KÄÄNTÖPUOLIA – Henrietta

Olen ollut viime aikoina julkisuudessa. Esiinnyn videossa, joka kuului Mielenterveyspoolin vaalipaneelin ohjelmaan ja on nyt YouTubessa. Minun haastattelusta oli etusivun juttu Hufvudtadsbladetissa. Olen myös lupautunut puhumaan Aikuispsykiatria 15 – päivillä.

Onhan se itsetuntoa hivelevää, että juuri minun tarinani kiinnostaa. Puhun ja esiinnyn mielelläni, joten oikeastaan tämä on ollut aika hauskaa.

Mutta on siinä kääntöpuolensakin. Nämä eivät ole helppoja asioita, mistä puhun. Puhun sairastamisesta, itsemurhayrityksestä, työn menettämisestä – ylipäätään elämäni vaikeimmista vuosista. Kyllä tämä toipuminen on sillä tavalla tuoretta, että kun tökitään, niin kyllä tuntuu. Terapeuttini näytti kuitenkin vihreää valoa jatkoesiintymisille. Tämäkin toimii osana toipumista.

Puhuminen on vielä aika helppoa mutta siinä vaiheessa, kun näin oman videoni, tuntui pahalta. Olenko minä joutunut kokemaan tuon kaiken? Työn menettäminen tuntui kaikkein pahimmalta ja sehän minulla on edessä kun työkokeiluni syksyllä päättyy. Mikäli MTKL:ssä ei löydy töitä, toivon hartaasti, että joku muu työllistäisi minut.

Kääntöpuolensa on tässäkin. Haikeus työn menettämisestä kertoo, että juuri nyt on elämässä jotain niin arvokasta, että sen menettäminen sattuu. Minulla on työ, jossa viihdyn ja saan toteuttaa itseäni ja työyhteisö, johon jo tunnen kuuluvani. Nyt juuri tarvitaan oppimiani Mindfulness-taitoja: elämän kokemista juuri tässä ja nyt. Olenhan juuri nyt hyvin onnekas ja nautin elämästäni.

Elämäänhän kuuluu onnea ja epäonnea, iloa ja surua. Silloin kun niitä on sopivasti, voidaan kai puhua tavallisesta elämästä. Jos joku muutama vuosi sitten olisi väittänyt, että vielä saan elää tavallista arkea, en olisi uskonut. Nyt koen, että elämäni on hyvin tavallista. Iloitsen siitä!

PS. Mielenterveyden keskusliitto peräänkuuluttaa päättäjiä sitoutumaan Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaan. Samassa yhteydessä osallistuin haastatteluun, joka näkyy alla olevasta linkistä.

Mielenterveyspooli hallitusohjelmasta: Työurien pidentäminen edellyttää kansallista psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa

Mielenterveyspooli_infograafi

Mielenterveyspooli esittää hallitusohjelmaan kansallista psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa. Mielenterveysongelmat syövät 4 miljoonaa työpäivää sairauslomina vuodessa.

Mielenterveyspooli esittää Suomen hallitusohjelmaan psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla noin 5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Ohjelma tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja julkisen talouden vakauttamista ja tuottaa sitä sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, jota tarvitaan kestävään talouskasvuun, työllisyyden parantumiseen ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Lähes puolet ennenaikaisista eläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmat ovat yksi maamme suurin työvoimaa vähentävä tekijä; niiden vuoksi työmarkkinoilta häviää vuosittain lähes 4 miljoonaa työpäivää.

Työuria voidaan pidentää sekä vähentämällä työttömyyden aiheuttamia mielenterveysongelmia, edistämällä mielenterveysongelmiin sairastuneiden paluuta työelämään että vahvistamalla työyhteisöjen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä.

Mielenterveyden häiriöt koskettavat suoraan neljäsosaa suomalaisista. Jokaisella heistä on myös läheisiä, joilla on kohonnut riski sairastua itse masennukseen ja stressiperäisiin sairauksiin. Psyykkinen terveys on saatava osaksi kansanterveystyötä. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä.

Mielenterveyspooli muistuttaa, että terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn sijoitettu pääoma maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa, ja viidessä vuodessa moninkertaisesti.

Kansalaisten mielenterveys ei parane mielenterveyspalveluja lisäämällä, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa.

OECD patistaa tuoreessa raportissaan jäsenmaita puuttumaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kansalaisten mielenterveysongelmiin sekä peräänkuuluttaa terveyssektorin ja työelämän yhteisiä ponnistuksia työikäisten mielenterveyden edistämiseksi.

Tästä voit ladata: Mielenterveyspooli_infograafi pdf

Lisätietoa:

Pia Hytönen, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja, +358 45 263 1690, pia.hytonen@finfami.fi

OECD:n 4.3.2015 julkaistu raportti ”Fit mind, fit job. From evidence to practice in mental health and work”, URL: http://www.oecd.org/els/emp/mental-health-and-work.htm

 

Vaalipaneelissa esitetyt inserttivideot:

https://youtu.be/5eg8Vtm4OT0

https://youtu.be/8SvtJ2FcZNw

Mielenterveyspoolin järjestämä vaalipaneeli 24.3.2015 julkaistaan keskiviikkona 25.3. videotallenteena.

 

Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Pooli edustaa yli 20 mielenterveyspuolella toimivaa järjestöä ja yhteistyöelintä. Sen puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Pia Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista.

www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli/

 

Mielenterveyspooli järjestää Psyykkisen hyvinvoinnin vaalipaneelin 24.3.2015

Kaksi nopeinta mahtuu mukaan seuraamaan Psyykkisen hyvinvoinnin vaalipaneelia. Ilmoittautumiset: jaana.humalto(at)finfami.fi.

Mielenterveysongelmat vievät vuosittain Suomelta neljä miljoonaa työpäivää. Yli 110 000 ihmistä on parhaillaan työkyvyttömyyseläkkeellä psyykkisen sairauden vuoksi. Oikeilla palveluilla merkittävä osa heistä voisi kuntoutua takaisin töihin.

Voiko tuleva hallitus tehdä psyykkisestä hyvinvoinnista Suomelle voimavaran?

Mielenterveyspoolin vaalipaneelissa puolueiden ehdokkaat käsittelevät muun muassa ennaltaehkäisyn ja avohoidon keinoja, itsemurhien ehkäisyohjelmaa, kuntoutumista tukevien palvelujen epätasaista jakautumista sekä omaishoitajien asemaa.

Paikka: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Auditorio, Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki

Aika: 13.00-14.30

Keskusta: Paula Sihto, osastonhoitaja, Seinäjoki
Kokoomus: Sari Sarkomaa, kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Helsinki
Kristillisdemokraatit: Tiina Tuomela, LTT, lastentautien erikoislääkäri, Vantaa
Perussuomalaiset: Krista Juurikko, psykiatrinen sairaanhoitaja, Helsinki
RKP: Sebastian Weckman, tiedotuspäällikkö, kulttuurityöntekijä, Helsinki
SDP: Mikko Salmi, pastori, kansanedustajaehdokas, Oulu
Vasemmistoliitto: Kai Sadinmaa, teologian maisteri, pappi, Helsinki
Vihreät: Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Helsinki

Juontaja toimii Yle Puheen Lanttulataamosta tuttu tuottaja Heidi Laaksonen.

Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Pooli edustaa yli 20 mielenterveyspuolella toimivaa järjestöä ja yhteistyöelintä. Sen puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Pia Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista.

Lisätietoa: Viestintä- ja markkinointijohtaja Helena Hulkko, Mielenterveyden keskusliitto 050 582 22 11

Soittajalle maksuton vertaistukipuhelin

Mielenterveyden keskusliitolla on uusi soittajalle maksuton puhelinnumero 0800 177 599, joka on liiton vertaistukipuhelin. Tähän numeroon vastaavat liiton kouluttamat kokemusasiantuntijat, joilla on omakohtaista kokemusta psyykkisestä sairaudesta, hoidosta ja kuntoutumisesta. Maksuttomaan vertaistukipuhelimeen vastataan ma, ke ja pe klo 10-15.

Neuvontanumeroon 0203 91920 vastaavat kuntoutusneuvojat viitenä päivänä viikossa.

Keskustelutilaisuus maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnista

Mielenterveyden keskusliitto osallistui keskustelutilaisuuteen maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnista 17.3.2015 Stoassa. Paneelissa pohdittiin, miten edistämme nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja miten puutumme ongelmiin. Tunnelma oli lämminhenkinen, keskustelu vilkastui illan kuluessa, loppuvaikutelma oli myönteinen ja jatkoa odottava.

PUHUMALLA YMMÄRRÄN – Henrietta

Eilen oli puhumassa Work goes happy – tapahtumassa Vanhassa Satamassa siitä, minkälaista on palata kuntoutuneena työelämään. On hienoa päästä kertomaan tällaista ilosanomaa työnantajille.

Samalla kuitenkin oli itsetutkiskelun paikka. Minulta kysyttiin, minkä olisin aikanaan toivonut olevan toisin.

Psyykkinen sairastuminen oli valtava järkytys, siihen liittyi pelkoa tulevaisuudesta, suunnaton ahdistus ja häpeä. Olisin hyötynyt siitä, jos olisin uskaltanut häpeästäni huolimatta jäädä aikaisemmin ja pidemmäksi aikaa hoitoon.

Lääkärit kyllä kehottivat jäämään pidemmälle sairaslomalle ja jäämään pidemmäksi aikaa sairaalahoitoon. Mutta en uskaltanut – pelkäsin menettäväni työni. Ja niinhän siinä sitten kävi. Mutta ei olisi tarvinnut käydä, jos olisin kokenut työpaikkani turvatuksi ja olisin uskaltanut hoitaa sairauttani sen vaatiman ajan.

Mutta olenko viisastunut yhtään? Jos minulle nyt tulisi tarve sairaslomaan psyykkisistä syistä, hoitaisinko itseäni oikea-aikaisesti vai vetäisinkö jaksamiseni äärimmilleen. Minulla on fantastinen esimies ja kannustava työyhteisö, mutta silti tuntuisi vaikealta tuottaa sekä heille että itselleni pettymys.

Luotan kuitenkin siihen, että minun viisas mieli kannustaa minua hoitamaan itseäni ja tarpeen vaatiessa vaikka huilaamaan hetken. Tuleehan sitä ihmisille nuhakuumeitakin.

 

KOKEMUSASIANTUNTIJA RIKASTAA VIESTINTÄÄ – Helena

Yhä tiiviimmässä tahdissa on tullut tilanteita, joissa Henriettan näkemys viestiemme muotoilusta psyykkisesti sairastuneelle on ollut kullanarvoinen. Kokemusasiantuntijuus viestintätiimissä olisi monessa sote-organisaatiossa varmasti iso apu. Työstämme parhaillaan viestintästrategiaamme. Yhteistyökumppanimme Zeeland piti Henriettan kommentteja viime viikon työpajassamme erittäin tärkeinä.

Viime viikko oli Henriettalle täysi. Valmistelemme erinomaisella järjestöyhteistyöllä Mielenterveyspoolin vaalipaneelia ensi viikolle – hommaa riittää. Henrietta koordinoi maanantaina sairastuneiden tarinoiden videointia paneeliin. Käsikädessä-lehtemmekin on menossa painoon juuri, siellä on hyvä juttu Henriettalta syksyn 2014 Mielenterveysmessuilta Tony Dunderfeldtin stressi-luennolta. Tunnetko muuten itse Dunderfeldtin mainitseman tunteiden ja emootion eron?

Psyykkisesti sairastuneen mukaan ottaminen työelämään tuo mukanaan vastuuta hänen jaksamisestaan. Tällä viikolla koitan hillitä Henriettan työkuormaa ja sovimme lyhyempiä päiviä.

Sairaanhoitajapäivillä palkinto skitsofrenian uusiutumista ehkäisevälle työryhmälle

Vuoden 2015 Ihmisen parhaaksi -palkinto luovutetaan tänään Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan psykoosilinjan, Peijaksen sairaalan, osastolle P1. Osasto on kehittänyt skitsofrenian uusiutumista ehkäisevää toimintamallia, joka tunnetaan myös nimellä Feeniks-projekti. Ihmisen parhaaksi -palkinnon arvo on 5000 euroa, ja sen lahjoittajina ovat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy.

Ihmisen parhaaksi -palkinnon ottaa vastaan Sairaanhoitajapäivien avajaisissa psykoosiklinikan osastonhoitaja Lars Liljeström, joka on toiminut Feeniks-projektin koordinoijana sen alusta asti eli vuodesta 2012. Projektin ansiosta skitsofreniapotilaiden osastojaksot ovat pienentyneet merkittävästi.

– Toimintamallin tavoitteena on sitouttaa skitsofreniaa sairastavia avohoitopotilaita lääkehoitoon ja sitä kautta estää psykoosin pahenemisvaiheita ja sairaalaan joutumista. Ennen toimintamallin aloittamista potilaat palasivat takaisin osastolle vain muutaman päivän päästä sieltä lähdettyään, toteaa Liljeström.

Lääkehoitoon sitoutumista estää se, että potilaat lopettavat lääkkeidenkäytön silloin, kun olo alkaa tuntua paremmalta. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna skitsofreniaa, vaan ne pitävät oireet poissa tai lieventävät niitä. Feeniks-projektissa lääkehoito toteutetaan injektiolääkityksenä joko kahden viikon välein tai kerran kuukaudessa. Lääkehoitoon sitouttamisen lisäksi toimintamallin tarkoituksena on myös psykoedukaatio eli tiedon antaminen mm. lääkehoidon tärkeydestä sekä potilaille että heidän omaisilleen.

– Monesti myös skitsofreniaan sairastuneen omaisella on kysymyksiä tai huolia hoidosta, joten tarjoamme tietoa ja apua myös heille. Omaisten ryhmä kokoontuu joka toinen viikko, ja tapaamisissa on aina mukana myös potilaita kertomassa heidän näkökulmastaan, mitä skitsofrenia on. Jatkossa koulutamme Feenix-ryhmän osallistujista myös vertaistukijoita ja kokemusasiantuntijoita muille skitsofreniaa sairastaville, Liljeström sanoo.

Vaikuttavat tulokset

Feeniks-projektiin kuuluu 10 potilasta, ja ennen projektin alkua heidän keskimääräinen sairaalassaoloaikansa oli 180 päivää vuodessa. Vuoden jälkeen hoidon aloittamisesta kahdeksan kymmenestä oli pysynyt ilman sairaalahoitoa. Kahdella sairaalahoidossa olleella potilaalla sairaalapäivien määrät olivat huomattavasti aiempaa pienemmät. Yksi projektissa mukana olleesta on työllistynyt aktiivisesti ja toinen on mukana Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä harjoitteluohjelmassa.

– Yhteiskunnan kannalta Feeniks-projektin toimintamalli on säästänyt yli 300 000 euroa vuodessa sairaalajaksojen vähentymisenä. Merkittävää on myös se, että potilailla on mahdollisuus kuntoutua riittävästi osallistuakseen työelämään, Liljeström listaa.

Feeniks-projekti on saanut paljon hyvää palautetta potilailta ja heidän omaisiltaan. Toimintamalliin ovat käyneet perehtymässä psykoosipoliklinikat eri puolilta Suomea.

– Toimintamallilla on saatu hyviä tuloksia aikaan ja potilaille on tullut tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän paranemisensa on tärkeää. Kuvaavaa on se, että toimintamallin nimi eli Feeniks-projekti tuli suoraan osallistujilta, Liljeström sanoo.

Ihmisen parhaaksi -palkinto

Ihmisen parhaaksi on tunnustuspalkinto väestön hyvinvoinnin edistäjälle, ja se jaetaan vuosittain Sairaanhoitajapäivillä. 5 000 euron arvoisen palkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy. Tänä vuonna palkinto myönnetään kahdeksannen kerran.

Ihmisen parhaaksi -palkinto voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Ihmisen parhaaksi 2015 -palkintoraadissa olivat Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto ja markkinointipäällikkö Johanna Parmanen, Sosiaali- ja terveysministeriöstä TtT, neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki, pääsihteeri Ritva Halila sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukuntaEtenestä, Itä-Suomen yliopistosta hoitotyön lehtori Mari Kangasniemi, Sairaanhoitaja-lehdestä päätoimittaja Eva Agge ja sekä Messukeskuksesta tiedottaja Antti Karjunen.

Lisätietoja:
https://sairaanhoitajat.fi/2015/ihmisen-parhaaksi-palkinto-skitsofrenian-uusiutumista-ehkaisevalle-tyoryhmalle/

MTKL historiankirjoihin – Sydänmaanlakka löi viimeisen pajatsolyönnin

Helsingin keskustassa koettiin keskiviikkona 11.3. historiallinen hetki, kun RAY luopui viimeisestä pelikäytössä olleesta Pajatsostaan. Pajatson viimeisen lyönnin löi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, joka paljasti nuorena poikana huijaneensa monta pajatsoa tyhjäksi.

Mielenterveyden keskusliitto iloitsee, että mielenterveys aiheena sai oman puheenvuoronsa kansanterveystyön tukemisen ikonille pidetyssä tilaisuudessa. Mielenterveys ja sen tuoma osattomuus on keskeinen ratkaisuja vaativa alue Suomen tulevassa pärjäämisessä. Mielenterveysongelmat on suurin työurien katkaisija; mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat toiseksi suurin syy myönnetyille eläkkeille tuki-ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. Joka päivä 7 alle 34-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Moni heistä haluaa ja pystyy töihin.

– Suomen ainutlaatuinen järjestötoiminta on suunnattoman tehokas toimintamuoto mielenterveysongelmien vähentämisessä. Helposti lähestyttävillä järjestöillä on valtava rooli sekä mielenterveysongelmien ehkäisyssä että psyykkisesti sairastuneen tuomisessa takaisin arjen ja työelämän vetoon. Vertaisuus ja matala kynnys ovat tässä avainasemassa, muistutti Sydänmaanlakka ennen viimeistä pajatsolyöntiään.

Lue RAY:n tiedote linkin takaa.Näyttökuva 2015-3-11 kello 12.44.48

http://www2.ray.fi/fi/ray/ajankohtaista/viimeinen-pajatso-on-hiljentynyt

Arkkipiispan köyhyysryhmän esitys

Mielenterveyden keskusliitto oli mukana 10.3. julkistamassa arkkipiispan köyhyysryhmän esitystä tulevaan hallitusohjelmaan. Alla on Kirkon tiedotuskeskuksen tiedote esityksestä julkistustilaisuudesta sekä esitys liitteenä:

Arkkipiispa Kari Mäkinen kutsui viime lokakuussa koolle laajapohjaisen köyhyysryhmän laatimaan yhteisen vetoomuksen keväällä muodostettavalle uudelle hallitukselle.

Ryhmä on nyt saanut valmiiksi esityksen, joka sisältää sekä yleislinjauksia että konkreettisia toimenpide-esityksiä hyvinvointi- ja terveyseroihin puuttumiseksi ja niiden vähentämiseksi.

”Arvostan suuresti, että kaikki mukaan kutsutut ottivat kutsun vastaan ja saimme aikaan yhteisen esityksen. Lopputulos kertoo vahvasta yhteisestä eettisestä tahdosta. Toivon, että esitys otetaan vakavasti huomioon hallitusohjelmaa tehtäessä”, arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo.

Arkkipiispan mukaan työryhmän keskeisimpiä linjauksia on, ettei maassamme tehtäisi erillistä köyhyyspolitiikkaa.
”Koko yhteiskuntapolitiikkaa, olipa kyse talous-, sosiaali-, vero-, koulutus- tai asuntopolitiikasta, tehtäessä on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulma”, Kari Mäkinen toteaa.

Köyhyysryhmässä on ollut mukana keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita: Akava, EK, SAK, STTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Mielenterveyden keskusliitto, Työterveyslaitos ja Helsingin Diakonissalaitos. Esityksen ovat lisäksi allekirjoittaneet lapsiasiavaltuutettu ja Takuu-Säätiö.

Köyhyysryhmä kokoontui talven mittaan useaan otteeseen. Ryhmän puheenjohtajana toiminut arkkipiispa kuvailee työskentelyä rakentavaksi ja määrätietoiseksi. Taustatyötä teki laaja eri tahojen edustajista koostunut asiantuntijaverkosto.

Julkistamistilaisuudessa ovat mukana arkkipiispa Kari Mäkinen sekä köyhyysryhmässä mukana olleiden toimijoiden edustajia.

Lisätietoja köyhyysryhmän esityksen sisällöstä:
professori Juho Saari, p. 040 828 1027, juho.saari@uef.fi

Liite

• – KÖYHYYSRYHMÄN ESITYS HALLITUSOHJELMAAN.pdf