Case tasa-arvoinen avioliittolaki – liitto on moniääninen

Joissain medioissa sekä keskustelupalstoilla on viime päivinä kysytty Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) hallituksen ja sen puheenjohtajan Kari Tolvasen kansanedustajana ottamista kannoista tasa-arvoiseen avioliittolakiin.

MTKL:n luottamuselinten kannat ovat demokraattisessa menettelyssä sovittuja kannanottoja, jotka edustavat liittoa. Liitto puolestaan on otanta Suomen kansasta.

Mielenterveyden keskusliitossa ja sen hallituksessa on ja tuleekin olla ihmisiä, joilla on erilainen näkemys yhtä hyvin tasa-arvoisesta avioliittolaista kuin jostakin toisestakin asiasta. Moniarvoinen ja montaa eri mielipidettä ja näkemystä edustava hallitus tekee parempia päätöksiä kuin yksiulotteisesti ja kapeasti jotain näkökulmaa edustava hallitus. Asioista keskustelemalla ja sopimalla saadaan vaikeatkin asiat hoidettua.

Liitossa on monta erilaista ääntä. Me kaikki pyrimme edistämään mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin teemoja parhaaksi katsomallamme tavalla. Meidän kenttämmekin on asian suhteen jakautunut. Kentältä tulee viestiä puolesta ja vastaan ja tämä on hyvä. Kriittinen puheenvuoro on usein hyvä asia, joskus jopa arvokkaampi kuin myötäsukainen. Tällöin saa perustella omaa näkemystään ja sitä tulee pohdittua huolella.

Liiton hallituksen kanta: http://mtkl.fi/tasa-arvoinen-avioliittolaki-lisaisi-hyvinvointia/

Kari Tolvanen perustelee äänestystään kansanedustajana:

– Minulla ole yhtään mitään esimerkiksi rekisteröityjä parisuhteita tai kenenkään seksuaalisista suuntautumista vastaan.

– Tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloitteessa minua kaihertaa lain valmistelun puutteellinen taso. Vaikuttavuusarvio esimerkiksi lasten asemasta puuttuu täysin ja se on minun sekä myös asiantuntijoiden mielestä välttämätöntä tehdä ennen lain hyväksymistä.

– Mielestäni ei ole oikein, että vuosia adoptiolasta odottaneet avioparit eivät saa lasta ulkomailta, jos ko. laki tulee meillä voimaan. Esimerkiksi Ruotsissa näin on käynyt, kun eräät maat ovat lopettaneet lasten antamisen kaikille. Tämäkin vaatii lisäselvityksiä.

– Kansalaisaloitteen kohtalosta äänestetään ensi viikon perjantaina täysistunnossa. Sen jälkeen tilanne varmaankin rauhoittuu. Jos aloitetta ei hyväksytä, toivon, että siitä on maininta ensi kevään tulevassa hallitusohjelmassa. Tällöin lain valmistelu tehdään laadukkaasti ja siinä huomioidaan kaikki osapuolet.

Varhainen tunnistaminen parantaa skitsofrenian ennustetta

Skitsofrenia on yksi maailmanlaajuisista kansanterveysongelmista. Se on pitkäkestoinen, suurta kärsimystä aiheuttava ja usein myös krooninen sairaus, joka puhkeaa yleensä nuorena. Hyvällä hoidolla on mahdollisuus parantua oireettomaksi. Avainasemassa on sairauden varhainen tunnistaminen. Aihetta käsiteltiin seminaarissa tiistaina 18.11. Helsingissä Mielenterveysmessuilla.

– Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja aikaisin aloitetulla hoidolla, lääketieteen tohtori Tanja Svirskis sanoi.

Skitsofrenian oireita ovat esimerkiksi aistiharhat, harhaluulot, tunteiden latistuminen ja toivottomuus. Psykoosiin joutuminen on sille tunnusomaista. Mutta jo ennen ensimmäistä psykoosia voi ennakoivia merkkejä olla usean vuodenkin ajan. Tällaisia ovat mm. ahdistuneisuus, vetäytyminen tai kognitiivisten taitojen heikkeneminen.

– Erot muuhun väestöön ovat kuitenkin hyvin pienet, sillä kuka tahansa voi esimerkiksi liikaa valvottuaan kokea hetkellisesti aistiharhoja. Ennakoivia merkkejä on vaikeaa huomata ja vaikka ne huomattaisiinkin, niistä ei aina ajatella seuraavan skitsofreniaa, sillä esimerkiksi masennuksessa voi olla samanlaisia tuntemuksia, Tanja Svirskis sanoi.

Sairauden puhkeamiseen voidaan vaikuttaa.

– Varhainen hoitoon hakeutuminen kannattaa aina. Mitä aiemmassa vaiheessa saa hoitoa, sitä helpompaa on palata normaaliin arkeen. Ennakko-oireiden perusteella ei voi vielä tehdä diagnoosia, mutta tämä vaihe on tärkeää tunnistaa. Kun sairaus on puhjennut, ensimmäiset viisi vuotta ovat kriittisiä ennusteen kannalta, Tanja Svirskis sanoi.

Ylilääkäri Tommi Väyrynen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä on samaa mieltä varhaisen tunnistamisen tärkeydestä.

– On tärkeää panostaa kunnolla hoitoon sairauden alkuvaiheessa, viimeistään silloin, kun on ensimmäinen psykoosi. Tavoitteena on saada sairaus vähäoireiseksi ja palauttaa toimintakykyä, Väyrynen sanoi.

Skitsofrenian riskiryhmiä on kartoitettu ja mahdollisia riskitekijöitä tutkittu. Näitä ovat esimerkiksi sikiön kehityshäiriöt, varhainen traummatisoituminen lapsuudessa tai maahanmuutto. Sairauden perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta aivoista on kuvantamisella löydetty muutoksia.

Skitsofreniaan liittyy myös geneettinen alttius. Henkilö, jonka lähisukulaisia on sairastunut skitsofreniaan, on tavallista suuremmassa vaarassa sairastua, jos perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa on epäselvyyttä ja stressaavuutta. Hyvät, lämpimät ihmissuhteet lapsuuden ja nuoruuden aikana ovat taas sairaudelta suojaavia tekijöitä.

– Kaikki riskiryhmässä olevat eivät sairastu, Tanja Svirskis painotti.

Hoidolla voidaan vaikuttaa sairauden kulkuun

Ylilääkäri Tommi Väyrynen kiteytti hoidon tavoitteet kolmeen kohtaan: vähäoireisuus, sairauden uusiutumisen välttäminen ja kuntoutus remissiovaiheessa. Paras hoitotulos saadaan, kun potilaalla on pitkäkestoinen luottamuksellinen hoitosuhde, yksilöllinen hoitosuunnitelma, sopiva lääkitys, kognitiivista terapiaa ja muuta tukea.

– Ei ole olemassa yhtä hoitoa, jolla kaikkia voidaan auttaa, vaan hoito ja kuntoutus riippuvat siitä, millaisia oireita henkilöllä on, Tommi Väyrynen sanoi.

Monen potilaan on vaikea sitoutua hoitoon. Syitä on useita, kuten sairauden tunnon puute, tiedon vähäisyys, lääkehoidon monimutkaisuus tai se, että henkilö on koditon ja hänellä on toimeentulovaikeuksia tai hänellä on samanaikainen päihdeongelma, jolloin voimavaroja itsestään huolehtimiseen ei ole.

– Ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi sairaalahoidossa olleista suomalaisista jopa 54 % ei käyttänyt psykoosilääkkeitä kuukauden kuluttua sairaalahoidon päättymisestä. Tässä on suuri riski akuutin psykoosin ja sairaalahoidon tarpeen uusiutumisesta, Tommi Väyrynen sanoi.

– Lääkityksessä pyritään pienimmällä vaikuttavalla annoksella saamaan suurin mahdollinen hyöty. Jos potilas on huonosti hoitoon sitoutunut, pitkävaikutteisilla, säännöllisesti annettavilla injektioilla lääkitys saadaan onnistumaan paremmin, Väyrynen lisäsi.

Uusiutuminen on tavallista, jos lääkehoito lopetetaan.

– Niistä, jotka kahden vuoden oireettoman jakson jälkeen jättävät lääkkeet, 80 prosentin kohdalla psykoosi uudistuu. Jokainen psykoosi vie toimintakykyä alaspäin eikä osa toivu enää ennalleen, joten on tärkeää saada vähäoireinen vaihe pysymään mahdollisimman pitkään. Jos psykoosit saadaan estettyä, toimintakyky voi jopa parantua, Väyrynen sanoi.

Väyrynen on huolissaan siitä, että Suomessa ei aina pääse psykiatriseen hoitoon.

– Skitsofrenian hoidossa joustavat palvelut ovat tärkeitä. Potilaan tulee tietää, mikä on nopea reitti hoitoon silloin kun avun tarve on suuri. Joskus on myös aiheellista hoitohenkilöstön mennä potilaan luo kotiin eikä toisinpäin, Väyrynen sanoi.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä Suomen skitsofreniayhdistyksen ja Janssen-Cilag Oy:n kanssa.

FAKTAA

– 1 % väestöstä sairastuu elinaikanaan skitsofreniaan maailmanlaajuisesti
– Suomessa on 50 000 skitsofreniaa sairastavaa, joista n. 15 % asuu eriasteisissa tuetuissa asumisyksiköissä ja n. 13 % saa vuoden aikana sairaalahoitoa
– Sairautta on eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, vähiten Lounais-Suomessa

Tasa-arvoinen avioliittolaki lisäisi hyvinvointia

Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) kannattaa tasa-arvoisen avioliittolain säätämistä. Liitto haluaa kuluvalla Mielenterveysviikolla muistuttaa lain merkityksestä suomalaisten mielenterveysongelmien ehkäisylle.

Mielenterveysmessujen 2014 yhteydessä kokoontunut MTKL:n hallitus linjasi kokouksessaan 18. marraskuuta, että tasa-arvoinen avioliittolaki lisäisi kansalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä luomalla yhteiskuntaan aiempaa sallivampaa ilmapiiriä ja edistämällä kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Kansalaisaloite laista käsitellään lakivaliokunnassa 20.11.

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymällä eduskunta välittäisi kansalaisille viestin siitä, että kaikki Suomen kansalaiset sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta ovat samanarvoisia. Lain kauaskantoiset vaikutukset todennäköisesti vähentäisivät suomalaisten syrjäytymisen kokemusta, päihdeongelmia, itsemurhia ja niiden yrityksiä sekä parantaisivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien elämänlaatua ja itsetuntoa.

Seksuaalisuus ja sen hyväksyminen on merkittävä asia yksilön kehitykselle. Mielenterveyden keskusliiton mielestä on tärkeää, että jokainen ihminen seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta saa olla sekä itselleen että muiden edessä sellainen ihminen, joka on. Salaisuuden kantaminen aiheuttaa tutkitusti stressiä ja voi uuvuttaa ihmisen. Itsensä hyväksymisen vaikeudesta kumpuava ahdistus voi aiheuttaa myös päihteiden käytön ongelmia. Hoidon hakemisen kynnys on entistä suurempi, jos oman identiteettinsä joutuu salaamaan syrjinnän pelossa.

Kyseessä on mitä suurimmissa määrin myös ihmisoikeuskysymys. Yhdenvertaisella kohtelulla yhteiskunta osoittaa samaa sukupuolta olevat parit samanarvoisiksi eri sukupuolta olevien parien kanssa ja tunnustaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien olevan täysvaltaisia yksilöitä. Avioliittolaki koskee myös lapsia ja nuoria. Toteutuessaan se antaisi sateenkaariperheiden lapsille, heidän vanhemmilleen ja lähiympäristölleen selkeän viestin siitä, että heidän perheensä on yhtä arvokas kuin muutkin perheet. Yhteiskunnan salliva ilmapiiri auttaisi herkässä kehitysvaiheessa olevia nuoria muodostamaan oman seksuaali-identiteettinsä ilman häpeää ja pelkoa ja näin ollen auttaisi ehkäisemään nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia.

Lisätiedot medialle:

Merja Karinen, lakimies, p. 050 561 7416, merja.karinen@mtkl.fi
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Tuore Nuori mieli -opas neuvoo nuorten kielellä

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyshäiriöstä. Lievempi psyykkinen oireilu kuten masennus on vieläkin yleisempää. Mutta mistä nuori voi saada apua? Kenen puoleen kääntyä? Nuoren on tärkeää tietää, että kaikesta voi selvitä, eikä hän ole ongelmiensa kanssa yksin.*

Mielenterveyden keskusliitto vastasi tähän tarpeeseen Nuori mieli -oppaalla. Opas on tehty yhdessä nuorten kanssa. Mukana olleet nuoret tulevat erilaisista taustoista. Osa on selvinnyt masennuksesta, joku vanhemman itsemurhasta, joku syömishäiriöstä. Osa on vielä matkalla omassa toipumisessa, mutta haluaa kertoa toisille nuorille että suunta on jo muuttunut, apua löytyy.

Nuori mieli -opas on tietopaketti nuorten mielen kysymyksiin. Se on suunniteltu nuorten tarpeisiin, mutta siitä löytyy neuvoja myös heidän lähellään olevien aikuisten avuksi. Teos käy läpi murrosikään, mieleen, seksuaalisuuteen ja ystävyyssuhteisiin liittyviä asioita ja ongelmakohtia.

Nuori mieli sopii: kouluterveydenhuoltoon, oppilaille ja opiskelijoille, nuorisotaloille, nuorisoneuvoloille, harrastusryhmille, seurakunnille, kaikille nuorten parissa työskenteleville.
Oppaasta poimittuja nuorten sitaatteja:

” Mun vanhempien masennus vaikutti muhun aika rankasti. Onneksi sain apua terapiasta”
” On tärkeää muistaa, ettei ole yksinäisyyden ongelman kanssa yksin”
” Älä anna syntyperäsi tai kulttuurisi määrittää sinua, ne eivät ole sama kuin sinä itse”
” Mun isä teki itsemurhan, ja ajattelin etten ikinä enää ole onnellinen. Tuki ja terapia on kantanut, ja voin jo hyvin. Kaikesta voi selvitä”

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja.
Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistyvät hoitoa ja kuntoutusta vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammattilaisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 170 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia. 

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: www.ray.fi

* Lähde: THL: Nuorten mielenterveyshäiriöt – Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille.

Nuorimieli_kansi_cmyk

Pertti Salovaarasta Hyvän mielen lähettiläs

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt Hyvän mielen lähettilääksi 2015 Pertti Salovaaran. Mielenterveysmessuilla 2014 julkistettu nimitys on tunnustus mielenterveyden hyväksi tehdystä työstä.

– Mielen sairastaja ei ole koskaan yksin vaikeuksiensa kanssa, muistuttaa palkittu Pertti Salovaara. – Samanlaisten ongelmien kanssa painivia löytyy maastamme pilvin pimein. Siksi ongelmista on hyvä puhua ja näin keventää taakkaa.

– Yhteiskunta ja työelämä on ottanut meistä yliotteen. Se tuntuu määrittelevän meille ihmisyytemme arvoja. Se määrittelee meille, millainen on arvokas elämä ja miten sitä toteutetaan, taustoittaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Salovaaran valintaa.

– Pertti Salovaara on minulle henkilökohtaisesi eräänlainen yhteiskunnan ja elämän vakauden (radio)ääni. Pertillä pitkä työhistoria ja yhteiskunnallisen vakauden ja tieliikenteen sujuvuuden ääni. – Tuntuu lohdulliselle, että juuri tuollainen vakaus sairastui psyykkisesti ja tuli esiin sairautensa kanssa, Sydänmaanlakka jatkaa.

– Pertti Salovaaran tie muistuttaa koko yhteiskuntaa siitä, että me kaikki olemme ihmisiä. Me kaikki olemme hauraita ja meillä kaikilla on yhtäläiset oikeudet mahdollisuuteen sairastua. Mielen sairastuminen ja niiden haasteiden kohtaaminen ei ole vain Mielenterveyden keskusliiton etuoikeus. Pertti Salovaara on meille muistutus siitä, että meidän ihmisten tehtävänä on määrittää ihmisyytemme kautta sekä yhteiskunnallisia että työelämän arvoja.

– Erityisen osuvana muistan median keskustelupalstalla nimimerkin ”lohtu” yleisökommentin: Pertti olet hieno ihminen. Sinulla on suuri lahja näyttää ihmisyyden kasvot meille itsessäsi.

MTKL:n Hyvän mielen lähettilään tunnustus annetaan kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Samalla toivotaan, että tunnustus kannustaa viemään henkisen hyvinvoinnin viestiä eteenpäin jatkossakin.

Mielenterveyden keskusliitto on nimennyt Hyvän mielen lähettilään vuodesta 2004 alkaen. Aikaisempia lähettiläitä ovat muun muassa koomikko Ismo Leikola, risteilyisäntä Petri Lehtinen, taikuri Jarmo Luttinen, Isä Mitro, stand up -koomikko Krisse Salminen, toimittaja Lauri Karhuvaara, laulaja-näyttelijä Samuli Edelman sekä laulaja Anita Hirvonen.

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistyvät hoitoa ja kuntoutusta vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammattilaisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 170 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia.

 

Salovaara

Järjestöillä tärkeä rooli työurien pidentämisessä – mielenterveyskuntoutujat voimavarana yhteiskunnalle

Mielenterveyskuntoutujien työelämäosallisuuden tukeminen kuroo umpeen kestävyysvajetta ja pidentää työuria. Järjestöt tukevat julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla kuntoutujien yhteiskuntaosallisuuden toteutumista. Yhdistystoimintaan osallistuminen on Mielenterveysmessuilla julkistetun tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä osallisuuden vahvistamisessa.

– Yhdistysten toiminta palauttaa yhteiskunnallista osallisuutta, jota mielenterveysongelma on katkonut, kertoo Lapin yliopiston lehtori, YTT Liisa Hokkanen tuoreesta tutkimuksestaan Mielenterveysaktiivien toiminta. – Aktiivien oma kuntoutuminen ja yhteisön kuntoutuminen nivoutuvat yhdistyksissä yhteen toisiaan ruokkivaksi kierteeksi. Yhdessä ollaan valmiimpia kestämään heikkoja hetkiä ja astumaan ulos maailmaan.

Tutkimuksen mukaan mielenterveysyhdistysten toimintaan osallistumisen tärkeimpiä vaikutuksia olivat mielekkään toiminnan lisääntyminen sekä osallisuuden ja kuulluksi tulemisen tunne. Kuntoutuksen ja hoidon jälkeen yhdistystoiminta voi osaltaan tukea kuntoutumista arjessa vertaistuen keinoin, sillä kuntoutuminen on muutosprosessi, jossa muiden ihmisten tuki on ensiarvoisen tärkeää.

Messujärjestäjän Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) 170 jäsenyhdistyksen toiminnan piirissä on noin 30 000 ihmistä. Järjestötoiminta täydentää julkisen sektorin palveluja, joissa jatkuvasti lisääntyy avohuollollinen painotus laitos- ja erikoissairaanhoidon sijaan. Toisin kuin julkinen palvelujärjestelmä, järjestöt voivat tarjota aidosti matalan kynnyksen toimintaa sekä pitkiä tukiprosesseja, arjessa mukana elämistä ja vertaistukea. Matalan kynnyksen toiminnan periaatteisiin kuuluu lähetteettömyys, mahdollisuus anonyymiteettiin, aito asiakaslähtöisyys, maksuttomuus sekä vertaistuki.

Juuri naulattu SOTE-uudistus on myös mahdollisuus lujittaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Matalan kynnyksen toimintaperiaatteet ovat olleet tuloksellisia ja vaikuttavia myös työelämään tukevissa toiminnoissa. Esimerkiksi MTKL:n työ- ja koulutusvalmennuksella on onnistuttu tukemaan työelämän ulkopuolella olevien kuntoutujien työelämään paluuta. Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuksiin on osallistunut 2007-2012 yhteensä 1228 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa, kuntoutuspäätöksen saanutta tai pitkäaikaistyötöntä. Valmennusten tuloksena 67 % kurssilaisista sijoittui joko työmarkkinoille tai opiskelemaan tai jatkoi ammatillista kuntoutumistaan.

MTKL on seitsemän vuoden ajan kehittänyt työelämäosallisuutta yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ja on mukana mm Työelämä 2020 -hankkeessa sekä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimassa Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa.

Vuosittain yli 7000 suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.* Tällä hetkellä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 113 000 kuntoutujaa, joista suurin osa haluaisi tavoitella työelämäosallisuutta omien voimavarojen mukaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistyminen toisi valtion kassaan 830 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kyse on usein hyvin koulutetuista, ammattitaitoisista, motivoituneista ja omat rajansa tunnistavista ihmisistä, kertoo työ- ja koulutuspäällikkö Karoliina Ahonen MTKL:sta. – Työnantajien on tunnistettava tämä voimavara.
Kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti. Mielenterveysongelmat koskettavat jossain elämän vaiheessa noin neljäsosaa suomalaisista.

– Järjestöjen rooli on tukea kuntoutujaa löytämään omat voimavaransa, oppia näkemään itsensä osaajana sekä oman elämänsä asiantuntijana. Ihminen oppii näkemään itsensä omien kykyjensä ja vahvuuksiensa kautta sen sijaan, että keskittyisi sairauksien aiheuttamiin rajoitteisiin.

– Kaikki kuntoutujat eivät halua eivätkä pysty töihin, Ahonen muistuttaa. – Heille tärkeää on merkityksellisen paikan löytäminen yhteiskunnasta. Tämän voi löytää järjestötoiminnan kautta. Se, että kuntoutuja osallistuu neljän seinän ulkopuolella olevaan toimintaan kiinnittää hänet yhteiskuntaan ja estää yhteiskunnalle kalliin syrjäytymisen ja yksilöllisen kärsimyksen.

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistyvät hoitoa ja kuntoutusta vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammattilaisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 190 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia.

Liisa Hokkasen tutkimus ladattavissa: Mielenterveysaktiivien toiminta, Kysely Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille, Lapin yliopisto 2014, http://www.doria.fi/handle/10024/100096

*KELA, Eläketilasto

www.mtkl.fi
Twitter: #mielenterveys2014

 

Turhia kuolemia voidaan ehkäistä kansallisella itsemurhaohjelmalla

16.11.2014Muistokynttilät (jpeg)

Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat olemassa, Mielenterveyden keskusliitto muistuttaa tänään sunnuntaina järjestettävissä Kynttilätapahtumissa.

Joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta. Itsemurhan teki vuonna 2012 873 henkilöä, mikä oli 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmillaan määrä ollut vuonna 1990, jolloin itsemurhia tehtiin 1520.  Määrä on jatkanut laskuaan vuodesta 1991 lähtien, jolloin itsemurhien kehitys saatiin laskuun.

Myös itsemurhayritys on äärimmäinen teko, joka kertoo usein riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista. Vuosittain Suomessa itsemurhaa yrittää jopa 10 000–20 000 henkeä.

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Ohjelmaa ei ole päivitetty ja se on kauan sitten unohtunut.  Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Suomessa itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein ja korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia itsemurhien vähentämiseksi. Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus.  Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat siis olemassa, tarvitaan vain päättäjien tahtoa käynnistää uusi ohjelma Suomeen.

kynttilätapahtuma Bio Rex 019

Kynttilätapahtumien avulla Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) jäsenyhdistyksineen haluaa herättää keskustelua itsemurhien ehkäisemisen tärkeydestä ja käytettävissä olevista keinoista. Aiheesta keskustelivat tänään Helsingissä Bio Rexissa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, MTKL:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen, Suomen Mielenterveysseuran SOS-Kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme sekä Surunauha ry:n puheenjohtaja Matti Nallikari.
– Rautavaaran turma muistuttaa kipeästi tarpeestamme kansalliseen itsemurhien ehkäisyohjelmaan. Samaan aikaan, kun Suomessa mietitään uudistuksia talouden näkökulmasta tarvitsemme rinnalle sosiaalista pääomaa tukeva rakenteita, Olavi Sydänmaanlakka peräänkuulutti.

– Itsemurhien ehkäisyohjelma toisi yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, totesi kansanedustaja, MTKL:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolvanen. – Itsemurhien vuosikustannus on Suomelle nyt noin miljardi euroa.

Tapahtumassa nähtiin myös Mouka filmin dokumenttielokuva Näin unta elämästä. Tilaisuuden jälkeen kello 18 alkaa Narinkkatorille johtava kynttiläkulkue, jonka jälkeen laskettiin kynttilät itsemurhassa kuolleiden muistolle Kampin kappelin edustalle. Kynttilätapahtumilla käynnistyy myös valtakunnallinen Mielenterveysviikko.

Läheisensä menettäneet tarvitsevat läsnäoloa ja arkisia tuen eleitä

Vuosittain yli 800 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla niin suuri, että lähiomaisten koko elämä lamaantuu.

Usein tilanteeseen liittyy myös häpeää, suuttumusta ja vihaa, joiden käsittelyssä läheiset tarvitsevat huomattavan paljon tukea. Itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä. Häpeän voi aiheuttaa tunne siitä, ettei pystynyt pitämään hengissä itselleen tärkeintä ihmistä. Järkytyksen jälkeen saattaa seurata myös helpotus, josta läheinen helposti tuntee huonoa omatuntoa. Tavallista on, että omaiset alkavat syytellä toisiaan, terveydenhuoltoa, menehtynyttäkin. Olisi tärkeää pystyä välttämään tämä kehä antamalla omaisille riittävää tukea. Avuksi tarvitaan psykoterapiaa, vertaistukea ja omia läheisiä.

Puhumalla itsemurhista voidaan ehkäistä niitä tapahtumasta. Kun puhutaan itsemurhista, on puhuttava myös selviytymisestä, toivosta ja tulevaisuudesta – ei kuolemasta. Kun puhutaan itsemurhasta, puhutaan elämästä. Tänään sunnuntaina syttyvät tuhannet kynttilät ympäri Suomen kunnioittamaan itsemurhan uhrien muistoa sekä lisäämään itsemurhista puhumisen kulttuuria.

 
Kuinka kohdata itsemurhassa läheisensä menettänyt?

Neuvot on koottu haastattelemalla itsemurhan uhrien omaisia.

  • Omaisen elämä kapenee heti itsemurhan jälkeen niin pieneksi, että sitä on ulkopuolisten vaikea ymmärtää.
  • Eniten apua tarvitaan perusarkeen.
  • Heti tapahtuneen jälkeen voi huolehtia perusasioista: että hän syö, nukkuu ja käy vessassa.
  • Jos perheessä on lapsia, on tärkeää, että arki jatkuu jollain tavalla normaalina.
  • Vie omaisille vaikka makaronilaatikkoa ja leivo pullaa. Imuroi. Vie lapsia ulos leikkimään.
  • Jos lapsiperhe ei saa tukea perheneuvolastaa, mene terveyskeskukseen, vaadi apua. Terapian saaminen on tärkeää tunteiden käsittelemiseksi.
  • Ole rinnalla vaikket osaisi sanoa mitään, kuuntele. Lohduttaa voi muistamalla, olemalla läsnä, hiljentymällä.
  • Lue omaisen reaktioita ja päättele niiden avulla, mitä hän pystyy ottamaan vastaan.
  • Ihminen ei muutu toiseksi, vaikka hän on kohdannut läheisen itsemurhan.
  • Yhdessä toisten saman kokeneiden kanssa voidaan hiljentyä surun ja kivun ääreen. Vertaistuki oikealla hetkellä on tärkeää.

”Musta tuntuu että isä ei oikein edes ymmärtänyt mitä se teki, ja miltä se musta tuntui että se itse halusi kuolla.”
– Nico, 11 v.
”Puolison itsemurhan kautta koko perheemme kuoli hetkellisesti”
– Maria, 35 v.

Tiedote: Järjestöt vaativat: Verkkopalvelujen esteettömyydestä säädettävä direktiivillä

Lehdistötiedote 7.10.2014

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla.

Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti näkövammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille.

– Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

– Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta.

Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.

-Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin.  Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta.

Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut.

– Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta.

 

Lisätietoa: Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta, p. 040 4198962, jenni.vainioranta(at)kuluttajaliitto.fi

 

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erilaisissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa aiheissa. Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä. Vuoden teemoina ovat lapset ja nuoret sekä sosiaali- ja terveysala.

Kuluttajaparlamentin vuosittainen toiminta huipentuu eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, jossa järjestöt päättävät äänestämällä lopullisesti osallistumisestaan parlamentin kannanottoihin.

 

Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaativat seuraavat järjestöt:

 

ADHD-Liitto ry

Aivovammaliitto ry

A-klinikkasäätiö rs

Allergia- ja astmaliitto ry

ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Hengitysliitto ry

Invalidiliitto ry

Kehitysvammaliitto ry

Kotien Puolesta Keskusliitto ry

Kuuloliitto ry

Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Marttaliitto ry

Mielenterveyden keskusliitto ry

Nuorten Kotkien Keskusliitto ry

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry

Perussuomalaiset Nuoret ry

Sateenkaariperheet ry

Sininauhaliitto ry

Suomen Diabetesliitto ry

Suomen Kilpirauhasliitto ry

Suomen Monikkoperheet ry

Suomen nuoret lesket ry

Suomen Parkinson-liitto ry

Suomen Potilasliitto ry

Suomen Setlementtiliitto ry

Suomen Sydänliitto ry

Takuusäätiö rs

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

 

Kuluttajaparlamentissa mukana olevista järjestöistä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien liitto ei ottanut kantaa aiheeseen, yhteistä kannanottoa muodostettaessa.

 

Järjestöjen verkkoesteettömyyttä koskeva kannanotto ja sen sisältämät vaatimukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa: http://bit.ly/1vICo0T

Helsingin Kynttilätapahtuma 16.11.2014

OHJELMA HELSINGISSÄ 16.11.2014 klo 16.00

Lämpimästi tervetuloa

klo 16.00 OHJELMAA BIO REX -ELOKUVATEATTERISSA HELSINGIN LASIPALATSISSA

PANEELI – Suomeen tarvitaan kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma

MTKL:n puheenjohtaja Kari Tolvanen, MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka,

Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme,

Surunauha ry:n puheenjohtaja Matti Nallikari. Paneelin kesto noin 30 min.

 

PUHEENVUORO: JOHDATUS NÄIN UNTA ELÄMÄSTÄ -DOKUMENTTIELOKUVAAN

Mouka Filmin edustajat

LAULUESITYS: ”SULLE SYTYTÄN KYNTTILÄN”

Veeti Kallio, Veera Railio ja Ihmisäänet-kuoro

 

NÄIN UNTA ELÄMÄSTÄ -DOKUMENTTIELOKUVA

Elokuvan tuottaja: Mouka Filmi, ohjaajat: Sini Liimatainen, Jukka Kärkkäinen

Kesto n. 77 min. Elokuvan ensi-ilta oli 28.3.2014.

 

noin klo 18.00 KYNTTILÄKULKUE LASIPALATSILTA NARINKKATORILLE

Kynttilät sytytetään itsemurhaan kuolleiden muistolle. Kulkue kävelee kynttilöineen Narinkkatorille Kampin kappelin eteen. Kappelissa on mahdollisuus käydä hiljentymässä.

Surunauhat näkyviksi : Tapahtuman alussa on mahdollisuus sitoa surunauhoja suruverkkoon ja tutustua Surunauhan vertaistukitoimintaan. Olemme elokuvateatterin yläaulassa klo 15.30 alkaen. Tervetuloa!

Kynttilätapahtuman järjestävät Mielenterveyden keskusliitto, Helsingin Seurakuntayhtymä, Surunauha ry ja Mouka Filmi.

Kynttilätapahtuma 2014