Mielenterveyskuntoutujan tarina voitti asumisaiheisen kirjoituskilpailun

Elina Hämäläisen Yksinäisyys on kunnia vieras on voittanut oman sarjansa kirjoituskilpailussa, jossa kerättiin mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten ihmisten asumisen tarinoita ja unelmia.

Aspa-säätiön kirjoituskilpailussa osallistujia pyydettiin kuvaamaan asumisen onnistumisia ja oman kodin onnea tai asumisen vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Kirjoittajat saivat myös haaveilla parhaasta mahdollisesta asumisesta ja ympäristöstä tai visioida kokonaista toimivaa asuinympäristöä.

Minun tarinani -sarjan voittaneen Elina Hämäläisen kirjoituksessa käsitellään mielenterveyskuntoutujan elämää ja kodin merkitystä alkaen aina lapsuuden kodista. Kilpailun päätuomaroinut sosiaalineuvos Helena Hiila-O’Brien pitää Hämäläisen tarinaa on vaikuttavana kirjoituksena ihmisen osasta.

– Hyvin kirjoitettu ja hieno tarina, joka sisältää tarkkoja havaintoja, elämänmakua, huumoria ja koskettavuutta, hän perustelee.

Minun unelmani -sarjan kirjoituskilpailussa voitti Matti Hokkasen Riekko leivinuunista käsin raakojen marjojen kera.

Kirjoituskilpailuun osallistui kaikkiaan 66 kirjoittajaa. Molemmista kilpailusarjoista esiraati valitsi jatkoon kuusi ehdokasta, joiden joukosta voittajat valitsi sosiaalineuvos Helena Hiila-O’Brien. Kummankin sarjan voittaja palkittiin 500 euron rahapalkinnolla. Palkinnot luovutettiin tänään tiistaina Aspa-säätiön 20-vuotisjuhlaseminaarissa Kouvolassa.

Lue kaikki finaaliin päässeet tarinat ja raadin perustelut Aspa-säätiön nettisivuilta: Minun tarinani ja Minun unelmani.

Lue lisää: Helena Hiila O’Brien valitsi kirjoituskilpailun voittajat

 

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Katri Laukkanen, Aspa-säätiö, p. 044 275 3028, katri.laukkanen(at)aspa.fi

www.aspasaatio.fi

Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija. Säätiön ovat perustaneet Epilepsialiitto ry, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf, Invalidiliitto ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Neuroliitto ry (aiemmin MS-liitto ry), Nuorten Ystävät ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry.

MTKL:n maksuton vertaistukipuhelin palvelee arkipäivisin

Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin maksuton vertaistukipuhelin palvelee nyt jokaisena arkipäivänä. 

Liiton kouluttamat kokemusasiantuntijat tarjoavat vertaistukea numerossa 0800 177599 maanantaista perjantaihin kello 10–15.

Tietopalvelu Propellin työntekijät tarjoavat myös maksutonta mielenterveysneuvontaa maanantaisin Helsingin Sörnäisissä 7.12.2015 asti. Sörnäisten käyntipiste on avoinna maanantaisin kello 10–15 Helsingin Klubitalon yhteydessä, osoitteessa Hämeentie 54. Päivystysaikoina tavattavissa ovat liiton kuntoutus- ja vertaisneuvoja.

Tietopalvelu Propellin toiminta on suunnattu mielenterveyspotilaille ja kuntoutujille, omaisille ja läheisille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Propellin varsinaiset neuvontapisteet sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Palvelusta saa tietoa muun muassa mielenterveyteen liittyvistä asioista, kuntoutumisesta, palveluista ja etuuksista, potilaan ja asiakkaan oikeuksista sekä paikallisista mielenterveysyhdistyksistä.

Mielenterveyden keskusliiton valtakunnallisessa neuvontapuhelimessa 0203 91920 liiton kuntoutusneuvojat palvelevat arkipäivisin kello 9–14 keskiviikkoa lukuun ottamatta. Keskiviikkoisin neuvontapuhelin palvelee kello 9–16.

Soittaminen edellä mainittuun neuvontapuhelimeen maksaa kiinteästä verkosta soitettuna 8,21 senttiä puhelu ja 2,00 senttiä minuutilta. Matkapuhelinliittymästä soitettaessa hinta on 8,21 senttiä puhelu ja 22,90 senttiä minuutilta. (Hintatiedot sitoumuksetta.)

Parhaillaan käynnissä olevalla Mielenterveyden keskusliiton Mielikin voi sairastua -kampanjalla kerätään varoja mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen. Keräykseen voi osallistua Otto-automaateilla tekemällä käteisnoston yhteydessä 2 euron kertalahjoituksen. Keräys on käynnissä 15.12.2015 asti.

 

Lisätietoja:

Pirjo Metsäranta
kuntoutusneuvoja
Mielenterveyden keskusliitto
p. 040 562 4773
pirjo.metsaranta(at)mtkl.fi

Raili Alén
Kuntoutusneuvoja
Mielenterveyden keskusliitto
p. 046 851 4128
raili.alen(at)mtkl.fi

Mielenterveyden keskusliiton neuvontapisteiden yhteystiedot

Mielikin voi sairastua -kampanja

Oikea koti syntyy ihmissuhteista ja yksityisestä tilasta

Aspa-säätiön kirjoituskilpailu keräsi tarinoita asumisesta ja asumisen unelmista. Tarinoiden kautta välittyy kuva monimuotoisista kodeista, joissa ihmissuhteilla tai niiden puutteella on merkittävämpi rooli kuin seinillä ja pintamateriaaleilla. Kilpailuun tuli 66 tekstiä muun muassa mielenterveyskuntoutujilta, CP-vammaisilta, kehitysvammaisilta ja näkövammaisilta.

Oikeaan kotiin – asumisen tarinoita -kirjoituskilpailun osallistujia pyydettiin kuvaamaan asumisen onnistumisia ja oman kodin onnea tai asumisen vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Kirjoittajat saivat myös haaveilla parhaasta mahdollisesta asumisesta ja ympäristöstä tai visioida kokonaista toimivaa asuinympäristöä. Valtaosa, 44 kirjoittajaa, osallistuu Minun tarinani -sarjaan, loput 18 kilpailevat Minun unelmani -sarjassa.

Kilpailuun osallistuneiden tarinoiden kautta raottuva näkymä yksityisten ihmisten koteihin ja haaveisiin on kiehtova ja ainutlaatuinen. Kilpailuraadin mielestä kirjoituksista välittyi aitoa riemua omasta kodista, itsenäisenä pärjäämisen vapautta ja onnea vaikkapa omasta pyykinpesukoneesta ja sosiaalisten suhteiden sujumisesta arjessa.

Toisaalta tarinoissa kuvattiin myös ennakkoluulojen kohteena olemista sekä törmäämistä latistavaan arkeen. Monissa kertomuksissa näkyi myös vuosikausien mittainen, usein päihteiden värittämä tie, jossa kodit ja ihmissuhteet vaihtuvat tiuhaan ennen avun saantia. Yksinäisyyttä ja laitoksissa elämisen karuja kokemuksia kuvattiin rehellisesti ja viiltävän tarkasti. Oman kodin löytyminen voi katkaista kierteen.

 

Kuusi finalistia kummastakin sarjasta

Näkökulmien runsaus ja tyylillinen vaihtelevuus asetti raadin vaikeiden valintojen eteen. Molemmista kilpailusarjoista esiraati valitsi jatkoon kuusi ehdokasta. Kummankin sarjan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Jatkoon päässeet tarinat perusteluineen on esitelty Aspa-säätiön verkkosivuilla. Finalistien joukosta voittajat valitsee sosiaalineuvos Helena Hiila-O’Brien, ja voittajat julkistetaan Aspan 20-vuotisjuhlaseminaarissa Kouvolassa 27.10.

Lue jatkoon päässeet tarinat ja raadin perustelut: Minun tarinani ja Minun unelmani.

 

Lisätietoja:

Katri Laukkanen
viestintäpäällikkö
Aspa-säätiö
p. 044 275 3028
katri.laukkanen(at)aspa.fi

Kirjoituskilpailun järjestää 20 vuotta tukiasumisen asiantuntijana toiminut Aspa-säätiö. Säätiö kehittää erityisryhmille yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista tavallisissa asuinympäristöissä sekä vaikuttaa koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun tasaveroisesti kaikille soveltuvaksi.
Lue jatkoon päässeet tarinat ja raadin perustelut

Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija. Säätiön ovat perustaneet Epilepsialiitto ry, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf, Invalidiliitto ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Neuroliitto ry (aiemmin MS-liitto ry), Nuorten Ystävät ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry.

”Kurssiviikosta tuli elämäni käännekohta”



Masennusdiagnoosin saatuaan Pirkko Daavitsainen häpesi ja salasi sairauttaan sekä tarpoi pätkäterapioiden ja lääkekokeilujen suossa vuosia. Seitsemän vuotta diagnoosinsa saamisesta hän pääsi Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuskurssille, jossa vertaisneuvojien kokemukset antoivat hänelle toivonkipinän kuntoutumiseen.

Daavitsainen sairastui masennukseen viisikymppisenä 1990-luvun puolivälissä, jolloin Suomessa elettiin syvintä lama-aikaa. Yhdeksänvuotiaan pojan yksinhuoltaja toimi tuolloin luottamustehtävissä keskisuuressa yrityksessä, jonka taloushallinnossa hän oli työskennellyt 20 vuotta.

Laskusuhdanteen myötä ilmapiiri työpaikalla kiristyi ja vei luottamusmiehen yöunet. Uupumuksesta kärsinyt Daavitsainen romahti työterveyslääkärin vastaanotolla ja päätyi lopulta kahdeksi viikoksi sairaalaan.

– En jaksanut avata postejani. En uskaltanut tavata ketään, enkä käydä missään. Häpesin ja tunsin huonoa omaatuntoa, hän muistelee.

Kaksi viikkoa töihin paluusta Daavitsainen irtisanottiin. Taloudelliseen ahdinkoon joutuneen yksinhuoltajan selviytymistä hankaloitti sairaus, jota hän häpesi ja salaili. Seuraavat kaksi vuotta menivät vaihtelevasti omin voimin, kunnes Daavitsainen haki apua. Alkoi vuosien taistelu pätkäterapioiden ja lääkekokeilujen suossa.

 

Kurssista tuli silmiä avaava kokemus

2000-luvun alkupuolella Daavitsainen oli aloittanut terapiakäynnit aikuispsykiatrian poliklinikalla depressiotyöryhmässä ja päässyt ryhmäterapiaan. Siellä hän sai käsiinsä Mielenterveyden keskusliiton kurssiesitteen, josta huomasi Elämän käännekohdat -kurssin.

– Siitä kurssiviikosta tuli oikeasti elämäni käännekohta ja kuntoutumiseni mahdollistui.

Kokemusta Daavitsainen pitää silmiä avaavana: Kurssilla opetettiin pysähtymään ja kuuntelemaan omia tuntemuksia sekä olemaan kantamatta niistä syyllisyyttä tai huonommuutta.

– Aloin myös ymmärtää, mitkä kaikki tekijät olivat mahdollisesti vaikuttaneet sairastumiseeni.

Näin jälkeenpäin Daavitsainen sanoo, että hänen sairastumisellaan on elämänmittainen tausta. Vahva, tunnollisen yksinselviytyjän rooli piti häntä pihdeissään kaikkien elämänmuutosten keskellä. Niitä oli yhden ihmisen polulle siroteltu liiankin kanssa, eikä rauhoittumiseen ja itsetutkiskeluun ollut jäänyt aikaa.

– En vain ollut onnistunut avaamaan elämäni solmuja kaikkien vastoinkäymisten ja velvollisuuksien suossa. Vaadin itseltäni liikaa. Oli vain pitänyt jotenkin suoriutua kaikista vastoinkäymisistä ja menetyksistä, hän sanoo.

Mielenterveyden keskusliiton järjestämällä kuntoutuskurssilla virisi toivonkipinä, ja elämänusko ja -ilo alkoivat vähitellen palata takaisin Daavitsaisen elämään.

Kuntoutuskurssien vertaisohjaajien rohkeus kertoa avoimesti sairastumisestaan ja selviytymisestään tekivät Daavitsaiseen suuren vaikutuksen. Hän päätti itsekin hakea vertsikkakoulutukseen, johon tuli myös valituksi.

 

Vertaistuella tärkeä rooli kuntoutumisessa

Vertsikkakurssi antoi lopulta enemmän kuin Daavitsainen osasi odottaa, mutta vaati myös paljon. Rankinta oli oman elämäntarinan kirjoittaminen ja lukeminen ääneen ryhmässä.

– Se oli välttämätön retki itsetuntemuksen syövereihin, masennusherkkyyden tunnistamiseen, oman näköisen elämän etsimiseen ja rakentamiseen.

Prosessia seurasi Daavitsaisen mukaan surutyö: Ei ollut helppoa rakentaa uutta, omiin rehellisiin tunteisiin perustuvaa identiteettiä ja saada itseltään anteeksi sitä, miten elämä oli mennyt.

– Elämässäni oli paljon asioita, joihin en ollut itse voinut vaikuttaa, enkä voi vaikuttaa. Pyrin tarkastelemaan ja muuttamaan omaa suhtautumistani ja olemaan oikealla tavalla itseni puolella.

Daavitsainen sanoo MTKL:n kursseilla oppineensa, että omiin tunteisiin pitää luottaa kuin hyvään ystävään.

– On pyrittävä ymmärtämään, mistä tunteet kumpuavat. Itseään ja omia tunteitaan pitää kunnioittaa. Pidän tätä oppia aivan keskeisenä kuntoutumisessa ja elämässä yleensäkin.

On myös muita totuuksia, joihin Daavitsainen kuntoutumisessa uskoo: – Pitää tahtoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Muutoksesta on itse toimijana lopultakin vastuussa, mutta on etsittävä ympärilleen myös kuntoutumista tukevia ihmisiä ja asioita. On myös uskallettava ottaa haasteita vastaan ja pistettävä itsensä aidosti likoon, hän listaa.

Vertaistukityöllä, kokemusasiantuntijuudella ja kaikella vaikuttamistoiminnalla on Daavitsaisen mukaan ollut hyvin keskeinen merkitys hänen kuntoutumiseensa ja eheytymiseen.

Tänä päivänä lastenlapset, monet harrastukset sekä luottamus- ja vapaaehtoistoiminnan aktiviteetit pitävät virkeän eläkeläisen elämän- ja tiedonnälkäisenä, uteliaana ja kiitollisena.

– Tiedän kuka ja millainen olen. Pidän itsestäni ja rakastan paljon: elämää, ihmisiä ja asioita.

Daavitsainen toteaa, että hänen 50 ensimmäistä ikävuottaan olivat ylihuolehtimista ja suorittamista, täydellisyyden tavoittelua ja epämääräistä pahaa oloa.

– Nyt 20 vuotta myöhemmin voin todeta: olen selättänyt demonini. Elämälle kiitos!

 

Masennuksesta kuntoutunut vertaisneuvoja ja kokemuskouluttaja

  • Pirkko Daavitsainen on Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja
  • Toiminut myös MTKL:n liittohallituksessa.
  • Toimii edelleen vertaisneuvojana Tietopalvelu Propellissa.
  • On kokemuskouluttajana oppilaitoksissa ja yliopistossa sekä mukana kehittämässä mielenterveys- päihdeongelmaisten palveluja eri hankkeiden työ- ja ohjausryhmissä.

 

Teksti: Perttu Saralampi
Kuva: Sirkku Immonen

Mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen voi lahjoittaa Otto-automaateilla

Mielenterveyden keskusliiton Mielikin voi sairastua -kampanjalla kerätään varoja mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen. Keräykseen voi osallistua Otto-automaateilla tekemällä käteisnoston yhteydessä 2 euron kertalahjoituksen. Keräys toteutetaan 1.10.–15.12.2015. 

Mielenterveyden häiriöt koskettavat jokaista suomalaista jossain elämänvaiheessa – joko omakohtaisesti tai läheisen ihmisen kautta. Mielenterveyskuntoutujien vertaistuella ja selviytymistarinoilla on erityinen merkitys silloin, kun ihminen häpeää ja pelkää leimaantumista sairautensa vuoksi ja on vaarassa syrjäytyä. Vertainen on ihminen, jolla on omakohtainen kokemus psyykkisestä sairastamisesta ja siitä kuntoutumisesta.

– Vertaistuki tarjoaa psyykkisten ongelmien kanssa painiskeleville tärkeän, heitä arjessa kannattelevan avun. Muiden samankaltaiset kokemukset sairastumisesta ja siitä kuntoutumisesta antavat toivoa omaan kuntoutumiseen, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Mielenterveyden keskusliitossa vertaisneuvojat ja -ohjaajat toimivat yhdessä ammattilaisten kanssa ohjaajina liiton järjestämillä sopeutusvalmennuskursseilla, kokemusasiantuntijoina neuvontatyössä sekä kertovat omaa henkilökohtaista tarinaansa koulutustilaisuuksissa opiskelijoille, ammattilaisille ja kuntoutujille.

Vertaistukiryhmät ja niiden tarjoama tuki ovat Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten koko toiminnan kivijalka. Mielenterveyskuntoutujien järjestöön kuuluvat 17 000 jäsentä järjestävät omissa jäsenyhdistyksissään ympäri Suomen monenlaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa ja yhdessä tekemistä.

– Mielenterveyskuntoutujien vertaisuus pitää sisällään muun muassa masentuneiden ryhmätapaamisia, kieltenopiskeluryhmiä, talkoita ja yhteisiä ruoanlaitto- ja keilailuiltoja. Nämä kaikki ovat kuntoutujille merkityksellisiä ja heitä arjessa kiinni pitäviä toimintoja, Sydänmaanlakka kertoo.

Otto-automaatilla tehdyn kertalahjoituksen lisäksi Mielikin voi sairastua -keräykseen voi osallistua tili- tai puhelinlahjoituksella. Lisätietoja vapaaehtoisen mielenterveystyön tukemisesta löytyy Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilta.
Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 040 124 4700, sirkku.immonen(at)mtkl.fi
www.mtkl.fi
www.mtkl.fi/mielikin-voi-sairastua
www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto
@MTKL_fi
Automatian Otto & lahjoitus -sivu

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.