Maksutonta mielenterveysneuvontaa tarjolla Helsingin Sörnäisissä

Helsingin Klubitalolla Sörnäisissä on joka maanantai tarjolla maksutonta mielenterveysneuvontaa joulukuun alkuun saakka. Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin työntekijät ovat tavattavissa maanantaisin 31.8.–7.12.2015 kello 10–15 Helsingin Klubitalon yhteydessä, osoitteessa Hämeentie 54.

Paikan päällä ovat tavattavissa liiton kuntoutusneuvoja ja vertaisneuvoja sekä sovittuina päivinä sosiaalineuvoja tai lakimies. Propellin työntekijät neuvovat mielenterveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa sekä muun muassa sosiaaliturva-asioissa. Heiltä saa tietoa erilaisista palveluista ja etuuksista, potilaan ja asiakkaan oikeuksista, vertaistuesta ja mielenterveysyhdistyksistä.

Tietopalvelu Propelli aloitti yhteistyökokeilun Helsingin Klubitalon kanssa viime keväänä, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kevään aikana Propellin työntekijät olivat tavattavissa Klubitalolla joka toinen maanantai. Ideana on ollut tuoda palvelua sinne, missä ihmisetkin ovat.

Propellin neuvontapiste sijaitsee Hämeentiellä Klubitalon sisäänkäynnin vieressä. Neuvontapiste on avoinna muillekin kuin Klubitalon jäsenille, eli sinne toivotetaan tervetulleiksi kaikki neuvontaa tarvitsevat kuntoutujat, heidän läheisensä ja ammattilaiset.

Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin toiminta on suunnattu mielenterveyspotilaille ja kuntoutujille, omaisille ja läheisille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Tietopalvelu Propellin toimipisteet löytyvät Helsingin Malmilta, Turusta ja Kuopiosta.

Viime vuonna Tietopalvelu Propellin yhteydenottojen ja toimintaan osallistuneiden määrä oli yli 7 000: Neuvontaa, tukea ja ohjausta annettiin tapaamisten, puheluiden ja sähköisen neuvonnan sekä koulutuksen muodossa. Nämä kaikki ohjasivat hoidon, kuntoutuksen, osallistuvan toiminnan ja etuuksien pariin.

Lisätietoja:

Raili Alén
Kuntoutusneuvoja
Mielenterveyden keskusliitto
p. 046 851 4128
raili.alen(at)mtkl.fi

Yleisurheilukilpailun tulokset

Mielenterveyden keskusliiton perinteikkäät yleisurheilukilpailut järjestettiin Vimpelinlaakson urheilukentällä Kajaanissa lauantaina 22. elokuuta. Kisojen tulokset ovat ladattavissa nyt nettisivuiltamme. 

Yleisurheilukilpailuihin, jotka järjestettiin nyt jo 20. kerran, osallistui kaikkiaan 189 kilpailijaa ja 30 jäsenyhdistystä. Lajeina olivat tuttuun tapaan 3-ottelu (60 metrin juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö), 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti.

Lataa sarjakohtaiset tulokset oheisesta linkistä: Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukilpailujen tulokset (pdf-tiedoto)

Lataa yhdistyskohtaiset tulokset oheisesta linkistä: Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukilpailujen yhdistystulokset (pdf-tiedosto)

Helena Roiha voitti MTKL:n valokuvakilpailun

Mielenterveyden keskusliiton valokuvakilpailun on voittanut Helena Roiha kuvallaan Aina mun pitää. Kilpailun tulokset paljastettiin perjantai-iltana Kajaanissa, jossa viikonvaihteen ajan käynnissä ovat MTKL:n Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät.

Helena Roiha: Aina mun pitää

Kisan tuomaroineen näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaaran mukaan Roihan kuva on puhutteleva ja vahvan visuaalinen.

– Siinä on läsnä suomalaisuutta ja tuntuu kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. Se on täynnä yksityiskohtia, mutta on silti sommittelultaan hallittu, Malmivaara sanoo.

Jero-Siren-aamupuuro

Jere Sire: Aamupuuro (2. sija)

Kisassa toiseksi sijoittui Jere Siren valokuvallaan Aamupuuro.

– Pojan ilme on vangitseva ja mustavalkoisuus tuo kuvaan arkista kauneutta. Tekisi mieli kysyä pojalta, että mitä mietit?, palkitsemisperusteluissa mainitaan.

Ritva-Siltanen-Aina-mun-pitaa-kavella
Ritva Siltanen sijoittui kolmanneksi kuvallaan Aina mun pitää kävellä.

–Kuvan sommittelu on hieno. Katse jatkaa lasten mukana kulkuaan kouluun ja elämään saakka, Malmivaara kehuu.

Neljänneksi sijoittui Meea Huhtala kuvallaan Hupimestari tarjoaa. Perusteluiden mukaan kuva pursuaa iloa ja hetken tuntua.

– Se on hauskalla tavalla moderni selfie, mutta tekniseseti laadukas kuva. Ottaa mahan pohjasta pelkkä katsominen!

Meea Huhtala: Hupimestari tarjoaa (4. sija)

Meea Huhtala: Hupimestari tarjoaa (4. sija)

Viidennen sijan nappasi Viktoria Pullinen kuvallaan Rakastettu.

– Klassisen kaunis kuva, jos huokuu vanhemman onni ja lapsen ilo, perusteluissa todetaan.

Viktoria Pullinen sijoittui Rakastettu-kuvallansa 5:nneksi.

Viktoria Pullinen sijoittui Rakastettu-kuvallaan 5:nneksi.

Teija Järvenpään Vertaisuus Mökillä sijoittui kilpailussa 6:nneksi. Perusteluissa kiiteltiin, kuinka kuva on hauska, mutta avautuu myös moneen suuntaan.

– Sukupolvien yhdessäolo ja kesän vapaus välittyy siitä.

Teija Järvenpää: Vertaisuus mökillä (6. sija)

Teija Järvenpää: Vertaisuus mökillä (6. sija)

Seitsemänneksi sijoittui Helena Lindroosin Uimahyppy-kuva, joka oli ensimmäinen kuva hänen kolmen kuvan sarjastaan.

– Kuvaan on onnistuttu vangitsemaan juuri täydellinen hetki. Siitä pursuaa kesäistä nuoruuden riemua ja valokuvan voimaa, perusteluissa todetaan.

Helena Lindroos: Uimahyppy (7. sija).

Helena Lindroos: Uimahyppy (7. sija).

Kahdenneksi sijoittui Aki Särkiniemen Kuhaa minä metsästän. Perusteluiden mukaan kuvassa on hieno mystinen tunnelma, jota yön hämy korostaa.

– Sommittelu on dynaaminen ja siitä voi melkein aistia hyttyset ja yön äänet.

Aki Särkiniemi: Kuhaa minä metsästän (8. sija).

Aki Särkiniemi: Kuhaa minä metsästän (8. sija).

Ahti Kanniston Yhdessä sijoittui kilpailussa 9:nneksi. Kilpailun tuomaroinut Laura Malmivaara kehuu, kuinka kuva on täynnä hauskoja yksityiskohtia.

– Se näyttää meidän ihmiset lämpimän huvittavassa valossa.

Ahti Kannisto: Yhdessä (9. sija).

Ahti Kannisto: Yhdessä (9. sija).

Kalle Asikaisen Vertaisuus sijoittui kilpailussa 10:nneksi.

– Kuvassa on inhimillistä lämpöä ja ymmärrystä, joka saa katsojan hymyilemään.

Kalle Asikainen: Vertaisuus (10. sija)

Kalle Asikainen: Vertaisuus (10. sija)

Tuomariston erityismaininnan sai Mika Parenin Ilon aiheita? -kuva. Tuomaristoa lämmitti etenkin kuvan sarkastinen huumori.

Mika Paren: Ilon lähteitä?

Mika Paren: Ilon lähteitä?

 

Mielenterveyden keskusliiton valokuvauskilpailussa etsittiin näkemyksellisiä ja puhuttelevia tarinoita mielenterveyden ympäriltä. Kilpailu oli avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille ja se käytiin 10.4.–.31.7.2015. Kaikkiaan 180 osanottajaa lähetti kilpailuun kuvansa.

Kilpailussa oli kolme sarjaa: Vertaisuus, Ilon lähteitä ja Aina mun pitää. Kilpailukuvia saattoi jakaa sosiaalisessa mediassa #mielivalokuva –avainsanalla.

Kilpailun palkinnot lahjoitti yhteistyökumppanina toiminut Rajala ProShop. Voittajakuvasta Rajala ProShop teetti Canvas-taulun, ja 2–3 sijoille yltäneistä kuvista kehystettiin A4-kokoinen kuva. Myös 4–10 sijoille yltäneet saivat kilpailukuvansa kehystettyinä.

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaamielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

 

Järjestötutkimushankkeessa käynnistyy kolme tutkimusta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) ensimmäisessä vaiheessa käynnistyy kolme tutkimusta. Niissä selvitetään päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiileja, järjestöjen toiminnallaan tavoittamien kansalaisten elämäntilannetta, hyvinvoinnin vajeita ja palvelutarpeita sekä kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden merkitystä järjestöjen voimavarana.

Järjestötutkimusohjelmassa on mukana kaikkiaan kymmenen järjestöä sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Ohjelman ensimmäinen työpajaseminaari 18.8. keräsi Diakonia-ammattikorkeakouluun 80 osallistujaa. Osallistujat edustivat monipuolisesti hankkeeseen osallistuvien järjestöjen toimintaa. Mukana oli järjestötyöntekijöitä ja tutkijoita, vapaaehtoisia, vertaisia, omaisia ja kokemusasiantuntijoita.

Tutkimusohjelman koordinaattori, tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen A-klinikkasäätiöstä esitteli hanketta, jonka tavoitteena on kehittää päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimustoiminnan yhteistyötä, laatua, yhteismitallisuutta ja hyödynnettävyyttä järjestöjen kehittämis-, viestintä- ja vaikuttamistoiminnan tukena. Tarkoituksena on tehdä tutkimusta yhteisesti ja mahdollisimman yhtenäisesti kaikissa hankkeessa mukana olevissa järjestöissä.

Rahoittaja toivoo hankkeelta konkreettisia ehdotuksia

Seurantapäällikkö Janne Jalava ohjelmaa rahoittavasta RAY:stä kertoi seminaarissa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman olevan ensimmäinen RAY:n rahoittama näin pitkäkestoinen ja mittava järjestötutkimushanke. Jalava toivoi, että hanke tuottaa mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia muun muassa päihde- ja mielenterveystyön paikallistason toiminnan kehittämiseksi sekä uusien vaikuttavien kuntoutusmallien rakentamiseksi yhteistyössä vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden kesken.

Tutkimusohjelman ensimmäisen vaiheen tutkijat Sari Jurvansuu (EHYT ry), Tuuli Pitkänen (A-klinikkasäätiö) sekä Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen (Mielenterveyden keskusliitto/ Kuntoutussäätiö) esittelivät omia tutkimushankkeitaan ja pohjustivat esityksillään iltapäivän varsinaista työpajatyöskentelyä. Kahdessa tutkimushankkeen työpajassa työstettiin alustavia kyselylomakkeita. Kolmannessa työpajassa määriteltiin vapaaehtoisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden käsitteitä. Työpajoissa tuotettiin runsaasti erilaisia kehittämisehdotuksia ja näkökulmia tutkijoiden käyttöön.

Vapaaehtoisille ja vertaisille jo liikaakin vastuuta?

Työpajaseminaarin päätti A-klinikkasäätiön toimitusjohtajan Olavi Kaukosen katsaus suomalaisen järjestötyön merkitykseen osana hyvinvointijärjestelmää. Kaukosen esityksessä luotsattiin suomalaisen järjestöjen historiaa 70-luvun valtiojohtoisuudesta järjestöjen asemoitumiseen uudelleen 2000-luvun kestävyysvajeen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusongelmien keskellä.

Kaukosen näkemyksen mukaan järjestötutkimuksen tavoitteena tulisi olla hyvinvointivaltiotutkimuksen perinteeseen nojaava tutkimus yhteistyössä tutkimuslaitosten ja -yhteisöjen kanssa. Hänen esityksestään nousi myös tärkeitä tutkimuskysymyksiä tutkimusohjelman osatutkimuksiin. Kaukonen kysyi myös, siirretäänkö vapaaehtoistoimijoille, kokemusasiantuntijoille ja vertaisille palvelujen rapautuessa jo liikaakin vastuuta.

Olavi Kaukosen puheenvuoro on katsottavissa videona netissä täällä.

Mielenterveyskuntoutujat nauttivat liikunnan ilosta ja kulttuurista Kajaanissa

Sadat mielenterveyspotilaat ja -kuntoutujat kerääntyvät ensi viikonvaihteeksi Kajaaniin nauttimaan liikunnan ilosta ja kulttuurista. Kyseessä ovat Mielenterveyden keskusliiton perinteikkäät Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät, jotka tänä kesänä järjestetään Kajaanissa 21.–23.8.2015. Tapahtumaan odotetaan 400 osallistujaa talkooväki mukaan lukien.

Kolmipäiväisessä Kisaa ja kulttuuria Kajaanissa -tapahtumassa on luvassa muun muassa valokuvaus- ja kirjallisuusaiheisia työpajoja, kulttuurisuunnistusta ja Tanssiva mieli -tanssikilpailu ennakkoilmoittautuneille. Tapahtuman monipuolisessa ohjelmassa esiintyvät muun muassa tanssiryhmä Äijät, Puolangan Pessimistien valituskuoro ja Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara. Kulttuuripäivillä palkitaan myös Mielenterveyden keskusliiton valokuvauskilpailun voittajat, jotka on valinnut näyttelijä Laura Malmivaara. Tapahtumapaikkoina ovat Scandic Kajanus -hotelli ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus.

Mielenterveyden keskusliiton perinteikkäät yleisurheilukisat järjestään Vimpelinlaakson urheilukentällä, ja kisat käynnistyvät lauantaiaamuna 22.8. kello 9.45 kansanedustaja Timo Korhosen avauspuheella. Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisoilla on pitkä perinne. Nyt jo 20. kerran järjestettävien kisojen lajeina ovat 3-ottelu (60 metrin juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö), 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti. Urheilukentällä on myös mahdollista kokeilla erilaisia oheislajeja.

Mielenterveyden keskusliitto aktivoi mielenterveyspotilaita ja kuntoutujia liikunnan pariin, sillä liikunnalla on tutkitusti paljon myönteisiä vaikutuksia ihmisen mieleen: Se auttaa jaksamaan ja huolehtimaan paremmin itsestä, parantaa vointia sekä tuottaa iloa.

– Valtakunnalliset kisat motivoivat harrastamaan liikuntaa ympäri vuoden ja yleisurheilutaitoja on hiottu kuntoon paikallisyhdistysten liikuntaryhmissä eri puolilla Suomea. Vaikka kisoista onkin kyse, tärkeää tapahtumassa on sosiaalinen kanssakäyminen, osallistuminen, itsensä voittaminen sekä liikunnan ilo, Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri Kati Rantonen sanoo.

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien ohjelma löytyy Mielenterveyden keskusliiton verkkosivuilta. Tapahtuman järjestää Mielenterveyden keskusliitto yhdessä paikallisten mielenterveysyhdistysten kanssa. Yleisurheilukisojen kisajärjestelyistä vastaa yleisurheiluseura Kajaanin Kipinä ry.

Mielenterveyden keskusliitto on tehnyt merkittävää työtä soveltavan liikunnan kentällä. Se on kouluttanut paikallisyhdistyksiin liikuntavastaavia jo vuodesta 1994. Vuonna 1996 liitto hyväksyttiin valtionapukelpoiseksi liikuntajärjestöksi, joka on vaikuttanut huomattavasti liikuntatoiminnan järjestämisen resursseihin. Lisäresurssien tarve on kuitenkin suuri. Liikuntatoimintaan osallistujien määrä on kasvanut ja toiveita uusista lajeista tulee jatkuvasti. Viime vuosina ohjelmaan on saatu mukaan muun muassa tanssi ja vesiliikunta.

Lisätietoja:

Liikuntasihteeri Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 046 920 6427, kati.rantonen(at)mtkl.fi

Yhdistyskoordinaattori Helena Koskelo-Suomi, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 362 7637, helena.koskelo-suomi(at)mtkl.fi

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien ohjelma

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Raivoa ratin takana – mikä saa autoilijan veren kuohahtamaan?

17.8.2015

Liikennekäyttäytyminen on puhututtanut viime päivinä paljon. Uudet koululaiset ovat liikenteessä, ja pyöräilijöiden turvallisuus on noussut huolenaiheeksi ikävien tapahtumien myötä.

Suurin osa autoilijoista pyrkii ajamaan toiset huomioiden. Kaahaaminen kuitenkin huolestuttaa suomalaisia. oillekin aggressiivinen ajotyyli on jo tapa, jota he eivät enää edes huomaa.

Lue Käsikädessä-lehden artikkelista, miksi joillakin kuskeilla nousee rattiraivo liikenteessä.

Lue juttu >>>