Akaa

Etelä-Pirkanmaan mielenterveysyhdistys Tuike ry

 

Mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksesta huolehdittava – miljoonien säästöillä miljardien kuluja

Kelan 16.6.2015 uutisoimat suunnitelmat kuntoutustensa leikkaamisesta ovat herättäneet suurta huolestumista Mielenterveyden keskusliitossa (MTKL). Se vaatii mielenterveyskuntoutujille kohdennettua ja räätälöityä kuntoutusta.

Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 260 000 ihmistä, joista 111 327 mielenterveysongelmien vuoksi (v. 2013). Viime vuosina eläkkeelle jäävien määrä on kääntynyt ilahduttavasti laskuun. Suotuisan kehityksen takana on parantunut työterveyshuollon toiminta ja nopeutunut kuntoutukseen ohjaus. Moni mielenterveyspotilas on saanut varhain apua harkinnanvaraisten TYK- tai ASLAK- kuntoutusten kautta, jotka oli tarkoitus yhdistää vuoden 2016 alussa AURA-kuntoutukseksi.

Siksi oli kuin jäävettä niskaan, kun 16.6. Kela uutisoi, että AURA-kuntoutus lakkautetaan säästösyistä ennen, kuin sitä ehditään käynnistääkään. MTKL vaatii, että Kela pohtii kuntoutuksen säästösuunnitelmia vielä uudelleen. Mielenterveyskuntoutujien kuntoutusta tulee jatkaa räätälöimällä palvelut ottaen huomioon kohderyhmän erityistarpeet.

Mikäli valtio lyhytnäköisesti säästää varsinkin mielenterveyskuntoutujien kuntoutusmäärärahoista, tulee se tulevaisuudessa näkymään ennenaikaisen eläköitymisen kasvuna ja valtion menojen moninkertaisina lisäyksinä. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin viime vuonna yhteensä 2,16 miljardia euroa. Varovaisesti arvioiden mielenterveyden häiriöt maksavat vuositasolla yhteiskunnalle noin viisi miljardia euroa. Senkin vuoksi mielenterveysongelmien varhainen ehkäisy on välttämätöntä. Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon vielä lukemattomat inhimilliset tragediat, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyyden lisääntyminen.

Vaalien alla MTKL esitti tulevan hallituksen toteutettavaksi kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, joka parantaisi tarpeen mukaisen hoidon saatavuutta kautta maan sekä helpottaisi hoitoon hakeutumista. Hallitusohjelmaan tulikin erittäin positiivinen kirjaus ”käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma”. Herää suuria epäilyksiä ohjelman onnistumisesta, jos mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksesta leikataan. Hyvä kehitys työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä tuskin jatkuu. Tämä ei tue myöskään pitkän ajan tavoitetta työurien pidentämisestä.

Kari Tolvanen, MTKL:n puheenjohtaja
Tarmo Raatikainen, MTKL:n valtuuston puheenjohtaja

Lisätiedot toimituksille: Tarmo Raatikainen, p. 041 548 3605

(AURA-kuntoutus oli 2016 alusta voimaan tuleva uusi toimintamalli, johon oli yhdistetty ASLAK- ja TYK-kuntoutus. Kuntoutukseen oli tarkoitus käyttää 20,6 M€ vuodessa.)

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Kisaa ja kulttuuria Kajaanissa 21.-23.8.

Mielenterveyden keskusliiton perinteikkäät kulttuuri- ja urheilupäivät kokoavat jäsenistön Kajaaniin, yhteen vuoden suurimmista tapahtumista.

Kulttuuripäivien ohjelmassa on mm. tanssikilpailu, selfie-kuvausta ja Ilmari Kiannon kirjallisuustyöpaja. Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli Scandic Kajanus ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus. Ympärillä on Kajaanin upea luonto, vettä ja metsää.

Urheilukisat järjestetään Vimpelilaakson urheilukeskuksen yleisurheilukentällä. Lajeina ovat 3-ottelu, kävely ja ruotsalaisviesti sekä eriliaisa oheislajeja.

Tervetuloa mukaan!

Lue lisää ja ilmoittaudu >>

 

Välityömarkkinatoimijat: Leikkausten kohdentumista on harkittava uudelleen

Välityömarkkinoiden tehokas hyödyntäminen parantaisi työllisyyttä

Välityömarkkinatoimijat ovat huolissaan palkkatukimäärärahojen loppumisesta kesken vuoden. Monella paikkakunnalla palkkatukimäärärahat ovat loppuneet jo huhtikuun lopussa.  Määrärahojen nostaminen on yksi edellytys sille, että hallituksen työllisyystavoite toteutuu. Palkkatuki uudistettiin vuoden 2015 alussa, mutta uudistus heikensi heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllistymistä ja työllistymistä tukevien palveluketjujen toteutumista.

Hallitusohjelmassa suunniteltujen leikkausten kohdentumista on harkittava uudelleen. Nyt suunnitellut leikkaukset heikentävät entisestään huonoimmassa asemassa olevien tilannetta. Nämä yhteiskunnan jäsenet ovat kestämättömässä tilanteessa, jos leikkausten kohdentamista ei harkita uudestaan. Rankimmin leikkaukset kohdistuvat nyt niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Vaikka työllisyys kasvaisi suhdanteiden parantuessa, tämä ei merkittävästi helpota vaikeasti työllistyvien tilannetta. Välityömarkkinoita tarvitaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien selviytymiseksi.

 

Kolmannen sektorin toiminnan edellytyksiä parannettava

Hallitusohjelmassa nostetaan järjestöt yhteistyökumppaniksi terveyden edistämisen hyvien käytänteiden ja toimintamallien toimeenpanossa ja samalla korostetaan järjestöjen roolia palvelujen kehittämisessä osallisuutta vahvistamalla ja hyödyntämällä kokemusasiantuntijuutta.  Vastuun antaminen kolmannelle sektorille edellyttää kuitenkin myös kolmannen sektorin toiminnan edellytysten parantamista.  Työllistymistä edistävä välityömarkkinatoiminta rakentuu synergisestä kumppanuudesta kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välillä. Hallitusohjelmassa linjataan kuntoutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanosta.

Välityömarkkinatoimijoiden näkökulmasta kokonaisuudistus on tervetullut. Palvelunohjauksen kehittäminen parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Organisaatioiden hallintorajat, kuntoutusprosessin jäykkyys tai organisaatioiden välinen rahaliikenne eivät saa olla este järkevälle palveluprosessille.

Tarvitaan räätälöityjä polkuja

Välityömarkkinoilla on viime vuosina tehty monipuolista kehittämistyötä siirtymistä tukevien toimintamallien käyttöönottamiseksi. Pelkkä työelämään valmentaminen ei riitä, vaan tarvitaan räätälöityjä polkuja, joissa ammatillisen osaamisen kasvu tehdään myös muodollisesti näkyväksi opinnollistaminen avulla. Siten välityömarkkinoilla kehittynyt osaaminen voidaan huomioida niin koulutusjärjestelmässä kuin työelämässäkin.

Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia voidaan parantaa hankintalain sosiaalisia kriteerejä hyödyntämällä. Välityömarkkinatoimijoita voidaan käyttää joko hankintojen toteuttajana tai valmennetun työvoiman tarjoajana avoimien työmarkkinoiden yrityksille, jotka toteuttavat hankintoja.

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite korjausvelan vähentämisestä. Julkisella sektorilla on suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä asettamalla toteuttajalle työllistämisvelvoite osatyökykyisten työllistämiseksi.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Jukka Haapakoski,
Työttömien valtakunnallinen Yhteistoiminta-järjestä – TVY ry,
jukka.haapakoski@tvy.fi

Toimitusjohtaja Hilkka Halonen,
Merikosken Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö,
hilkka.halonen@meriva.fi

Toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker,
Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY ry,
mari.ahonen-walker@tpy.fi

Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Karoliina Ahonen,
Mielenterveyden Keskusliitto ry,
karoliina.ahonen@mtkl.fi

Toimitusjohtaja Juha Lehtikuja,
Suomen kierrätyskeskusten yhdistys SKKY ry,
juha.lehtikuja@kierratyskeskus.fi

Toimitusjohtaja Marjatta Varanka,
Vates-säätiö,
marjatta.varanka@vates.fi

Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg,
Vates-säätiö,
jukka.lindberg@vates.fi

Mielenterveyden keskusliitto on yksi Vatessäätiön taustayhteisöistä. Vates-säätiö toimii asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistymiseksi.

 

Pieni ele -keräys sai 1,4 miljoonaa euroa lahjoituksia

Kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi tehtävä Pieni ele -keräys sai 1,4 miljoonaa euroa lahjoituksia. Pieni ele järjestettiin huhtikuussa eduskuntavaalien äänestyspaikoilla ympäri Suomen.

Keräys järjestetään 18 vammais- ja terveysjärjestön yhteistyönä. Lahjoitusten avulla järjestöt paikallisyhdistyksineen helpottavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten arkipäivää. Keräystuotolla saadaan esimerkiksi neuvontaa, apuvälineitä, vertaistukitoimintaa ja virkistystä. Puolet kunkin kunnan lipaskeräyksen tuotosta käytetään paikallisten vammais- ja terveysyhdistysten toimintaan ja toinen puolikas valtakunnalliseen työhön.

”Sydämellinen kiitos lahjoittajille ja tuhansille vapaaehtoisille lipaskerääjille vammais- ja terveystyön tukemisesta”, kiittää projektipäällikkö Elina Ranta.
Seuraava Pieni ele -lipaskeräys järjestetään kuntavaalien äänestyspaikoilla vuonna 2017.
Lisätietoja:
Elina Ranta
projektipäällikkö / keräystoimikunta
Puh. 0400 887 114
elina.ranta@pieniele.fi
www.pieniele.fi

Pieni ele -keräyksessä ovat mukana:
Allergia- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Psoriasisliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Sydänliitto

Äänestä uutisauto Kajaaniin MTKL:n kulttuuri- ja urheilupäiville!

Inhimillisiä Uutisia -uutisauto kiertää Suomea 1.-21.8.2015 ja selvittää miten Suomi voi. Seuraa uutisauton matkaa Inhimillisiä Uutisia -sivustolla, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Uutisauto tekee myös mutkia matkaan, jos syy on uutisen arvoinen. Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa ovat kisassa mukana.

Mielenterveyden keskusliiton perinteikkäät Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät kokoavat jäsenistön Kajaaniin, yhteen vuoden suurimmista tapahtumista.

Kulttuuripäivien ohjelmassa on mm. tanssikilpailu, selfie-kuvausta ja Ilmari Kiannon kirjallisuustyöpaja. Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli Scandic Kajanus ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus. Ympärillä on Kajaanin upea luonto, vettä ja metsää.

Urheilukisat järjestetään Vimpelilaakson urheilukeskuksen yleisurheilukentällä. Lajeina ovat 3-ottelu, 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti sekä erilaisia oheislajeja.
Käy äänestämässä!

RAY:n tukemat järjestöt ovat jakaneet omat uutisvinkkinsä hyvistä teoista. Mistä Inhimillisten Uutisten pitäisi sinun mielestäsi kertoa? Käy äänestämässä uutisauto Kajaaniin! Näin vaikutat uutisauton reittiin.

Kesäkiertueen reitti julkaistaan 16.6.2015. Reitti on suuntaa-antava. Toimitus saattaa tehdä mutkia matkaan hyvän vinkin ilmaantuessa. Tiedotamme kaikista muutoksista tällä sivustolla ja Inhimillisiä Uutisia Facebookissa.

Järjestöt ovat vinkanneet omista hyvistä teoistaan, jotka ansaitsevat paikkansa otsikoista. Mistä sinä haluaisit lukea Inhimillisissä Uutisissa? Selaa uutisvinkkejä kartalla paikkakunnan, aiheen tai muiden suositusten mukaan. Voit vaikuttaa uutisauton reittiin ainoastaan äänestämällä ja jakamalla uutisvinkkejä.

Vammaisten eläkkeensaajien asumistuen leikkaus on peruttava

Suomen 40 vammaisjärjestöä vaatii hallitusta peruuttamaan ohjelmassa olevan tavoitteen, joka siirtäisi eläkkeensaajat yleisen asumistuen piiriin.
Uusi hallitusohjelma iskee kipeimmin pienituloisiin, kansaneläkkeen varassa eläviin vammaisiin kansalaisiin. Indeksijäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, taksimatkakorvausten omavastuun suurentaminen, sähkö-, kiinteistö- sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset sekä palvelumaksujen nostot ovat kohtuuttomia pienituloisille. Kun eläkkeensaajien asumistukea pitäisi elämisen kustannusten nousun vuoksi nostaa, hallitus on sitä heikentämässä.

Eniten asumistukea menettävät laskelmiemme mukaan itsenäisesti asuvat eläkkeensaajat. Asumistuen leikkaus vähentää takuueläkettä saavien ja vuokralla asuvien vammaisten henkilöiden käytettävissä olevia tuloja enimmillään 100 – 130 €/kk. Vähennyksen suuruuteen vaikuttavat asunnon koko ja asukkaan tarvitsemat apuvälineet. Eniten häviävät ne, joilla on pienimmät tulot suhteessa asumiskustannuksiin.

Leikkaus on järjetön, koska itsenäinen asuminen ja sen tukeminen ovat keskeisiä keinoja kalliin laitosasumisen purkamisessa.
Leikkausten seurauksena kasvava määrä vammaisia kansalaisia joutuu elämään köyhyydessä ja heidän ostovoimansa vähenee entisestään. Luvattu takuueläkkeen korotus 20 euroa/kk ei tilannetta miksikään muuta.

THL:n helmikuussa 2015 julkaiseman raportin mukaan perusturva ei Suomessa riitä elämiseen. Kuluttajatutkimuskeskus laski vuonna 2014 minimisummat, joilla voi elää kohtuullisesti: yksin asuvalla se on asumisenmenojen jälkeen 675 euroa kuukaudessa ja eläkeläisellä 605 euroa. Raportti osoittaa, että perusturvan varassa elävän tulot jäävät 71 prosenttiin minimistä: yksin asuville 479 euroa kuussa asumismenojen jälkeen ja 430 euroa eläkeläisille. Perusturvalla tarkoitetaan Kelan kautta tulevaa sosiaaliturvaa. Vammaisten henkilöiden tulot muodostuvat käytännössä takuu- ja kansaneläkkeestä.

Laskelmamme osoittavat, kuinka eläkkeensaajien asumistukeen aiottu leikkaus kohdistuu vammaisiin ihmisiin eri asumismuodoissa ympäri Suomea. Leikkaus johtaa vammaiset eläkkeensaajat pysyvästi toimeentulotuelle. Tämä ei ole ihmisarvon eikä ihmisoikeuksien mukaista. Se johtaa myös sosiaalityön ja hallintokustannusten kasvuun kunnissa, kun eläkkeensaajat joutuvat entistä enemmän turvautumaan kunnan kustantamaan toimeentulotukeen.
Suomi on ratifioimassa YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Vetoamme Juha Sipilän hallituksen sosiaaliseen omatuntoon, jotta hallitus ottaa asumistukiasian uuteen tarkasteluun ja peruu tavoitteensa asumistukien yhdistämisestä. Tavoitellun 123 miljoonan euron leikkauksen seuraukset kohdistuvat maamme köyhimpään kansanosaan, eri tavoin vammaisiin henkilöihin.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, joiden alla toimii runsaat 40 järjestöä ja säätiötä.
Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Jouko Hämäläinen
Savon Vammaisasuntosäätiö
p. 040 076 2010
jouko.hamalainen@savas.fi

Järjestöjohtaja Anssi Kemppi
Invalidiliitto
p. 044 765 1313
anssi.kemppi@invalidiliitto.fi

Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen
Kehitysvammaliitto
p. 09 3480 9214
marianna.ohtonen@kehitysvammaliitto.fi

Kumpi oli ensin, päihdeongelma vai masennus? Käsikädessä-lehden uusi numero ilmestynyt

Käsikädessä 3/2015 -lehden teema on Päihteet ja mielenterveys.Kasikadessa_1503_kansi_pieni

Lehdessä käsitellään esimerkiksi masennuksen ja alkoholin monimutkaista ”muna vai kana” -suhdetta – mikä on syytä ja mikä seurausta.

Nuorten huolestuttavan yleistä kannabiksen käyttöä tarkastellaan eri näkökulmista laajssa artikkelissa.

Juoko mummo liikaa? kysytään artikkelissa, joka nojaa tositapahtumiin perustuvaan tarinaan Liisasta. Liisa on eläkkeelle jäätyään alkanut nauttia elämästä kesämökillä ja Espanjan auringossa. Samalla oluen, viinin ja drinkkien nauttiminen karkasi käsistä kohtalokkain seurauksin. Mitä moni ei tiedä, on se, että ikäihmisten alkoholin riskikäytön rajat ovat matalammat kuin muilla aikuisilla.

Kansikuvajutussa tv-kuuluttaja ja radiotoimittaja Maria Jungner  kertoo, miksi hän osallistui 100 päivää ilman viinaa -ohjelmaan ja mitä hän oppi kokemuksesta. Työssään Jungner pyrkii tuomaan asioita esiin pintaa syvemmältä.

Lehdessä on asiaa myös luontoyhteyden hyvää tekevästä voimasta, pätkätöistä, ihmissuhteiden ristiriidoista, omannäköisen elämän tavoittelusta, äitien hätäkahveista sekä tavalliseen tapaan kanssakulkija-tarinoita, uusia tutkimustuloksia mielenterveyden alalta, hyvän mielen vinkkejä, kolumneja, pakina, ristikko ja sudoku.

Lue lisää ja tilaa >>