Olavi Sydänmaanlakka: Väkivallan tekijöiltä puuttuu osallisuus

”Oleellisempaa kuin tuomio on asioiden ja ihmisten näkeminen.”

Viimeaikaiset nuorten porukoiden tekemät väkivallanteot Helsingissä ovat herättäneet miettimään, mitä oikein tapahtuu. Onko tämä uusi ilmiö? Ei mitään uutta, on minun näkemykseni. Harkitsematonta väkivaltakulttuuria on ollut olemassa ainakin minun elämäni ajan. Oleellinen kysymys on se, millä tavalla vaikutamme niin, ettei sen kaltaisia tapahtumia ei pääse syntymään.

Työskentelin 90-luvun alussa vuosia nuorten katutyössä. Saatoin viettää 3-4 yötä viikossa Helsingin Asematunnelissa. ”Steissillä” vietti aikaansa valtavasti porukkaa, erilaisia ryhmittymiä ja jopa jengejä. Muistan määritelleeni omassa päässäni näitä nuoria kahteen kategoriaan. Ensimmäinen oli sosiaaliset hengaajat, jotka etsivät vertaisryhmistään ja kaveriporukoistaan heijastusta omaan itseensä. Vaikka he öykkäröivät tai käyttäytyivät uhkaavasti, niin lähemmässä keskustelussa heistä saattoi ammattilaisen silmin aistia, että he tuoksuivat aikuisuudelle. Heidän elämässään oli aikuiskontakti.

Huolestuttavin ryhmä ovat ne nuoret, jotka eivät tuoksu aikuisuudelle. Heidän steissillä hengailun syy ei ollut vain sosiaalisuus ja kiinnittyminen vertaisryhmään. Niillä ihmisillä ei ole heijastuspintaa aikuisuuteen, he eivät tunne aikuisuuden pelisääntöjä, heillä ei ole tilivelvollisuutta. Ne nuoret tuoksuvat asfaltille, heidän arvonsa ja ihanteensa nousevat katukulttuurista.

Tämän kaltaisten pienryhmien muodostuminen on aina yhteiskunnallinen riski. Kysymys kuuluu, kuinka me huolehdimme heistä – miten toteutuu se, että hekin voisivat tuoksua aikuisuudelle. Miten tapahtuu se väliin meno ja vaikuttaminen, jos heidän omassa elämässään ei ole läheisiä aikuisia, jotka määrittelevät heidän elämistään. Miten heille aikuiset järjestetään?

Tämän väkivaltakuohunnan keskellä ihmiset helposti ajattelevat ratkaisuksi rangaistuksen tietä. ”Saunan taakse vaan, siellä on tilaa!” Syyksi haetaan myös tekijöiden maahanmuuttajuutta, mikä on ala-arvoista. Aivan kuin se voisi määrittää sen, että ihmiset käyttäytyvät tällä tavoin. Se miten ihmisen käyttäytyy, on aina suhteessa hänen lähi-ihmissuhteisiinsa sekä huolenpitoon ja arvoihin, jotka tulevat todeksi näissä ihmissuhteissa ja käytänteissä. Niiden mukana tulee aikuisen tuoksu. Tai on tulematta.

Mielenterveyden keskusliitto on kuntoutujien etujärjestö. Me, jos ketkä tiedämme, ettei ongelmaisten ihmisten ohi pidä kävellä saati työntää heitä syrjään määritteensä kanssa. Sen sijaan, että leimaamme ja laitamme ihmisryhmiä häpeäpaaluun, meidän pitää alkaa vaikuttaa asioihin niin, että kaikki saavat olla osallisia. Oleellisempaa kuin tuomio on asioiden ja ihmisten näkeminen, heille paikan antaminen.

Sosiaalisessa mediassa on jo alkanut levitä vastareaktioita. Väkivallankumous – Rakkauden pesäpalloturnaus on yksi esimerkki siitä, että suurin osa nuorista ja aikuisista kannattaa väkivallattomuutta ja pesäpallomailojen käyttöä niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Liity sinäkin mukaan!

Olavi Sydänmaanlakka
Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
Revanssi 4/2014 pääkirjoitus, 22.10.2014

Sote-nahistelun varjossa kuntien muistettava resursoida mielenterveysyhdistystensä työhön

Kuntien on 2015 talousarvioita laatiessaan huomioitava paikallisten mielenterveysyhdistysten tekemä työ, joka tuo lisäresursseja julkisten palvelujen tueksi. Yksi järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa itsensä kuusinkertaisena takaisin, muistuttaa Mielenterveyden keskusliiton 25.10. kokoontunut liittovaltuusto kannanotossaan.

Tällä hetkellä mielenterveysyhdistykset toimivat erittäin niukoin resurssein. Järjestötyön kansantaloudellinen vaikutus on kuitenkin merkittävä. Suurin osa Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) lähes 200 jäsenyhdistyksestä on matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joiden kuntouttavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä vain harva julkisen palvelun tuottaja kykenee toteuttamaan itse.

Euroopan komissiossa on laskettu, että ehkäisevään mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma on tuottavaa. Monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa, suurin osa alle viidessä vuodessa. Pientenkin mielenterveyhdistysten avustusten vaikutus omalla paikkakunnallaan on merkittävä. MTKL:n liittovaltuusto muistuttaa, että esimerkiksi tuhannella eurolla voidaan saada paljon aikaiseksi. Sote-uudistuksen myötä paikallisyhdistysten merkitys kasvaa. On myös muistettava, että yhdistykset alkavat olla merkittäviä työnantajia monilla paikkakunnilla.

Mielenterveyden keskusliiton jäsenverkoston yhdistystoiminta on lajissaan ainutlaatuista kuntoutumista tukevaa toimintaa, joka auttaa mielenterveyskuntoutujien selviytymistä arjessa ja tarjoaa heille tärkeää vertaistukea. Se on myös ennaltaehkäisevä mielenterveystyötä: toimintaan osallistuvilla on suuremmat mahdollisuudet välttyä laitoshoitojaksoilta, joiden kustannukset tulevat huomattavasti avohoitoa kalliimmaksi.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä vertaistoiminta sisältyvät myös kansallisen Mieli 2009 -suunnitelman tavoitteisiin. Tavoitteissa mainitaan, että kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Mieli 2009 -tavoitteena on myös, että kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.

Mielenterveysjärjestöjen työllä on merkittävä rooli työurien pidentämisessä keskeltä. Esimerkiksi ympäri Suomen toimivien yhdistysten kattojärjestön Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennettavista 39 % on jatkosijoittunut suoraan joko työmarkkinoille tai opiskelemaan.

Jokaiselle mielenterveysongelmista kärsivälle on suotava mahdollisuus kuntoutumiseen. Tässä tarvitaan yhteistyötä. Kuntapäättäjien tulisi asettaa mielenterveysyhdistysten tekemä tärkeä työ sille kuuluvaan asemaan, tukea yhdistyksiä taloudellisesti ja auttaa yhdistyksiä kehittämään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa.

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistyvät hoitoa ja kuntoutusta vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammattilaisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 190 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: www.ray.fi

*Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 2011, Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset.

Lisätietoja: Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliiton valtuuston puheenjohtaja, puh: 041 548 3605

www.mtkl.fi, Twitter: @MTKL_fi

Uusi viestintäjohtaja hälventämään mielenterveyshäpeää

Mielenterveyden keskusliiton viestintä- ja markkinointijohtajaksi on valittu KTM Helena Hulkko. Hulkko aloittaa tehtävässä lokakuun 20. päivä.

– Viestinnällä on järjestömme tulevaisuudessa kasvava rooli mielen sairauksiin liittyvien ennakkoluulojen vähentämisessä, kertoo Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
– Mielenterveysbarometrin 2013 mukaan lähes neljännes suomalaisista ei halua olla tekemisissä mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden kanssa. Mielenterveyskuntoutujat halutaan nähdä erillisenä, vaikka he eivät ole sitä. He ovat me.

Suurimmasta osasta mielen sairauksia voi parantua elämään arvokasta arkea töineen ja harrastuksineen. Vakavastakin masennuksesta on mahdollista toipua täysin oireettomaksi ja skitsofreniaa sairastavista yli puolet toipuu suhteellisen hyvin sairaudestaan. Viime vuonna 111 327 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.* Tuhannet heistä turhaan, sillä heidän sairautensa olisi hoidettavissa.

– Mielenterveyskuntoutujien osallistaminen yhteiskuntaamme vaatii parempien palvelujen lisäksi asennemuutosta niin työelämässä kuin jokaisen arjessa. Kenen tahansa mieli voi sairastua, aivan kuten kehokin, Sydänmaanlakka muistuttaa.

Helena Hulkko siirtyy Mielenterveyden keskusliittoon EHYT ry:n viestintäpäällikön paikalta, mitä ennen hän toimi viestintäpäällikkönä HelsinkiMissiossa. Hulkon tehtävissä keskeiset teemat viime vuosien aikana ovat olleet lasten ja nuorten osallisuus, yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ja ehkäisevä päihdetyö.

– Tehtävää hakeneiden määrä ja laatu kertovat, että mielenterveys on maassamme aiheena hyvin pinnalla. Onhan se merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmiamme.

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Siinä yhdistyvät hoitoa vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammatillisuus.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: www.ray.fi

*Kela, Eläketilasto 2013

  • Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat toiseksi suurin syy myönnetyille eläkkeille tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. Vuonna 2012 7200 henkilöä jäi eläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi (tule-sairaudet: 7263). Yhteensä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyi 22 319 henkilöä.
  • Masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen.
  • Noin viisi alle 30-vuotiaista jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi.
  • Työtoimintaan osallistuvia mielenterveyskuntoutujia on vuosittain n. 9000, joista puolet toivoo pääsevänsä työsuhteiseen työhön.

Lähde:Mielenterveyden keskusliitto 2013, Kela 2013

Lisätietoja: Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh: 050 363 9920

Helena Hulkko, puh: 050 582 22 11, www.mtkl.fi, Twitter@MTKL_fi

Helena Hulkko

Helena Hulkko Kuva: Jani Laukkanen