vähentämiseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä ja koko yhteiskunnan osallistumista; valtiota, kuntia, järjestöjä, työyhteisöjä, joukkoviestimiä ja meitä jokaista. Ehkäisytyössä on kyse myös päättäjien ja kansalaisten asenteiden muuttumisesta, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää tavoitteeksi itsemurhalukujen vähentämistä pohjoismaiselle tasolle vuoteen 2020 mennessä. Itsemurhien kokonaismäärän laskiessa tiettyjen väestöryhmien korkea itsemurhakuolleisuus jää katveeseen. Itsemurhat keskittyvät huono-osaiseen väestönosaan ja ovat usein ylisukupolvisia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien itsemurhakuolleisuus on kolminkertainen työllisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna.

– Itsemurhien ehkäisyssä tärkeässä roolissa on myös kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa. Avainryhmien koulutus, esimerkiksi asiakastyössä olevien viranomaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, on myös keskeistä. Meiltä esimerkiksi puuttuu Käypä hoito -suositukset itsemurhan tehneiden omaisten ja itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen. Itsemurhaa yrittäneellä on moninkertainen riski uusia yritys. Hän hyötyy nopeasti saatavasta keskusteluavusta. Hänen on tärkeää saada korvaavia toimintamalleja, päästä ulos umpikujasta ja selviytyä kokemastaan kriisistä, kertoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseurasta.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

  • kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
  • kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
  • kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
  • kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
  • kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
  • kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
  • kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
  • kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
  • kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
  • kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
  • kansanedustaja Li Andersson (vas.)
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
  • kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
  • kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
  • kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
  • kansanedustaja Sari Tanus(kd.)

Neu­vot­te­lu­kun­nan mie­len­ter­veys­jär­jes­töt:

  • Suomen Mielenterveysseura
  • Mielenterveyden keskusliitto
  • Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami
  • Psykosociala förbundet

 

Lisätietoja:

Annika Saarikko
kansanedustaja
Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
(09) 432 3151
annika.saarikko@eduskunta.fi

Outi Ruishalme
Johtaja, kriisikeskustoiminnat
Suomen Mielenterveysseura
+358 40 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta.
www.mielenterveysseura.fi/neuvottelukunta