Laukaa

Laukaan Mielenterveysyhdistys SARASTUS ry
Marita Färman
Emännänkuja 3, 41340 Laukaa
040 419 6659

Uusi lehti mielen hyvinvoinnista maitokauppoihin 1.10.

Tunnejamieli_Irtomyynti_kansi_pieniLehtipisteisiin ilmestyy torstaina 1.10. uudenlainen, mielenterveyspainotteinen hyvinvoinnin aikakauslehti Tunne & Mieli. Kaikelle kansalle tarkoitettua lehteä julkaisee mielenterveyskuntoutujien järjestö Mielenterveyden keskusliitto.

– Aihepiirin asiatiedolle on kysyntää, sillä mielenterveyden häiriöitä on jossain vaiheessa elämää noin puolella suomalaisista. Käytännössä ne siis koskettavat tavalla tai toisella jokaista joko omakohtaisesti tai läheisen ihmisen kautta, sanoo päätoimittaja Sirkku Immonen.

– Terveysteemat puolestaan ovat olleet nousussa pitkään, ja tähän asti on painotettu enimmäkseen fyysisen hyvinvoinnin, terveellisen ravinnon, kuntoilun ja fitness-elämäntavan näkökulmia. On kuitenkin merkkejä siitä, että ihmiset tiedostavat entistä vahvemmin henkisen kasvun ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyden kokonaisvaltaiseen terveyteen, hän sanoo.

Tunne & Mieli -lehden keskeisiä aihepiirejä ovat mielenterveys, kehon ja mielen hyvinvoinnin yhteys, ihmissuhteet ja henkinen kasvu. Asiantuntijatiedon lisäksi joka numerossa on tavallisten ihmisten tarinoita siitä, kuinka he ovat selviytyneet elämänsä haastavimmista vaiheista ja mikä auttaa heitä jaksamaan arjessa.

Esimerkiksi ensimmäisessä numerossa haastatellaan kolmea kanssakulkijaa: kolmekymppistä kohtukuoleman kokenutta perheenäitiä, psykoosien kanssa elämään oppinutta keski-ikäistä mielenterveyden kokemusasiantuntijaa sekä 90-vuotiasta sotaveteraania.

Lehdessä on myös hyvän mielen vinkkejä, jotka tarjoavat ilonaiheita laajalla skaalalla: itsensä kehittämisestä ja ihmissuhdeneuvoista liikuntaohjeisiin ja kulttuuritärppeihin.

Nykyisin 68-sivuinen lukupaketti aloitti ilmestymisensä Käsikädessä-nimellä jo vuonna 1972. Lehteä tehtiin aluksi järjestön jäsenille, ja tilattava yleisölehti siitä tuli 1990-luvun puolivälissä. Tähän asti lehteä on ollut saatavana vain tilaajille, ja tästä eteenpäin se on myös irtonumeromyynnissä Lehtipisteissä ympäri maata.

– Haluamme olla kaiken kansan hyvinvointimedia, ja irtonumeromyynti tukee tätä tavoitetta. Pääpaino on vielä painetussa lehdessä, jonka rinnalle haluamme aikaa myöten kasvattaa oman mielen hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten yhteisön myös sosiaalisessa mediassa, Sirkku Immonen toteaa.

– Vastaavaa lehteä ei ole ennen ollut irtonumeromarkkinoilla, mutta aika on nyt kypsä mielenterveyteen liittyvien tabujen rikkomiseen. Se on – ja on ollut aina – julkaisijan perimmäinen tavoite, hän tiivistää.

Tunne & Mielen tuotto käytetään kokonaan Mielenterveyden keskusliiton kansalaisjärjestötoimintaan. Myynnistä ja markkinoinnista vastaa liiton omistama yhteiskunnallinen yritys MTKL Vireä Mieli Oy.

 

Tunne & Mieli -sisältöjä:
• Tarinat mielen sairastumisesta ja muista elämän haasteista selviytymisestä
• uutiset mielenterveydestä ja tuoreet tutkimustulokset
• ihmissuhteet, henkinen kasvu, työhyvinvointi, kehon ja mielen hyvinvointi
• kansikuvajutussa julkisuuden henkilö kertoo suhteestaan mielen teemoihin
• hyvän mielen vinkit ja kolumnit
• jumppaa mielelle: sudokut, ristikot ja muita sanatehtäviä

 

Lisätietoja:
Toimitus- ja markkinointipäällikkö Sari Sakala, MTKL Vireä Mieli Oy, 045 122 5814, sari.sakala(at)mtkl.fi
Päätoimittaja Sirkku Immonen, Mielenterveyden keskusliitto, 040 124 4700, sirkku.immonen(at)mtkl.fi


www.tunnejamieli.fi

Facebook.com/tunnejamieli
@tunnejamieli

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Kannanotto: Suomen on kannettava vastuunsa Euroopan pakolaistilanteesta

Suomen hallituksen on kannettava vastuuta pakolaisista ja hyväksyttävä EU:n komission ehdottama sitova menettely turvapaikanhakijoiden uudelleen sijoittamiseksi EU:n sisällä. Näin vaatii 16 ihmisoikeuksien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevää suomalaista järjestöä.

– Suomen on nyt yksiselitteisesti osoitettava vahva tukensa EU:n sisäiselle vastuunjaolle pakolaistilanteesta, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

EU järjestää 14.9.2015 Brysselissä hätäkokouksen, jossa päätetään muun muassa jäsenmaiden vastuunjaosta Eurooppaan saapuneiden pakolaisten osalta. Suomea edustaa kokouksessa sisäministeri Petteri Orpo.

EU:n on tuettava rahallisesti niitä jäsenmaita, jotka kantavat suurimman vastuun pakolaisista. Turvapaikanhakijoille on kiireellisesti taattava turvalliset ja lapsiystävälliset vastaanottotilat sekä pääsy terveydenhuoltoon.

Allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä Suomen hallituksen on välttämätöntä tarkistaa linjaustaan pakolaiskiintiön tasosta ja nostettava nykyistä pakolaiskiintiötä.

 

Laillisia ja turvallisia maahantulon reittejä edistettävä nopeasti

Suomen on aktiivisesti tuettava laillisten ja turvallisten maahantulokeinojen kehittämistä. Lähes 2800 ihmistä on menehtynyt viimeisen vuoden aikana yrittäessään saapua turvaan Eurooppaan.

EU:n aluevesien valvonnassa on vihdoin asetettava etusijalle pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten ihmisoikeudet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvonta- ja muissa rajaoperaatioissa noudatetaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Humanitaaristen viisumien myöntäminen Suomen edustustoista mahdollistaisi laillisen ja turvallisen matkustamisen turvapaikkaa hakemaan. Tämä ei vaatisi lakimuutosta vaan viisumeja voitaisiin myöntää heti.

Hallituksen suunnitelma tiukentaa entisestään perheenyhdistämistä koskevia käytäntöjä on vallitsevassa tilanteessa kestämätön.

– Perheenyhdistämistä pitää päinvastoin helpottaa. Tiukentaminen lisää entisestään riskiä sille, että ihmiset pyrkivät kohti perheitään hengenvaarallisin keinoin, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén.

 

Ihmisoikeudet turvattava kaikissa tilanteissa

Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista lapset ja naiset sekä eri vähemmistöt kuten vammaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat olla erityisen haavoittuvia sekä lähtömaassa että matkalla.

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita kaikkien lasten suojeluun. Tämä koskee myös kotimaastaan paenneita lapsia niin maalla, merellä kuin määränpäämaansa rannikolla, sanoo Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Turvapaikanhakijalapsille on turvattava psyykkisen tuen saanti, mahdollisuus lepoon ja leikkiin sekä pääsy kouluun. Ilman huoltajaansa paossa olevat lapset tarvitsevat erityistä suojelua.

Huomenna lauantaina 12.9. järjestetään ympäri Eurooppaa, myös Suomessa, tapahtumia, jolla kannustetaan EU-päättäjiä turvaamaan pakolaisille turvallisia reittejä sekä toivotetaan pakolaiset tervetulleeksi Eurooppaan. Viesti on arvokas.

Allekirjoittaneet järjestöt muistuttavat, että EU:lla ja sen jäsenmailla on velvollisuus turvata pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet. Euroopan Unionin on nyt osoitettava, että se pitää kiinni periaatteistaan ja ihmisoikeuksia koskevista velvoitteistaan.

 

Elina Castrén, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta ry
Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen UNICEF ry
Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto
Milla Kalliomaa, vt. pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Jukka Kursula, puheenjohtaja, Edustajat turvapaikanhakijalapsille ry
Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
Annu Lehtinen, toiminnanjohtaja, Suomen Pakolaisapu
Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto ry
Panu Mäenpää, puheenjohtaja, Seta ry
Milla Pyykkönen, pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni ry
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja Turvakotien Liitto ry

 

Potilasjärjestöt: Pitkäaikaissairaiden maksutaakka uhkaa nousta kohtuuttomaksi

Potilasjärjestöt ovat huolissaan pienituloisten pitkäaikaissairaiden kasvavasta maksutaakasta. Valtion talousarvioesityksessä nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja samanaikaisesti tehdään tuntuvia leikkauksia lääke- ja matkakorvauksiin.

Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee heihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Osa sairastavista jättää lääkkeet ostamatta ja sairaalakäynnit tekemättä, koska rahat eivät riitä edes peruselämiseen, kuten ruokaan ja asumiseen. Käytännössä tämä uhkaa pitkittää sairauskierrettä ja välillisesti kasvattaa hoidon kustannuksia niin potilaalle kuin yhteiskunnalle.

Osalla pienituloisista pitkäaikaissairaista ei ole varaa lääkkeisiin ja terveydenhuoltoon edes nykyisillä maksuilla. Sairastaminen ja siitä aiheutuvat kulut lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

– Potilasmaksujen tulee olla kohtuullisia, eivätkä ne saa olla este palveluihin hakeutumiselle. Jokaisella tulee olla oikeus terveyden kannalta tärkeisiin lääkkeisiin ja hoitoihin kohtuullisilla kuluilla, sanoo Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen POTKA-verkoston puheenjohtaja Sari Tervonen.

Lääkekatto, terveydenhuollon maksukatto ja matkojen maksukatto ovat yhteensä 1 563 euroa kuluvana vuonna. Lisäksi korvausjärjestelmän ulkopuolisiin lääkkeisiin kuluu sairastavilta paljon rahaa. Alle 1 000 eurolla kuussa elävälle pitkäaikaissairaalle maksut ovat kohtuuttomia. Yksi keino pienituloisten, paljon sairastavien maksujen kohtuullistamisessa olisi maksukattojen yhdistäminen ja tuntuva alentaminen, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on tehty.

Kansainvälisesti katsoen Suomessa terveydenhuollon palvelujen käyttömaksut ja omavastuut ovat korkeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kokonaisuudessaan kolminkertaistuneet vuodesta 1990. Suomessa on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen suuret erot eri sosioekonomisten ryhmien kuolleisuudessa.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Tervonen, Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA, puh. 050 368 4554
Yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja Anne Knaapi, SOSTE, puh. 040 194 2518

Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA kokoaa yhteen 39 järjestöä ja edustaa yli puolta miljoonaa potilasta. Verkostoa koordinoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE.

Tiedotteen allekirjoittajina ovat:
ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Allergia- ja astmaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Crohn ja Colitis ry, Epilepsialiitto, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Keliakialiitto, Kuntoutussäätiö, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Lihastautiliitto, Luustoliitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Muistiliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Psoriasisliitto, Selkäliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Kipu ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Parkinson-liitto, Suomen Polioliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäpotilaat ry, Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto – Suomen Tule ry, Syömishäiriöliitto-SYLI ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto.

Mielensäpahoittaja ja Mielenterveyden keskusliitto yhteistyössä mielenterveyspotilaiden hyväksi

Kirjailija Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ja Mielenterveyden keskusliitto aloittavat yhteiskunnallisen vaikuttamiskampanjan mielenterveyspotilaisiin ja -kuntoutujiin kohdistuvan stigman poistamiseksi. Mielensäpahoittaja ja MTKL julkaisevat yhteistyössä Mielensäpahoittajan vuosikalenterin 2016.

Mielensäpahoittaja on tarina suomalaisesta kulttuurista ja sen syvistä riveistä. Sen takia mekin olemme mukana. Mielenterveyshäiriöt eivät ole vain joidenkin toisten ongelma, vaan jokainen meistä täräyttää mielensä jossain vaiheessa elämää, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Tuomas Kyrön lisäksi 15 tunnettua kansalaista ovat lupautuneet hankkeen puolestapuhujiksi. He ovat painaneet päähänsä Mielensäpahoittajan karvalakin ja sielunmaiseman ja antaneet osuutensa kalenteriin kuvin ja ajatuksin. Puolestapuhujia ovat presidentti Tarja Halonen, Duudsonien Jarno ja HP, Pirjo Heikkilä, Kyösti Kakkonen, Iina Kuustonen, Mikko Kuustonen, Minka Kuustonen, Kaisa Mäkäräinen ja Esko Valtaoja.

Kalenterista löytyvät myös Mielensäpahoittajan omat näkemykset vuodenkierrosta ja elämästä, sekä ohjeet tärähtäneiden kohtaamiseen.

”Kyllä ei pidä olla asiantuntija vaan ihmisen tuntija. Mielen tärähtämisestä on kaikilla lupa puhua.”

Osa kalenterin tuotosta ohjataan Mielenterveyden keskusliiton hyväksi.


Lisätietoja:

WSOY, viestintäpäällikkö Vilja Perttola, vilja.perttola(at)wsoy.fi, puh. 040 755 3319

Mielenterveyden keskusliitto, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi, puh. 050 363 9920

Yhteisö Facebookissa: www.facebook.com/mielensatarauttajat