Mielenterveysbarometrin NIMBY-mittari: suvaitsevaisuus kasvanut 10 vuodessa

Mielenterveysbarometri on vuodesta 2005 kysynyt suomalaisilta, mitä ihmisryhmiä he eivät haluaisi naapurikseen. 10 vuodessa suvaitsevaisuus lähes kaikkia ryhmiä kohtaan on kasvanut, joskin hitaasti. Poikkeuksen tekee suhtautuminen maahanmuuttajiin.

Ei-toivotuimpia ryhmiä ovat edelleen huumeiden väärinkäyttäjät, henkirikoksesta tuomitut ja alkoholistit. Suuri enemmistö suomalaisista ei haluaisi heitä naapurustoon. Muita ryhmiä vierastaa reilusti alle puolet.

Muista ryhmistä eniten pelkoa herättivät skitsofreniaa sairastavat, joita ei haluaisi naapurikseen 32 %. Asiasta kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. Muuten asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat lieventyneet. Tämän vuoden Mielenterveysbarometrissa 17 % vierasti heitä naapureina, kun vuonna 2005 vastaava luku oli 30 %.

Sama kehitys näkyy asenteissa muutenkin. Esimerkiksi muista kuin henkirikoksista tuomittuja vierasti 10 vuotta sitten 44 %, nyt 26 %. Ihmisiä, joilla on aids, vierasti Mielenterveysbarometrin ensimmäisessä NIMBY-mittarissa 18 % ja nyt 10 %. Homoseksuaalien kohdalla vastaavat luvut ovat 18 % ja 7 %.

Sen sijaan asenne maahanmuuttajiin on 10 vuoden aikana vaihdellut 16:n ja 23 %:n välillä eikä selvää myönteistä kehitystä ole nähtävissä. Vuonna 2005 heitä ei halunnut naapurustoon 19 % ja tänä vuonna 17 %.
Niiden määrä, jotka hyväksyisivät naapurikseen melkein kenet tahansa, on kasvanut 7 %:sta 12 %:iin.

 

Not in my backyard 2015

• Huumeiden väärinkäyttäjät (78 %)
• Henkirikoksesta tuomitut (66 %)
• Alkoholistit (61 %)
• Skitsofreniaa sairastavat (32 %)
• Muista kuin henkirikoksista tuomitut (26 %)
• Mielenterveyskuntoutujat (18 %)
• Maahanmuuttajat (17 %)
• Ihmiset, joilla on aids (10 %)

 

Vastaajat:

• tähän barometrin osioon vastasi 1055 suomalaista 15–74-vuotiasta TNS Gallupin Gallup Kanava -kotitalouspaneelissa

 

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920 (soittopyynnöt mieluiten tekstiviestillä Mielenterveysmessujen aikana 17.-18.11.)

 

Katso lisätietoa graafien muodossa:  Mielenterveysbarometri-2015-Nimby-mittari (pdf-tiedosto)

 

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt mielenterveyskuntoutujien arkeen liittyviä ongelmia sekä suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja -kuntoutujista vuodesta 2005. Barometrikyselyyn vastaavat kuntoutujat, heidän omaisensa, psykiatrit ja psykologit sekä suuri yleisö. Barometrin toteutti syyskuussa 2015 TNS Gallup Oy.

Mielenterveysbarometri: Mielenterveysongelmat yhä tabu työpaikoilla

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaiset eivät kovin mielellään kertoisi omista mielenterveysongelmistaan esimiehelleen ja vielä vähemmän työtovereille. Enemmistö pelkää, että tieto voi johtaa aseman, arvostuksen tai jopa työpaikan menetykseen.

Suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että mielenterveyskuntoutujan töitä tulisi tarvittaessa sovittaa vastaamaan terveydentilaa, kuten muissakin sairauksissa tehdään. Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että työyhteisö on valmennettava ottamaan vastaan mielenterveyssyistä sairaslomalla oleva työtoveri.

Toisaalta jos työpaikalla tiedetään mielenterveysongelmista, enemmistö pelkää tämän johtavan työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen. Jopa psykiatreista ja psykologeista puolet ei uskaltaisi itse kertoa mielenterveysongelmistaan työpaikallaan. Esimiehelle kertomista tosin ei arastella yhtä paljon kuin työtovereille kertomista.

– Tämä vahvistaa sen, että mielenterveysongelmilla on edelleen vahva leima jopa alan ammattilaisten keskuudessa, toteaa työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliitosta.

Masennusta ei pidetä kovin merkittävänä työnteon kannalta, mutta skitsofreniaan suhtaudutaan varauksellisemmin.

 

Taustalla vakiintuneita asenteita

Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Asteikolla 1-10 kuntoutujat antoivat itselleen arvosanan 6,21, omaiset 5,93, ammattilaiset 5,41 ja koko väestö 5,51. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut vain hyvin hidasta muutosta parempaan.

Kaksi kolmasosaa mielenterveysalan ammattilaisista toteaakin, että kuntoutuja joutuu leimatuksi sairautensa takia. Kuntoutujista tätä mieltä on 39 %. Kymmenessä vuodessa leimautuminen ei ole tilastollisesti vähentynyt sen enempää kuntoutujien, omaisten kuin ammattilaistenkaan näkökulmasta.

Myös myönteistä kehitystä on tapahtunut. Yhä useampi on sitä mieltä, että mielenterveysongelmien kanssa painiskeleva voi elää täysipainoista elämää. Muutos näkyy erityisesti niissä ryhmissä, jotka ovat nähneet mielenterveysongelmien vaikutukset: kuntoutujat itse, ammattilaiset ja omaiset.

Kuntoutujat, mielenterveysalan ammattilaiset ja omaiset eivät enää juuri ajattele, että mielenterveysongelmia kokeneiden kohtaaminen olisi epämukavaa ja pelottavaa. Väestöstä sen sijaan näin ajattelee 18 %. Osuus on säilynyt suurinpiirtein samalla tasolla vuodesta 2005.

Alle kymmenesosa suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. Tämän pienen joukon osuus ei ole kymmenessä vuodessa merkittävästi vähentynyt, vaikka tieto ja yleinen ymmärrys psyykkisistä sairauksista on lisääntynyt.

 

Lisätietoja:

Mielenterveysbarometrin tuloksista:
työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen, 046 9200 564, Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyskuntoutujan paluusta työelämään:
kokemustutkija Päivi Rissanen, 050 596 1736, Mielenterveyden keskusliitto

 

Mielenterveysbarometrin vastaajat:

• 301 kuntoutujaa ja omaista, haastateltu satunnaisotannalla Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä
• 268 psykiatria ja psykologia, internettutkimus yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa
• 1055 suomalaista 15 – 74-vuotiasta Gallup Kanava -kotitalouspaneelissa

 

Katso tulokset graafimuodossa: Mielenterveysbarometri-2015 (pdf-tiedosto)

 

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt mielenterveyskuntoutujien arkeen liittyviä ongelmia sekä suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja -kuntoutujista vuodesta 2005. Barometrikyselyyn vastaavat kuntoutujat, heidän omaisensa, psykiatrit ja psykologit sekä suuri yleisö. Barometrin toteutti syyskuussa TNS Gallup Oy. Barometri julkistettiin Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä.

Tuomas Kyröstä Hyvän mielen lähettiläs

hyvan-mielen-lahettilas-tuomas-kyro

 

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt Hyvän mielen lähettilääksi 2016 Mielensäpahoittaja-hahmon luoneen kirjailija Tuomas Kyrön. Mielenterveysmessuilla 2015 julkistettu nimitys on tunnustus mielenterveyden hyväksi julkisuudessa tehdystä työstä.

Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja-hahmo on valloittanut koko Suomen kuvaamalla osuvasti, toisaalta synkästi ja toisaalta ironisesti suomalaista kansanluonnetta. Suomalainen kuten Mielensäpahoittajakin puhuu kyllä ääneen, mutta usein enempi itsekseen, sanoo toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

– Mielensäpahoittaja toi suomalaisten mielen hyvinvoinnin ulos kaapista tavalla, jonka koko kansa tunnistaa. Juuri sitä tarvitaan, että mielenterveysongelmat arkipäiväistyisivät.

– Tärkeintä on, että tarinoissa ei ole häpeän hiventäkään. Hän kirjoittaa hyvin rakastavasti ja luo alustaa keskustelulle, jossa mielen murtumista ei tarvitse hävetä, Sydänmaanlakka kuvaa.

– Teksteissä on yhtä aikaa läsnä vakavuus ja vaikeiden asioiden vaatima hartaus sekä hersyvä huumori, joka saa hymyilemään. Erilaisuuden hyväksymisessä kaikkein oleellisinta on, että näille kummallekin tunteelle on yhtä lailla tilaa.

Mielensäpahoittaja ja Mielenterveyden keskusliitto ovat tänä syksynä kampanjoineet mielenterveyskuntoutujiin kohdistuvaa stigmaa vastaan Facebookin Mielensätäräyttäjät-kampanjalla ja Mielensäpahoittajan vuosikalenterilla.

– Kampanjan viesti on yhteinen: jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin, suurin osa suomalaisista on tekemisissä mielenterveysasioiden kanssa ja ne ovat asioita, joista pitää voida puhua häpeämättä, Sydänmaanlakka sanoo.

Mielenterveyden keskusliitto on myöntänyt Hyvän mielen lähettilään tunnustuksen vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä, aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä sekä kannustuksena jatkaa henkisen hyvinvoinnin edistämistä.

 

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Hyvän mielen lähettiläs Tuomas Kyrö, tuomas.kyro(at)mielensapahoittaja.fi

Aiempia Hyvän mielen lähettiläitä:

• radiotoimittaja Pertti Salovaara
• koomikko Ismo Leikola
• laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann
• risteilyisäntä Petri Lehtinen
• taikuri Jarmo Luttinen
• Isä Mitro
• koomikko Krisse Salminen
• laulaja Anita Hirvonen

 

Kuva: Perttu Saralampi

 

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Liitolla on 160 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niissä 17 000 jäsentä.

Siikalatvan Suopursut on vuoden mielenterveysyhdistys

vuoden-mielenterveysyhdistys-1-fb

MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka ja puheenjohtaja Markus Lustig MTKL:n järjestötoimikunnasta luovuttivat Vuoden Pomppu -palkinnon Suopursujen Toini ja Jouko Miettiselle. 

Mielenterveyden keskusliitto palkitsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa reippaan kehitysloikan ottaneen mielenterveysyhdistyksen Vuoden Pomppu -palkinnolla. Palkinnon sai Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry, joka nosti jäsenmääränsä reilussa vuodessa lähes kymmenkertaiseksi.

Vielä viime vuonna Siikalatvan Suopursuissa oli 9 jäsentä ja toiminta hiipumassa. Nyt jäseniä on 88 ja heille tarjolla mm. ruoka-apua, liikunta- ja kulttuuritoimintaa, retkiä, virkistystä sekä vertaistukea. Yhdistyksen toimitilat ovat Pulkkilassa entisessä kunnantalossa.

Yhdistys on myös löytänyt useita yhteistyökumppaneita: mielenterveystoimiston, nuorten työpajan, seurakunnan, mielenterveyskuntoutujien palvelukoti Sinivuokon, Rantsilan tukikeskuksen, Jokilaaksojen tiimin (kuuden paikallisen mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys) sekä paikalliset elintarvikemyymälät.

– Kun vertaa sitä, miten hilkulla Suopursujen loppuminen oli ja mitä toiminta on nyt, voin vain todeta, että paljon on työtä tehty hyvän asian eteen. On saatu jäseniä, mielekästä toimintaa ja sääntömääräiset asiat kuntoon, tiivistää mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Toini Miettinen.

Juuri tässä oli syy Suopursut ry:n valintaan. Yhdistyksen uusi nousu on malliesimerkki vapaaehtoistyön, innostuksen ja perinteisen yhdistystoiminnan voimasta, jonka herättämiseen riittää joskus yksikin ihminen.

– Mielenterveysyhdistysten perinteitä kunnioittaen on nostettu kuoleva yhdistys elinvoimaiseksi. Töitä tekemällä ja hyödyntämällä idearikkautta sekä rakkautta mielenterveystyöhön on saatu aikaan konkreettisia tuloksia, perustelee Mielenterveyden keskusliiton järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig.

Täysin ilman rahaa toiminnan virittäminen harvoin onnistuu. Saatuaan sääntömääräiset asiat kuntoon Suopursutkin haki ja sai Mielenterveyden keskusliiton yhdistysavustusta. Rahaa myönnettiin viime vuonna 2000 euroa ja tänä vuonna 1900 euroa. Puolet siitä menee ryhmä-, vertaistuki-, liikunta- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Lisää varoja hankitaan myyjäisillä.

– Tuntuu tosi hyvältä, kun jotkut jäsenet sanovat, että on niin mukava käydä täällä, on kuin tulisi kotiin. Ja todellakin tunne on molemminpuolinen, Toini Miettinen sanoo.

– Kiitos myös Siikalatvan asukkaille, jotka ovat tukeneet yhdistystä ostamalla leivonnaisia myyjäisistämme!

Lisätietoja:

puheenjohtaja Toini Miettinen, Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry, puh. 040 744 7152
puheenjohtaja Markus Lustig, Mielenterveyden keskusliiton järjestötoimikunta, puh. 046 6006 595
yhdistyksen yhteystiedot: suopursut.yhdistys@gmail.com, puh. 044 9760 464

 

Kuva: Perttu Saralampi

Vuoden Pomppu -palkinto luovutettiin ensimmäistä kertaa Mielenterveysmessuilla Helsingissä 17.11.2015. Mielenterveyden keskusliitto myöntää palkinnon vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselle. Liitossa on 160 jäsenyhdistystä ja niissä noin 17 000 henkilöjäsentä. Liitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä valtakunnallinen kattojärjestö.

Väitös: Mielenterveyspotilaan kuntoutuminen oman elämänsä toimijaksi ja asiantuntijaksi

Mielenterveyspotilaan omakohtaista kuntoutusprosessia tarkasteleva väitöstutkimus tarkastetaan tänään perjantaina Helsingin yliopistossa. Ainutlaatuinen väitöstutkimus kertoo selviytymistarinan, jossa kuntoutuminen oli mahdollista, kun kuntoutujan oman elämän asiantuntijuus otettiin mukaan kuntoutumisen hoitoprosessiin. Väitös korostaa myös vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksia yksilölle ja palvelujärjestelmälle.

Valtiotieteiden lisensiaatti Päivi Rissanen tutkii väitöksessään psyykkisen sairastumisen ja kuntoutumisen prossia omakohtaisen kokemuksen kautta. Väitöstutkimus antaa tietoa sairastumisen ja kuntoutumisen prosessista yksilön identiteetin kannalta: kuinka tutkijasta tuli ensin potilas, sitten kuntoutuja ja kokemusasiantuntija.

– Kuntoutumisen prosessissa oli tärkeää vuorovaikutus, kohtaaminen, vertaistuki, mielekäs toiminta, toivon herääminen ja omien kokemusten reflektoiminen, Rissanen toteaa.

Hänen kuntoutumiseensa vaikuttivat myös monet muut tekijät, kuten mielenterveysongelmiin liittyvät asenteet, osallistumismahdollisuudet, palvelujärjestelmän rakenteet, käsitteiden käyttäminen, tietäminen ja tarinoiden muodostaminen.

Rissanen korostaa myös vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden ja kokemustutkimuksen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä yksilölle, palvelujärjestelmälle, mielenterveystyölle ja yhteiskunnalle. Näin tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun kokemusasiantuntijuuden, kokemustiedon ja vertaistuen merkityksestä palvelujen tuottamisessa, arvioimisessa, kehittämisessä ja tutkimustoiminnassa.

Väitöksessä kritisoidaan pirstaleista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, jossa kukaan ei kanna kokonaisvastuuta luukulta toiselle palloteltavasta asiakkaasta. Kritiikkiä saavat myös psykiatrian hoitomenetelmät ja diagnostiikkaa, joka puutteiden ja ongelmien luokitteluun perustuvana ei luo pohjaa kuntoutumiselle. Rissasen mukaan hyödyllisempää olisi miettiä ihmisen vahvuuksia ja voimavaroja kuin sitä, mikä on vialla.

Tutkimusaineistonaan Rissanen käyttää omia päiväkirjojaan ja kirjeitään sairaala- ja kuntoutumisajalta sekä toisen tutkijan kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Lähtökohtana ovat tutkijan sosiaaliseen taustaan sidotut kokemukset, itsereflektio ja itsen havainnoiminen. Lähestymistapansa Rissanen on nimennyt autoetnografiseksi kokemustutkimukseksi.

Tutkimus kysyy: Mikä merkitys mielenterveyskuntoutujien itse tuottamalla tiedolla on? Millä tavalla omaa tutkimusta voi käyttää tutkimusprosessissa? Rissasen väitöstutkimuksessa omien kokemusten tutkiminen hahmottuu yhtäältä tiedon tuottamiseksi sekä kuntoutumisen välineeksi.

Päivi Rissasen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöstutkimus Toivoton tapaus? Autoetnografia sairastumisesta ja kuntoutumisesta tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 13.11. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kuntoutussäätiön tutkimuksia 88/2015. Sähköinen julkaisu on luettavissa Kuntoutussäätiön sivuilta: www.kuntoutussaatio.fi

 

Lisätietoja:

Tutkija Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 596 1736, paivi.rissanen(at)mtkl.fi
Kuntoutujasta tutkijaksi:

  • Päivi Rissanen työskentelee Mielenterveyden keskusliitossa tutkijana MIPA-hankkeessa.
  • Toiminut aiemmin MTKL:ssä projektitutkijana ja kouluttajana kokemusasiantuntijakoulutuksissa.
  • Kirjoittanut kirjat:
    Rissanen, Päivi (2007) Skitsofreniasta kuntoutuminen. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto.
    Hietala, Outi & Rissanen, Päivi (2015) Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta.Helsinki: Kuntoutussäätiö ja Mielenterveyden Keskusliitto.

 

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

 

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto: Eläkkeensaajien asumistukea ei saa lakkauttaa

Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen yhdessä nykyisten maksukattojen kanssa leikkaa pienituloisimpien pitkäaikaissairaiden eläkkeistä jopa 25 %. Leikkaus osuu pahimmin nuorina ja vaikeimmin sairastuneisiin mielenterveyskuntoutujiin, eikä sitä voi hyväksyä, toteaa Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto.

Hallitus on esittänyt eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista ja sen yhdistämistä yleiseen asumistukeen. Vaikutusten kohtuullistamiseksi on esitetty korkeintaan 60 euron kuukausittaista suojaosuutta, jonka piiriin tulisi noin 74 000 eläkkeensaajaa.

Suojaosuudesta huolimatta muutos tarkoittaa vuodessa pahimmillaan jopa 720 euron korotusta eläkkeensaajan asumiskustannuksiin. Pienimpien eläkkeiden saajien käytettävissä olevia tuloja muutos vähentää yli kuukauden nettoeläkkeen verran.

74 000 eläkkeensaajan joukossa on tuhansia mielenterveyskuntoutujia, koska psyykkisiin sairauksiin sairastutaan usein jo nuorena eikä ansiotuloihin perustuvaa eläkettä ehdi kertyä.

Jo nyt pitkäaikaissairaiden, jatkuvasti erilaisia lääkkeitä ja runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevien vuosittaiset omavastuuosuudet vievät heiltä pahimmillaan noin kahden kuukauden nettoeläkkeen eli 1569,62 euroa (= terveydenhuollon maksukatto 679 euroa, lääkekustannusten katto 612,62 euroa + matkakustannusten katto 272 euroa).

Nämä yhdessä asumistuen leikkauksen kanssa tarkoittavat siis 25 %:n leikkausta kaikkein pienituloisimpien, pitkäaikaissairaiden mielenterveyskuntoutujien nettoeläkkeisiin. Olisiko vastaava leikkaus mahdollinen työssäkäyvien nettopalkkoihin, kysyy Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto.

Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisella, eläkkeiden indeksijäädytyksillä ja lääkkeiden ja sairaanhoitokulujen omavastuuosuuksiin esitetyillä korotuksilla hallitus ajaa tuhannet jo nyt köyhyysrajalla elävät eläkkeensaajat sekä toimeentulotuen että leipäjonojen asiakkaiksi. Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisesta pitää ehdottomasti luopua, vaatii Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto.

 

Lisätietoja:

Tarmo Raatikainen, liittovaltuuston puheenjohtaja,p. 041 548 3605
Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 561 7416

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto piti syyskokouksensa tänään 7.11.2015 Vantaalla. 27-jäseninen valtuusto edustaa liiton 160 jäsenyhdistystä ja 17 000 henkilöjäsentä eri puolilta Suomea. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyskuntoutujien ja -potilaiden sekä heidän läheistensä kansalaisjärjestö.

Järjestöt selvittivät: Vamma tai pitkäaikaissairaus saattaa vaikeuttaa tai jopa estää palveluiden käytön

Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti pitkäaikaissairaille ja vammaisille kohdistetulla kyselyllä vamman ja pitkäaikaissairauden mahdollisia vaikutuksia palveluiden käyttöön. Kyselyssä kerättiin vastaajien kokemuksia sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluista sekä palveluiden esteettömyydestä yleensä.

Kuluttajaparlamentin kysely on ajankohtainen, koska yhdenvertaisuuslaki astui voimaan vuoden 2015 alussa. Laki asettaa uusia velvoitteita palveluiden tuottajille. Palveluntuottajien tulee tarvittaessa mukauttaa palveluitaan siten, että eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset voivat käyttää niitä.

Palvelun saannin esteet usein fyysisiä, viestinnällisiä tai asenteellisia

Tulosten mukaan erityisryhmien huomioiminen sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluissa on puutteellista. Merkillepantavaa oli, että monilla vastaajilla oli ollut vaikeuksia saada terveydenhuollon palveluita, vaikka yhdenvertaisuuslain mukaan henkilön vamma tai sairaus ei saa vaikuttaa näiden palveluiden saatavuuteen.

– Miten kuulovammainen voi saada palvelua, jos terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmä ja tulosten saaminen perustuvat vain puhelimella asiointiin? Tämä asettaa asiakkaat täysin eriarvoiseen asemaan. Luulisi, että nykytekniikalla olisi mahdollista pitää rinnalla esimerkiksi tekstiviestijärjestelmää. Palveluita ja palvelupolkuja suunniteltaessa tulisi huomioida nykyistä paremmin erityisryhmät, painottaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Monet vammaiset henkilöt käyttävät sosiaalihuollon palveluita. Vastaajat kertoivat, että heidän liikuntarajoitteitaan ei kuitenkaan aina huomioida: joissain kunnissa sosiaalitoimen tilat saattoivat sijaita hissittömän rakennuksen toisessa kerroksessa tai raskaiden ovien ja rappusten takana.

Lisää osaamista erityisryhmien kohtaamiseen ja palvelusuunnitteluun

– Osa vastaajien kohtaamista ongelmista terveydenhuollossa johtui siitä, että hoitohenkilökunta ei osannut tunnistaa tuen tarpeita tai toimia vammaisen tai sairaan kanssa. On ongelmallista, jos henkilöä hoidetaan vain pitkäaikaissairauden tai vamman näkökulmasta. Tällöin osa terveysongelmista saattaa jäädä hoitamatta, toteaa Raili Alén Mielenterveyden keskusliitosta

Vastauksissa käy ilmi, että mielenterveysongelmista kärsivän tulee olla muita sinnikkäämpi saadakseen terveydenhuollon palveluita. Moni psyykkisistä oireista kärsivä koki somaattisia oireitaan laitetun mielenterveyden piikkiin. Yksi räikeimmistä tapauksista koski Crohnin tautiin sairastunutta henkilöä, jonka oireita ei otettu tosissaan mielenterveysongelmien vuoksi. Tästä johtuen hoidon aloitus viivästyi vuosilla. Lopulta psykiatri kirjoitti lähetteen gastroenterologille.

Osa vammaisista ei saa peruspankkipalveluja

Joka kuudes vastaaja koki vammansa vaikeuttavan joidenkin pankkipalveluiden saantia. He olivat kohdanneet ongelmia erityisesti verkkopankkitunnusten ja maksukorttien saannissa, käytössä sekä henkilökohtaisen palvelun saatavuudessa. Pankkitunnukset saattoivat jäädä haaveeksi esimerkiksi näkövamman vuoksi. Pankki oli saattanut vedota muun muassa siihen, ettei henkilö voinut itse käyttää verkkopankkia ja tunnusten luovuttaminen toiselle henkilölle rikkoisi sopimusehtoja.

Pankkitunnusten puuttuminen vaikeuttaa merkittävästi kuluttajien arkea. Joidenkin palvelujen, kuten junalipun, hankkiminen muilla tavoin kuin verkkokaupasta ostamalla on merkittävästi vaikeampaa ja usein myös kalliimpaa. Verkkopankkitunnuksista on tullut myös keskeisin tunnistautumisväline erilaisiin viranomaispalveluihin kuten Kelan, TE-toimiston tai sosiaalitoimen palveluihin.

Järjestöjen sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluita koskeva kannanotto ja sen sisältämät vaatimukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa: http://bit.ly/1GXV4nO

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 4.11.2015 kannanoton allekirjoittivat seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto ry
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
Kuuloliitto ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
Perhehoitoliitto ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Sininauhaliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti vamman ja pitkäaikaissairauden vaikutuksia palveluiden käyttöön. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin yleisesti palveluiden saatavuutta ja esteettömyyttä. Kysely toteutettiin 29.5.-16.8.2015 verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 886 henkilöä, joista 29 prosentilla oli jokin vamma. Valtaosalla vastaajista (93 %) oli vähintään yksi pitkäaikaissairaus.

Lisätietoja:

Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta
p. 040 4198 962
jenni.vainioranta(at)kuluttajaliitto.fi
www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti

Kuntoutuja- ja omaisjärjestö vaativat toimia itsemurhien ehkäisemiseksi

Itsemurhan tehneitä muistetaan kymmenissä kynttilätapahtumissa ympäri Suomea sunnuntaina 15.11.2015. Tapahtuman järjestäjät – kuntoutujia edustava Mielenterveyden keskusliitto ja itsemurhan tehneiden omaisten järjestö Surunauha ry – vaativat kovempia toimia itsemurhien ehkäisemiseksi: Suomeen on saatava muissakin Pohjoismaissa käytössä oleva itsemurhien ehkäisyohjelma.

Suomelta puuttuu yhä kansallinen itsemurhia ehkäisevä ohjelma, vaikka maan itsemurhakuolleisuus on Pohjoismaiden korkein. Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Järjestö suosittaakin jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää hyvänä sitä, että mielen hyvinvointi on esillä Sipilän hallituksen kärkihankkeissa, ja että kansallinen itsemurhien ehkäisyyn tähtäävä ohjelma kirjattiin hallitusneuvotteluiden tausta-aineistoon. – Itsemurhien ehkäisyohjelma vaatii hallitukselta kuitenkin toimenpiteitä, ei vain lämpimiä lausahduksia ja korulauseita, Sydänmaanlakka muistuttaa.

Suomessa joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta, ja lähes 20 000 ihmistä yrittää vuosittain itsemurhaa. Jokainen näistä kuolemista ja itsemurhayrityksistä on liikaa. Ne kertovat riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista.

Vuosittain lähes 900 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla voi olla niin suuri, että lähiomaisen koko elämä lamaantuu.

– On tärkeää pitää huolta niistä, jotka jäävät suremaan läheisiään. Moni läheinen traumatisoituu ja itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä, sanoo Matti Nallikari, Surunauha ry:n puheenjohtaja.

Sunnuntaina 15. marraskuuta vietetään itsemurhan tehneiden muistopäivää järjestämällä kynttilätapahtumia ympäri Suomea. Muistopäivän tarkoituksena on herättää keskustelua itsemurhista ja niiden ehkäisemisestä. Tänä vuonna kynttilätapahtumilla halutaan kiinnittää huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen hoitoon sekä läheisten avuntarpeeseen.

Järjestäjät toivovat, että kynttilätapahtumat saavat ihmiset puhumaan vaikeasta asiasta. Puhuminen ja avoimuus ovat tärkeitä keinoja itsemurhien ennaltaehkäisyssä. – Mielenterveyshäiriöistä on oltava helpompi puhua. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, Sydänmaanlakka painottaa.

Kynttilätapahtumia järjestetään kymmenissä Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksissä sekä monilla Surunauhan toimipaikkakunnilla. Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Helsingissä Kampin kappelissa sunnuntai-iltana 15.11. kello 17 alkaen.

Kynttilätapahtumaa on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Itsemurhan tehneiden muistopäivä aloittaa valtakunnallisen Mielenterveysviikon, jota tänä vuonna vietetään 16.–22.11. teemalla Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin.

 
Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Järjestökoordinaattori Viivi Suihkonen, Surunauha ry, p. 040 545 8954, toimisto@surunauha.net

 

Mielenterveyden keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämät kynttilätapahtumat

Surunauhan järjestämät kynttilätapahtumat

Mielenterveysviikon tapahtumat

 
ITSEMURHAT SUOMESSA

  • Vuosittain lähes 900 suomalaista tekee itsemurhan. Yrityksiä on noin 10–20 kertainen määrä. Itsemurhat ovat etenkin nuorten miesten yleisin kuolinsyy.
  • Eniten itsemurhia tehtiin vuonna 1990 (1 520), jonka jälkeen määrä on pääosin ollut laskusuunnassa.
  • Suomi oli ensimmäinen maa, joka otettiin kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma käyttöön vuonna 1992. Sittemmin ohjelma on jäänyt päivittämättä.
  • Itsemurhat ovat kansanterveysongelma, joiden kustannukset ovat yhteiskunnalle noin miljardi euroa vuodessa.

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea läheisen itsemurhan kokeneiden selviytymistä ja lisätä avoimuutta itsemurhista puhuttaessa. Järjestön vertaistukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ovat itsekin menettäneet läheisensä itsemurhalle. Jäseniä yhdistyksessä on noin 700. Surunauhan vertaistukitoiminta koostuu vertaistukiryhmistä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea, valtakunnallisesta vertaistukiviikonloppukurssista, vertaistukipuhelimesta ja verkkoyhteisöstä. Lisäksi Surunauha järjestää tapahtumia ja seminaareja, pitää kokemuspuheenvuoroja ja kouluttaa vapaaehtoisia vertaistukijoita.